Alita: Battle Angel on rautaisella osaamisella tehtyä cyberpunkia, osittain hengästyttävää teknologiademoa ja ennen kaikkea pätevää viihdettä. Mestariteos se ei ole, mutta ehdottomasti katsomisen arvoinen ja riittävän hyvä, että jatko-osaa jää toivomaan. Elokuvateatterikierros on jo ohi, mutta Alita: Battle Angel kannattaa ehdottomasti katsoa kotona, jos se on jäänyt näkemättä. Mieluiten mahdollisimman isolta ruudulta.
CMX:n vinyylijulkaisut jatkuvat. Nyt vuorossa on Vainajala – albumi, jonka perusteella moni on jakanut CMX:n tuotannon aikakauteen ennen ja jälkeen sen julkaisun. Tuore uusintajulkaisu tarjoaa mahdollisuuden laskea vinyyli levylautaselle ja arvioida tilannetta nyt, yli kahden vuosikymmenen ja yhdeksän seuranneen albumin jälkeen.
Sentencedin merkitystä suomalaiselle metallimusiikille ei kukaan järjissään oleva kiistä. Nyt, neljätoista vuotta yhtyeen itse itselleen järjestämien hautajaisten jälkeen Sentencedin rumpali Vesa Ranta julkaisi komean kuvakirjan yhtyeen kiertueilta. Kuvissa näkyy se puoli kiertue-elämästä, jota levy-yhtiön promokuvista on turha etsiä.
The 69 Eyes juhlii 30-vuotista taivaltaan mustat ilmapallot kädessä ja julkaisi uuden albumin West End. Kyseessä on bändin 13. studioalbumi. Yllätysten sijasta on tarjolla tanakkaa Goth ’n’ Rollia. Sitä samaa, jolla bändi teki läpimurtonsa vuosituhannen vaihteessa.
Äitienpäivän aattona päätin pistäytyä kuuntelemaan Manuel Dunkelin kvartettia Hämeenlinnan Suisto-klubille. Elämys oli ikimuistoinen ja toi mieleeni John Coltranen 1960-luvun Kulttuuritalo-konsertit.
50 vuotta täyttäneen Wigwamin viimesyksyinen juhlakiertue myytiin lähes kokonaan loppuun. Nyt vuosi…
Päättömän hauskoista lyhyistä tv-pätkistään elokuvamittaan viisi vuotta sitten kasvanut Minisankarit sai yllättäen jatko-osan. Mitä kuuluu nimettömälle leppäkertulle, muurahaisille ja muille ruohonjuuritason ötököille, ja ennen kaikkea – onko jatko-osa yhtä hulvaton kuin alkuperäinen?
Disneyn klassikkoanimaatioiden live-action versioiden sarja jatkuu ja vuorossa on Dumbo, satu lentävästä elefantista. Ohjaajan tuolilla istuu paremmin tummasävyisistä saduistaan tunnettu Tim Burton eli on pakko kysyä, onko uusi Dumbo lapsille vai niille, jotka ovat nähneet alkuperäisen Dumbon lapsena?
CMX:n Dinosaurus Stereophonicus oli julkaisuaikanaan levy, jota kukaan ei osannut odottaa. CMX oli kasvanut HC-jyrästä rock-yhtyeeksi ja keinui suosionsa aallonharjalla. Sitten CMX ilmoitti lopettavansa keikkailun ja teki studiossa tuplalevyllisen progea ajattelematta, haluaako kukaan kuulla sellaista. Nyt, yhdeksäntoista vuotta myöhemmin, Dinosaurus julkaistiin viimein vinyylinä.
Kuuluisin Ludwig van Beethovenin teemoista on Kohtalonsinfonian ta-ta-ta-taaaa. Siitä on väännetty vitsiäkin.…
Levyn ensimmäinen teos Drifts esittelee pähkinänkuoressa Fagerlundin musiikin olennaiset piirteet. Pitkien ja…
Tunnustan, pelotti. Eikä meinannut takapuoli pysyä penkissä, kun ensisekunneilta sai olla jännittämässä,…
Jo on kumma, ellei näistä jompi kumpi tai molemmat yllä voittoon. Jaossa…
Monet ulkomaiset bändit ovat maininneet alkuperäisen Suomi-HC-punkin innoittajakseen. Suomessa ääripunkki on pysynyt…
Onhan meillä näitä hiljaisia rock-osaajia maassamme. Miehiä ja naisia, jotka eivät pidä…
Heti ensimmäiseksi on pakko kehua John Wilsonin ja BBC:n filharmonikoiden Aaron Coplandin…
Melkein 50 vuotta yhtäjakoisesti takonut brittilegenda uhmaa luonnonlakeja. Vielä ei ole kuitenkaan…
Englannissa 1940 syntynyt kitaristi-laulaja-lauluntekijä Tony Sheridan oli aloittanut musisoinnin jo 15-vuotiaana ja…
Rage Against The Machine ehti julkaista aikanaan vain kolme levyä. Neljä, jos…
Ville Laihiala on sanonut useampaan kertaan, että vertailut pari vuotta takaperin pillit…
Leonard Bernstein pursusi hillitöntä, ekstroverttiä lahjakkuutta. Myös hänen amerikkalaisuutensa oli ylitsepursuavaa. Hänestä…
Amerikan yhdysvallat ei tainnut olla mikään lintukoto 1960-luvun alussa. Päällisin puolin kaikki…
CMX julkaisi kuudennentoista albuminsa nimellä Alkuteos. Siinä missä edellinen albumi Mesmeria edusti yhtyeen tuotannon rockimpaa ja helpommin lähestyttävää laitaa, Alkuteos on palauttaa proge-vaihteen silmään ja lisää kattaukseen reilulla kämmenellä koskettimia ja syntetisaattoreita. Uudistuminen on outo sana käytettäväksi yhtyeestä, joka on koko uransa risteillyt tyylilajien seassa juuri sen mukaan, mitä milloinkin todeksi saatettu albumi on kertonut vaativansa. Alkuteoskin kuulostaa – jälleen kerran – CMX:ltä.
Claude Debussy haukkui imbesilleiksi niitä, jotka leimasivat hänen sävellyksensä impressionismiksi. Ei ollut…