Mikkeli on rock-kaupunki, mutta jostain syystä täältä kansalliseen tietoisuuteen nousseet orkesterit voi laskea yhden käden sormilla. Deathropylla on tyylikkäällä melodeathillaan hyvät mahdollisuudet läpilyöntiin isomminkin. AudioVideo kyseli bändin pääasialliselta säveltäjältä, kitaristi Tuomas Torikalta kuulumisia ja ajatuksia tulevasta.
Mikkelin metalliskenenessä on kuultavissa ja nähtävissä piristymisen merkkejä. Isoimpana nimenään Bloodred Hourglass, joka kolkuttelee sitkeällä työllään jopa kansainvälisiä portteja tujummalla metallillaan. Pitkään kasassa ollut Dyecrest on aktivoitunut topakasti uuden, aiemmin Moon Madnessissa laulaneen Heidi Aaltosen kanssa. Myös näiltä kulmilta kotoisin oleva Ruoska on heittänyt keikkoja jälleen tiiviimpään tahtiin.
Debyyttialbumin näytöillä uskallan ennustella, että Deathropykin tulee nostamaan osakkeitaan lähitulevaisuudessa. Tuomas Torikka tuntuu hallitsevan tyylikkäiden ja hienosti kasassa pysyvien heavybiisien kirjoittamisen. Vaikka muutkin bändiläiset hallitsevat omat instrumenttinsa suvereenisti, niin Torikan kitarasoiton staili, upeine sooloineen on erikoismaninnan arvoista toimintaa.
Levy on soundiensa puolesta juuri oikeankuuloinen. Hevimies Mikko Herranen on väännellyt studion potikat asentoihin, joilla biisit on saatu potkimaan sukille sopivan kipeästi. Rähinää on siellä, missä sitä tarvitaan, mutta myös soitinten erottelevuudelle, melodioille ja herkälle tulkinnallekin on tilaa. Onneksi Deahtropy on muutakin, kuin yksioikoista melodeathia. Yksi tärkeä tekijä monipuolisuudelle on laulaja Harri Häkkisen useaman laulutyylin käyttö, kappaleiden tunnelmia seuraillen. Pelkkä rääkyminen, tai örinä olisi käynyt puuduttamaan koko levyn mitalta.
Yksi tärkeä tekijä monipuolisuudelle on laulaja Harri Häkkisen useaman laulutyylin käyttö, kappaleiden tunnelmia seuraillen.
Bändi on lähtenyt rohkeasti alusta saakka hakemaan omaa persoonallista otetta musiikkiinsa. Mestareilta on toki vaikutteita otettu (Scar Symmetry, Machine Head, Bodom, In Flames jne.), mikä on ihan ok, mutta toivotaan, että ajan myötä se täysin tunnistettava ikioma Deathropy-soundi kaivautuu esiin. Helppoa se ei tule olemaan, sillä tämäntyylisiä bändejä on ollut ja on edelleen maailmalla melkoisesti.
PS. Vaikka Deathropy on kotikaupungistani, niin arvosteluni on täysin itsesyttynyttä, eikä minkäänlaista voitelua tapahtunut (XO-konjakki tms.) Yllätys oli toki suuri, kun mielessä kävi, että taas sinnepäin soitettu ja huonosti äänitetty diy-CD ojennettiin arvosteltavaksi. Vielä mitä! Ojennettiinkin jopa kansainvälistä vertailua kestävä metallialbumi.
Tuomas Torikan haastattelu:
Jari: Morokki! Olen tietty pitkään Mikkelissä itsekin asuneena seurannut rock- ja metallimusan suhdannevaihteluja vuosien varrella. Pitkään oli hiljaista ja keikkapaikkojakin meni nurin perä perää. Nyt tuntuisi taas olevan virkeämpi vaihe. Ristiinalainen Dyecrestkin on uuden laulajattaren myötä kovassa iskussa. Miten kauan te olette olleet kasassa ja varmaan joka ukolta löytyy aiempia bändivirityksiä?
Tuomas: No moi! Hyvää värettä ilmassa! Deathropy on ollut pystyssä reilun vuoden. Tosin debyyttilevyn biisejä aloin säveltämään jo muutama vuosi sitten edes tietämättä, että tällainen kokoonpano tulee olemaan jonain päivänä. Lasken itse bändin perustamisajankohdaksi syksyn 2022, koska silloin aloimme treenaamaan bändinä ja säntäsimme studioon nelihenkisenä Jonin, Tuomas Kämpin ja Harrin kanssa ja äänitimme levyn alkupuoliskon neljästään. Ville liittyi bändiin hetkeä myöhemmin ja onneksi liittyi, koska saatiin loistava muusikko ja ihminen bändiin, pystyimme aloittamaan keikkailun, sekä saimme työstettyä täysilukuisena bändinä levy loppuun asti.
Kiitollinen saa olla, että on saanut näin upeat soittajat ympärille ja vielä kiitollisempi siitä minkälaisia he ovat yksilöinä.
Kiitollinen saa olla, että on saanut näin upeat soittajat ympärille ja vielä kiitollisempi siitä minkälaisia he ovat yksilöinä. Kaikilla on pitkä tausta ja kokemus musiikkihommista, joka kyllä näkyy ja kuuluu meidän musiikissa. Itse olen soittanut bändeissä 13-vuotiaasta asti ja sieltä asti tehnyt myös omaa musiikkia.
Jari: Tuliko/tuleeko yllätyksenä, että materiaalinne herättää paljon positiivista kaikua ja kehuja?
Tuomas: Kyllä ja ei. Oikeasti on ollut todella positiivinen yllätys, kuinka laajasti meidän musiikki on levittäytynyt jo näin lyhyen ajan sisällä. Todella paljon on tullut positiivista palautetta ja keikoilla on ollut valtavasti yleisöä ja meininki on ollut loistava. Toisaalta ollaan myös tehty kovasti töitä saavuttaaksemme tämän tilanteen ja jokaiselle bändin jäsenelle on löytynyt rooli, oli se sitten markkinointi, graafinen suunnittelu, kustannusten laskeminen tai sävellys ja jokainen on hoitanut tonttinsa täydellisyyttä hipoen.
Musiikillisesta puolesta kertoisin, että jokaisen biisin olen hionut viimeistä ääntä myöten niin, että niissä olisi joku koukku tai tarttumapinta, josta syntyy se korvamato, joka ajaa kerta toisensa jälkeen palaamaan levyn ääreen ja, kun jokainen soittaja tuo oman soundinsa ja idearikkautensa esiin, niin tulos on tämä. Haluan sanoa myös, että Harrin kerronnallinen puoli sanoituksissa on huippuluokkaa ja kuulijan on niihin helppo samaistua. Kiitos kaikille, jotka ovat jo kulkeneet mukana tähän asti. Vähintään puolet kunniasta kuuluu ehdottomasti kuulijakunnalle ja fanituotteiden ostajille.
Jari: Kuulen monenkirjavan joukon eri bändejä, jotka lienee olleet innoittajinanne, mutta hienosti olette löytäneet omaa soundia ja biisithän itsessään on todella hyviä ja balanssissa kaikin puolin. Minkä ikäisiä te suunnilleen olette. Onko innoittajayhtyeet teidän musiikillisen herkkyysikäkauden juttuja?
On oikeastaan rikkaus, että ollaan kaikki kuunneltu vähän eri genren musiikkia ja imetty niistä vaikutteita itseemme henkilökohtaisella tasolla.
Tuomas: Varmasti suuri vaikuttaja on juurikin musiikki, jota ollaan kuunneltu nuoresta asti. On oikeastaan rikkaus, että ollaan kaikki kuunneltu vähän eri genren musiikkia ja imetty niistä vaikutteita itseemme henkilökohtaisella tasolla. Toki sieltä löytyy myös bändejä ja musiikkityylejä, jotka sitten taas sitovat meidän musiikilliset mieltymykset yhteen. Ollaan kuitenkin aikamiehiä jo, mutta silti ikähaarukka bändissä taitaa olla 37-47 ja keski-ikä karvan yli 40.
Jari: Itse olen aikanaan tykännyt kovasti Scar Symmetrystä ja miksei Machine Headista. Jossain siellä välimaastossa teidänkin musanne on. Onko ollut tarkoituskin tehdä laajemmalla otannalla, eikä pelkästään esim. melodeathin kapeahkoon karsinaan jämähtää?
Tuomas: Mitään selvää sapluunaa tai genrerajaa ei olla asetettu itsellemme. Tehdään sellaista materiaalia, joka tuntuu ja kuulostaa hyvältä meidän omasta mielestä. Jo nyt biiseissä kuuluu vahvoja viboja esimerkiksi thrash metallista ja klassisesta musiikista, jotka ovat molemmat hyvin lähellä omaa jalkoväliäni. Kun laulu on pääasiassa örinää, niin melodisuuden on tultava soittimista, koska mielestäni melodiat kuuluu musiikkiin, oli kyse sitten mistä genrestä tahansa. Oikeastaan vain mielikuvitus on rajana, vaikka ei tässä musiikkityyliä olla muuttamassa, mutta vaikutteita voi ottaa yli genrerajojen.
Jari: Mitä seuraavaksi? Ainakin minun mielestä teillä on sen verran potentiaalinen paketti kasassa, että kiviä kannattaa alkaa kääntelemään tosissaan. Olisiko teillä teoriassa ampautua miten kokonaisvaltaisesti bänditouhuihin?
Tuomas: Hyvä kysymys. Seuraavan albumin materiaalin olen käytännössä jo säveltänyt ja sävellystyötä teen muutenkin koko ajan, joten ollaan tilanteessa, jossa meillä on varastossa koko ajan uutta materiaalia. Haave olisi varmasti kaikilla tehdä pelkästään musiikin parissa töitä, mutta se ei varmasti tässä kohtaa ole mahdollista, saati järkevää. Harri ja Ville tekevät käytännössä joka päivä sellaista ns näkymätöntä markkinointityötä, joka kuitenkin näkyy sitten kuuntelijamäärissä ja yleisönä keikoilla.
Jari: Mites tulevat musiikilliset askelmerkit, onko jo ajatuksia millaista tuleva materiaali voisi olla? BRHG tekee keikan kaupungin orkesterin kanssa. Olisiko orkestraatiot tai vastaava Dimmu Borgirmainen paisuttelu Deathropyn juttu?
Tuleva materiaali tulee olemaan jos mahdollista vielä tarttuvampaa.
Tuomas: Tuleva materiaali tulee olemaan jos mahdollista vielä tarttuvampaa. Varmasti tulee joitain kokeiluja, mutta ei me tässä kohtaa aleta keksimään pyörää uudelleen. Aggressiivisuutta ei tule puuttumaan, muttei myöskään herkkyyttä ja koskettavia melodioita. Miksei se olisi hieno juttu joskus tehdä joskus jotain noinkin spesiaalia. Täytyy kuitenkin pitää realismi mielessä, ettei ihan vielä ole tuollaisten tempausten aika meidän kohdalla. BRHG on tehnyt pitkään töitä maineensa eteen ja heillä on nyt mahdollisuus ja rahkeet tehdä tuollainen upea juttu.
Jari: Mites levy-yhtiöt. Oletteko lähestyneet. Vieläkö levy-yhtiöt lähtevät pikkubändejä julkaisemaan? Mitä, jos teitä lähestytään, lähdettekö millaisilla ehdoilla mukaan?
Tuomas: Meitä on lähestynyt muutama yhtiö, mutta olemme vielä toistaiseksi mietintämyssyt päässä. Katsotaan rauhassa, jos sieltä tulisi sellainen kaikkia osapuolia miellyttävä reilu diili, jossa omia oikeuksia ei tarvitse myydä kokonaan, niin silloin me ollaan kyllä mukana. Tunnemme jo oman arvomme, joten ei nyt ihan joka sopimukseen kannata tarttua. Ollaan hiljaa, niin tulee kalaa.
Jari: Kiitos vastauksista. Tsemppiä onnea teille tuleviin koitoksiin. Olisiko vielä kuuluisia viimeisiä sanoja AudioVideon lukijoille: ) ?
Tuomas: Pitäkää lähimmäisistänne huolta ja kertokaa heille, että välitätte heistä. Kaikki muu on oikeastaan aika pientä sen rinnalla. Ja nyt: So long suckers! -tuomas
Kommentointi suljettu.