Suomeksi lauletun metallin tulevaisuus on turvattu. Jos Voutsan tekemiset jatkuvat nykyisen kaltaisina, ennustan, että vuoden parin sisällä kokoonpano nauttii kansallista suosiota. Uusi kappale Nyrkkisääntö pompauttaa homman seuraavalle levelille. AudioVideo kysäisi Mikko ”Voutsa” Voutilaiselta, missä mennään nyt, ja häämöttääkö lopullinen lentokorkeus pilvien yläpuolella.
Tapaushan se on, kun wanhat metallijumalat (nuoremmilla soittajakavereilla tuettuina) julkaisevat uutta materiaalia. Ensi vuonna ilmestyvältä albumilta kuullaan ensimmäisenä lohkaisuna tuttuja maneereita sisältävä räiskyvä metallijyrä.
Touchdown on lähes 1980-luvun Accept-klassikoiden tasolle yltävä balladivapaa rymistely, johon extraboostia on tuonut vanhan Accept-soittajatoverin Peter Baltesin kokoonpanoon liittyminen. U.D.O.n ja Acceptin välinen kissanhännänveto, korona ja venäjän sota ovat nekin kiukkua musiikkiin kanavoineet.
Tällä kertaa Tobias Forge on ”ghostannut” EP:llisen itselleen merkityksellisiä rock- ja pop-kappaleita. Mitäpä luulette, onko tarttuvia ja upeasti tuotettuja covereita tarjolla…
Romaniasta ei juurikaan ole (rokki)bändejä kansainväliseen tietoisuuteen noussut. AudioVideo jututti E-An-Na-yhtyeen laulajaa ja multi-instrumentalisti Andrei Olteania ja kysyi, voisiko asia korjaantua omaperäisellä yhdistelmällä kansanmusiikkia ja metallia.
Aina kun kalifornialainen yhtye tekee suomalaisten HC-punklegendojen innoittamana musiikkia suomeksi laulettuna, niin AudioVideo tekee siitä jutun. Kysytäänpäs kuitenkin ihan herrojen äidinkielellä, kuka, mitä, häh?! Tässä tarinassa olisi aihetta rockumentiksi.
Paradise Lost-miehet Holmes ja Mackintosh sukeltavat sivuprojektillaan dark waven ja elektronisen musiikin syövereihin. Erittäin mielenkiintoisen kokonaisuuden ovat hevihirmujen kauhistukseksi aikaiseksi saaneet.
Pikavauhtia kulttimaineeseen nousseen Vehje-orkesterin ”mahottoman” kova debyyttialbumi ilmestyy Ihmiskunnalle 2.12. kuluvaa vuotta. Audiovideo fanittaa ja kyselee päävehkeilijä Niko Taskiselta, onko kahvihammasta kolotellut viime aikoina.
Edguysta tuttu Tobias Sammet on pyörittänyt metallioopperakonseptiaan jo parikymmentä vuotta. Albumien taso on polkenut viime vuodet paikallaan, mutta tyylikkään visuaalisen ilmeen ja kovan luokan vierailijoiden turvin kansainvälinen kiinnostus on säilynyt. Uusi levy on vanhaa tuttua, mutta tasonnostoa on havaittavissa.
Kolmikolla Kilmister, Taylor, Clarke saatiin hengästyttävän ja sangen vähäunisen ajanjakson loppumetreillä vielä yksi kiukkuinen albumi aikaiseksi. Juhlajulkaisuun on uudelleen masteroinnin lisäksi kaivettu fanien iloksi mielenkiintoista moottöripää-materiaalia. Alkuperäiseltä albumilta löytyy yksi täydellinen rock/heavybiisi.
Tuomiopäivä lähestyy ja David-setä on vielä kuusikymppisenäkin hyvin, hyvin vihainen. Viimeaikaiset harmitkin on saatu kanavoitua uuteen Megadeth-albumiin, joka kiilaa yllättäen yhtyeen klassikkoalbumien vanaveteen.
”No painu jo perkeleen pastori hiiteen, lähetkö heti vae laskenko viiteen? Näinköhän tappaisit riemujen tuojan, Ihan kuin kolkkaisit elämän luojan. Lue se kirja ja pura se risti, elämän suolaa on bluesi ja twisti Ja haetarirock!” -Juice Leskinen-.
Virvatulen lailla loimuava The Return of the Shadow on onnistunut paluu yli 20 vuotta Tolkienin kirjasaagoista kehystarinansa ammentaneelta fantasiametallibändiltämme.
Tulin monen muun kanssa Vehje-uskoon yhtyeen viimevuotisen debyyttijulkaisun myötä. Yhtye jatkaa hämmentävää punkkihäröilyään kolmen biisin sinkulla. Syksyllä pukkaa uutta levyäkin!
Rammsteinin herrat ovat tulossa vanhoiksi. Pervot sanoitukset ovat vaihtuneet salonkikelpoisempiin ja biisit kuluttajaystävällisemmiksi. Tällä kertaa tunnelmatkin välittyvät aiempaa paremmin. Uuden albumin jokaisella kipaleella on isoveli bändin aiemmassa tuotannossa, mutta on tämä silti upea julkaisu.
Itä-metal heittää lähiöiden kuonat kuulijan niskaan, kiukkuisen metalcoren ja gang shouttien siivittämänä. Oma visio, vakuuttava crossover rähinä, sekä vahvat taustavaikuttajat nostavat Lähiöbotoxia pikavauhtia kohti maamme metallieliittiä. Järkälemäisen soundin levylle on taikonut Grammy-palkittu Will Putney.
Tobias Forge on lähtenyt Imperalla etsimään totuutta paikoitellen uusilta musiikillisilta poluilta. Vaikka maisemat ovat Ghostin toimiessa oppaana ennen kokemattomia, niin pitkän linjan rokkarit valtaa déjà-vu. Loiston ja krumeluurin alta alkaa harmillisesti kuulua myös loppuun kalutulla idealuulla paukutettavan rummun onttoa kuminaa.
Hurriganesin keikkakoneen moottori on murahdellut rouheasti vuonna 1982. Ganes-kitaristi Janne Louhivuoren entisöimä keikkatallenne neljän vuosikymmenen takaa on kulttuuriteko. AudioVideo kysyi Jannelta, mitä taikatemppuja matka miksauspöydältä C-kasetille äänitetystä keikkataltioinnista hienosti soundaavaksi livelevyksi vaati.
Monenmoista härömölinää ja obskuuria kamaa on korvistani sisään virrannut, mutta nyt napattiin piikkipaikka. Ilmiöksi noussut Pikakassa vastarannankiiskeilee äärimetallitaidetta omilla ehdoillaan. AudioVideo.fi uhmasi kohtaloaan ja jututti kahden miehen kokoonpanoa. ”Kakapissa” ansaitsee tulla yhtä isoksi kuin ABBA tai Popeda.
isesti ole Iron Maidenin uuden albumin arvostelu, vaan sentimentaalinen tunnelmointi, jossa negatiivinen kritiikki jätetään sivurooliin. Aihetta toki olisi sillekin, mutta on Senjutsu harmaantuvilta gentlemanneilta useaa aiempaa albumia onnistuneempi ja kunnianhimoisempi tuotos.
Onhan tässä tullut Maidenia itsekin seurattua kymmeniä vuosia, mutta nämä kaksi herraa pääsevät kerta toisensa jälkeen yllättämään ammattitaitoisilla ja syvästi kohdettaan kunnioittavilla podcasteillaan. Voisi puhua melkein Maiden-tieteestä. Audiovideo jututti jäpiköitä ja samalla fiilisteltiin myös tulevaa Iron Maiden-albumia ja julkaistua ensisingleä.
Herranjestas on pojat ollu sekasi, mutta jotenkin ne vaan klaaras keikkasetit läpi hurjimpinakin vuosinaan. Yksi brutaaleimmista ja katu-uskottavimmista livelevyistä on saanu arvosensa juhlakäsittelyn.
Toinen osa Helloweenin uuden albumin arvostelusta. Mukana myös vuosikymmeniä Helloweenia fanittaneen Dyecrest-rumpali Niko Takalan asiantuntijalausuntoa levyn tiimoilta.
Power metallin uranuurtajien painokkaasti nimettömäksi jätetty albumi on seitsemän miehen voimalla kasattu magnum opus. Koska yhtyeen paluu albumimuodossa, seitsenhenkisenä on tämän vuoden suurin juttu metallimaailmassa, niin arvostelukin tulee kahdessa osassa; part I ja part II.