Hyvä akustiikka on aina hyvän äänentoiston A ja O. Keskiäänien ja diskanttialueen akustointi on vielä melko helppoa, mutta bassot – voisiko niille tehdä jotain ilman huonekorjausta tai resonaattorien laskukaavoja?
Tämä artikkeli lähti, monen muun lailla, omasta tarpeestani. En voi käyttää päivittäisessä testauksessa huonekorjausta bassoalueelle, koska tulos olisi kaiuttimien oman bassotoiston oleellinen parannus – eli en tietäisi asian todellista luonnetta. Käytännössä kaikki testikaiuttimet muuttuisivat bassopäästään lähes täydellisiksi, vain alarajataajuus ja kapasiteetti vaihtelisivat.
Jep, on se hassu ongelma. Toisaalta, joka tapauksessa kannattaa ensin akustoida niin pitkälle kuin mahdollista ja vasta sen jälkeen viilata huonekorjauksella viimeiset kohdat kuntoon. Minun vain piti päästä todella paljon tyypillistä kotihuonetta pidemmälle pelkällä akustoinnilla, jotta saisin selvää testilaitteiden omasta luonteesta.
Toimituksen kuunteluhuone on 3,6 x 4,8 metriä ja kivirakenteinen. Lähtökohta on siis mahdollisimman huono. Ja kun tilan täytyy kuitenkin toimia myös niiden kaiuttimien kanssa, jotka toistavat voimalla alas, täytyy bassovaimennuksen olla erittäin hyvin kunnossa. Huoneessa on kuusi 60 x 120 -senttistä ja neljä senttiä paksua Ecophon Master -vaimennuslevyä keskellä kattoa. Muuten mittauksia pääsi tekemään tyhjästä kopista.
Mittalaitteisto auttaa hurjasti
Pelkällä korvatuntumalla akustointi on samalla tasolla kuin kaiuttimen jakosuotimen tekeminen ilman mittauskalustoa. Eli kokenut saattaa saada asioita sinnepäin kohdalleen, mutta tuskin gurullakaan osuu ihan nappiin. Vähemmän asiaan perehtyneestä puhumattakakaan. Ilmainen Room Eq Wizard -ohjelmisto toimii mainiosti, sen seurana minulla oli käytössä iSEMcon:n edullinen kalibroitu mittamikrofoni www.content.ibf-acoustic.com/catalog/product_info.php?cPath=30&products_id=35.
Alle sadan hertsin alueella bassot soivat neljä sekuntia. Iskuäänitoistosta ei juuri puhuta.
Hyvän huoneen lähtökohta on koko kuuloalueella tasainen ja sopiva jälkikaiunta-aika. Bassoillakin on vaimenemisaika ja sen laskemiseksi mielekkäälle tasolle tarvitaan laajakaistaista bassovaimennusta, ei vain yksittäiseen seisovan aallon aiheuttamaan resonanssiin pureutumista.
Huoneen alimpien seisovien aaltojen alueella ei voi puhua samalla tavalla RT60:sta eli ajasta, jona jälkikaiunta laskee 60 desibeliä kuin keskialueella ja diskantilla. Yksittäiset resonanssit soivat huomattavan pitkään ja niiden väliin jäävät taajuudet eivät välttämättä tolkuttoman kauaa. Keskimääräinenkin vaimenemisaika kertoo kuitenkin karua kieltä huoneen ominaisuuksista. Pienessä kiviseinäisessä huoneessa alle sadan hertsin alueella bassot soivat neljä sekuntia. Siinä ei juuri iskuäänitoistosta puhuta…
Kun tekee mittauksia samalla kun akustoi, osaa myös varoa, ettei keskialueen ja diskantin jälkikaiunta-aika lyhene liikaa. Sopiva aika on 0,3 – 0,6 sekuntia. Puhtaassa leffahuoneessa tilaääntä luodaan monikanavaisella kaiutinjärjestelmällä jolloin huoneen jälkikaiunta-aika voi olla lyhyehkö. Sen sijaan stereotoistoa varten 0,3 sekuntia voi kuulostaa jo varsin kuivakalta. Alle 250 hertsin alueella suositus on, että jälkikaiunta-aika olisi alle 0,8 sekuntia.
Hardcore-harrastajille hyvän kuunteluhuoneen suunnitteluun erinomainen apu on Antti Järvisen 1999 tekemä opinnäytetyö www.acoustics.hut.fi/publications/files/theses/jarvinen_mst.pdf, jonka mukaan Aalto-yliopiston kuunteluhuone Espoon Otaniemessä on tehty.
Kuutta katossa olevaa akustolevyä lukuunottamatta tyhjä huone. Bassoa on toistakymmentä desibeliä liikaa ilman vaimennusta.
Taajuusvasteen murheet
Huonekorjaimien mainoksissa tuodaan esille se helpoin mittaustulos, taajuusvaste. Kaikki tietävät, että sen pitäisi olla suora joten lähtökohtana olevan vuoristoradan muokkaaminen DSP:llä lähes viivasuoraksi näyttää puhtaasti mustalta magialta. Tai ainakin tosi makialta.
Samoin, jos huonekorjaus tehdään käsin käyttämällä omaa mittalaitteistoa ja parametristä korjainta, pureudutaan vain niihin selviin resonansseihin. Bassoalueen yleinen jälkikaiunta-aika jää kuitenkin edelleen pitkäksi.
Ensin kannattaa hoitaa tilan yleinen jälkikaiunta-aika bassoja myöten kuntoon ja vasta lopuksi pureutua esimerkiksi juuri huonekorjaimella niihin yksittäisiin resonansseihin, jotka vielä kuuluvat.
Vaaleansinisellä tyhjä huone, bassot soivat ja soivat ja soivat ja… Punaisella kivivillalevyt nurkissa, vihreällä lämmöneristekourut nurkissa.
Pohjatyö tehtynä
Jenkkiläinen Ethan Winer teki aikoinaan erinomaisen testin ethanwiner.com/density.html käymällä läpi eri tiheyksisiä lasivillalevyjä alumiinipaperipinnalla ja ilman. Trendi oli hyvin selkeä ja suoraviivainen: nurkkaan asennetussa bass-trapissa eli bassoansassa saadaan sitä suurempi vaimennus, mitä tiheämpää käytössä oleva villa on. Alumiinipaperipinta tehostaa bassovaimennusta entisestään.
Koska muutaman Owens-Corning-lasivillapaalin tilaaminen USA:sta huoneen akustointiin on hidasta, kallista ja hölmöä, on mielekkäämpää etsiä vastaava sopiva tuote, jota saa suoraan lähirautakaupasta.
Lähtäkohta kaikkien materiaalien kanssa oli identtinen, jokaisessa nurkassa ja lattiasta kattoon.
Yhdessä Isoverin Tomi Kivelän kanssa kävimme läpi muutamia vaihtoehtoja ja valitsimme tarkempaan tutkimukseen kolme sopivaa materiaalia, joiden saatavuus on hyvä.
Kaikkien materiaalien kanssa lähdettiin liikkeelle siitä, että niillä peitetään kaikki huoneen neljä nurkkaa. Toki yhden tai kahden bassovaimenninpömpelin vaikutus on sekä mitattavissa että kuultavissa, mutta ei se missään nimessä ole riittävää kun halutaan hyvä huone. Lähtäkohta kaikkien materiaalien kanssa oli siis identtinen, jokaisessa nurkassa ja lattiasta kattoon.
Ihan uusi materiaali
Perinteisten mineraalivillojen, lasivillan ja kivivillan rinnalle tullut Ultimate-villa oli minulle uutuus. Sen läpivirtausvastus on selvästi suurempi kuin yhtä tiheän lasi- tai kivivillan, joista lasivillan virtausvastus on kivivillaa suurempi. Jos siis käytössä on yhtä tiheitä materiaaleja, Ultimate vaimentaa eniten, normaali lasivilla seuraavaksi eniten ja kivivilla vähiten.
Edit: Väärinymmärrys. Ultimate-villan erilaisuus lasivillaan ei ole akustisissa ominaisuuksissa vaan vain korkeammassa lämpötilakestossa. Akustisesti tuotteet ovat samanlaisia, jos tuotteiden tiheys, muoto, sideainepitoisuus ja pinnoite ovat samoja.
Vaan älkää ymmärtäkö väärin, kivivilla on sekin tehokas vaimennin. Ja kun ajattelette mineraalivillojen pölyämistä niin yksinkertainen fleece niiden päällä pitää pölyt kurissa. Tai esimerkiksi oman olohuoneen etuseinässä käyttämäni Gyptone.
Polyesterivanu on toki miellyttävää käsitellä, mutta en ole törmännyt hyvin tiheään versioon – tiheys kun olisi bassovaimentimissa oleellista.
Yksinkertainen ja toimiva ratkaisu
Minä en ole ole koskaan ollut nurkkaan asetettavien pyöreiden bass-trappien ihailija. Niille luvattu teho on tuntunut täysin markkinointiosaston haaveilulta. Vaan iskettyäni jokaiseen neljään nurkkaan lattiasta kattoon (eli yhteensä kahdeksan kappaletta) Ultimate-villaa olevat Isover U Tech Pipe Section MT 6.0 -lämmöneristekourut pakkausmuoveissaan, pienen kivihuoneen bassoalue muuttui lähes sellaisenaan hyvin toimivaksi. Yläbassot soivat kiinteästi, mutta mehevästi ja vain alimpien taajuuksien vielä kuuluva raskaus harmitti.
Käytetty kouru oli sisähalkaisijaltaan 219 mm ja 100 mm seinämäpaksuudella siis 419-millinen halkaisijaltaan. Tälläiset pötköt vievät nurkasta lattiapinta-alaa häviävän vähän ja ne toimivat tehokkaammin kuin perinteinen halparatkaisu, pari paalia lämpöeristysvillaa avaamattomana per nurkka.
Muovien poisto vähensi bassovaimennusta ja lisäsi keskialuevaimennusta eli teki pelkästään pahaa.
Muovien poisto vähensi bassovaimennusta ja lisäsi keskialuevaimennusta eli teki pelkästään pahaa. Lisäksi ilman suojamuovia villa pitää kääriä fleeceen tai vastaavaan pölyämisen estämiseksi. Keskialue ja diskantti vaimenevat hyvin helposti liikaa joten bassovaimentimissa niiden vaimennuksen vähentäminen on suotavaa.
Pienissä ja keskikokoisissa huoneissa yksinkertainen ja toimiva ratkaisu on käyttää nimeltään hyvin monimutkaista Isoverin lämmöneristyskourua nurkissa. Laiska ei muuta vaimennusta bassoille teekään, puristi askartelee kasan resonaattoreita tehostamaan keskibasson vaimennusta ja ovela hoitaa huonekorjauksella loput.
Koska bassot hulahtavat kevyestä rakenteesta suoraan läpi, toimii mikä vain kangas, muovi tai vaikka kevyt tapetti pintamateriaalina. Esteetikko ottaa bassovaimentimen somistukseen mallia Bang & Olufsen BeoLab 18 -kaiuttimista. Suoraviivaisempi leffahuoneen rakentaja teippaa mustalla teipillä jätesäkit putkien päälle.
Koska tilan täytyy tosiaan toimia järeilläkin kaiuttimilla, jatkoin tästä putkiversiosta vielä eteenpäin etsien alabassoillekin purevaa ratkaisua.
Perinteinen bassoansa hävisi kisassa
Lämmöneristyskourun lisäksi käytössä oli kaksi muuta materiaalia, molemmat 600 x 1200 -kokoisina jäykkinä villalevyinä, joiden paksuus oli 100 mm. Isover U Protect Slab 4.0 Alu1 on alumiinipaperipintainen Ultimate-villalevy, jonka tiheys on 67,5 kg kuutiometriltä ja se vastaa sitten pitkälti Ethan Winerin hyväksi havaitsemaa Owens-Corning 705FRK:ta. Isover Fire Protect 150 on kivivillalevy, jonka tiheys on 150 kg kuutiometriä kohti.
Edit: Tiheys korjattu, alunperin sanoin Isover U Protect Slab 4.0 Alu1:n tiheyden olevan 75 kg per kuutiometri.
Kaksi levyä päällekäin tuottaa 600 mm leveän ja lattiasta kattoon ylettyvän vaimentimen. Materiaalista riippumatta vaimennusteho bassoilla jäi selvästi lämmöneristyskourulle, hyvin tiheä kivivilla on hieman alumiinipaperipintaista Ultimate-villaa tehokkaampi.
Seuraava askel on kääntää levyt kyljelleen ja tuplata niiden määrä. Näin saadaan 120 cm leveä lattiasta kattoon ylettävä vaimennin. Syvyyttäkin on rajusti.
Silti, se pelkkä lämmöneristyskouru yksinään voittaa vaimennustehossa jopa 120 cm leveän ja 240 cm korkean vaimentimen, jossa kivivilla ja Ultimate-villa ovat päällekäin. Ero massiivisen rakenteen eduksi näkyy vain aivan alimmalla oktaavilla, jossa absoluuttinen vaikutus on kuitenkin aika pieni kummallakin rakenteella.
Lisäksi pinta-alaltaan näin suuret vaimentimet pienessä tilassa tiputtavat yhdessä ensimmäisten heijastusten kohdalle laitettujen 40-millisten akustolevyjen kanssa jälkikaiunta-ajan liian lyhyeksi.
Liikaa bassovaimennusta
Kun kerran lämmöneristekouru oli tehokas ja tuplapaksuinen 120 cm leveä villalevy aika tehokas niin pitihän niiden yhteispeliäkin kokeilla. Päälimmäisenä siis alumiinipaperipintainen Ultimate-villa, sen takana raskas kivivilla ja tämän paketin takana nurkassa lämmöneristyskouru. Tulos oli jo varsin tehokas bassovaimennin.
Itse asiassa yläbassoilla ja alakeskialueella niin tehokas, että sekä Aurelia Graphican että Dynamiitti-rakennussarjan sointi muuttui liiankin kevyeksi ja voimattomaksi kun huoneen kaikissa nurkissa olivat nuo massiiviset 120 x 240 cm kokoiset ja paksut vaimenninrakenteet.
Apua resonaattorista
Vaneripintainen reikäresonaattori on mainio kapistus kun pitää saada vaimennusta bassoille ilman, että vaimennin vaikuttaa yhtään keskialueen toistoon. Master Handbook Of Acousticsin reseptin mukaan tehty rakenne osoittautui kivikopissa toimivaksi. Kyse on yksinkertaisesta umpinaisesta laatikosta, jonka sisus on puoliksi täytetty peruslaatuisella villalla ja etuseinä on rei’itetty.
20cm sisäsyvyys ja 10 x 10 sentin matriisilla (reunimmaiset reiät 5 cm vaimentimen reunasta) 6 mm reikiä 6,5-millisessä vanerissa tuottaa keskitaajuudeksi 55 Hz. Tälläisen vaimentimen teho ei riitä ihan alimmille taajuuksille saakka, mutta muuten kahdeksan 60 x 120 cm -pintaista vaimenninta nurkissa tiputtavat alle sadan hertsin jälkikaiunta-ajan pienessä huoneessa sopivaksi.
Taskulaskinta helpompi tapa laskea viritystaajuuden, rei’ityksen ja rakenteen syvyyden suhde on käyttää www.mh-audio.nl/ACalculators.asp-sivuston Helmholtz Panel Resonator -laskuria. Kannattaa vain muistaa, että syvyys sekä tehostaa vaimentimen toimintaa että laajentaa sen toiminta-aluetta. Niin houkutteleva kuin viisisenttinen vaimennin olisikin, se ei bassotaajuuksilla valitettavasti ole järkevä. 20 – 30 senttiä syvyyttä tuottaa paremmin onnistuneita tuloksia.
Minun ratkaisuni
Teillä kaikilla on erilaiset tilat ja ne vaativat jokainen omanlaisensa ratkaisun. Isossa tilassa lämpöeristysputket ja tuplapaksuinen kerros 120 cm leveää villaa lattiasta kattoon auttaa hyvin ilman sivuoireita. Eikä sen kanssa tarvitse laskeskella reikäresonaattorin kaavoja.
Koska toimituksen kuunteluhuone on pieni, kaikki lattiapinta-ala on erityisen arvokasta. Lisäksi pinta-alaltaan massivisilla laajakaistaisilla rakenteilla keskialueen vaimennus kasvoi aivan liian suureksi. Oma ratkaisuni on siis Isover U Tech Pipe Section MT 6.0 -lämmöneristyskourut lattiasta kattoon joka nurkassa ja kahdeksan 60 x 120 -sentin 20 cm syvää reikäresonaattoria hoitamassa aluetta, johon lämmöneristekouru ei enää täydellä teholla pure.
Todennäköisesti tulevaisuudessa lisään vielä muutaman noin 30 hertsin keskitaajuudelle viritetyn reikäresonaattorin tasaamaan alimman oktaavin tilannetta. Resonaattoriaiheeseen palaan tarkemmin tulevissa artikkeleissa.
Viikon mittaisesta jumpan tuloksena erottui ehdoton hittituote, Ultimate-villaa oleva lämmöneristekouru, jonka nimeä en kirjoita enää kertaakaan. Kompakti ja helposti maisemoitava pötkylä, joka puree bassoalueelle erittäin tehokkaasti.
PS. Kyllä, olisi tässäkin huoneessa vielä tekemistä hyvälle huonekorjaimelle. Mutta lähtökohta on nyt paljon parempi kuin koittaa elää pelkän jälkikäteen tehtävän paikkauksen varassa.
Edit: Painotettu sitä, että lasi- ja kivivillojen pölyäminen huoneilmaan on syytä estää.
Edit: Mistä näitä saa ostaa? Kysy suoraan Isoverilta lähin jälleenmyyjäsi, Tomi.Kivela@saint-gobain.com
Käyteyt materiaalit:
Isover U Protect Slab 4.0 Alu1, 1200 x 600 mm -kokoinen ja 100 mm paksu -Ultimate-villa
Isover Fire Protect 150, 1200 x 600 mm -kokoinen ja 100 mm paksu -kivivilla
Isover U Tech Pipe Section MT 6.0 -lämmöneristekouru, pituus 1200 mm, 100 mm seinämäpaksuus ja 419mm ulkohalkaisija
Kuvat: Samu Saurama
39 Comments
Mielenkiinnolla odotan
Mielenkiinnolla odotan resonaattoriartikkelia! Jokin toiminnaltaan mahdollisimman laaja-alainen ja jopa tuonne mainittuun 30hz saakka ulottuva malli voisi olla erityisen mukava.
Saako reikäresonaattorin toiminta-aluetta yleensäkään edes venytettyä parin tai useamman oktaavin levyiseksi, vai täytyykö vaikutusalueen laajentamiseksi vaan laittaa pinoon useampia erilaisia eri taajuuksille viritettyjä lootikoita?
Lyhyesti sanottuna
Lyhyesti sanottuna resonaattorin syvyys vaikuttaa sen Q-arvoon eli toiminta-alueen laajuuteen. Matala resonaattori on kapeakaistainen, syvempi toimii laajemmalla alueella.
Vaikuttaako paneelin pinta
Vaikuttaako paneelin pinta-ala vastaavasti resnaattorin tehoon? Onko mahdollista tehdä useampi pinta-alaltaan pieni resonaattori, joka sitten vastaisi yhtä isomman alan resonaattoria?
Reikäresonaattorissa ei
Reikäresonaattorissa ei pitäisi olla oleellista eroa siinä, onko sinulla neljä 0,25m2 kokoista vai yksi yhden neliön kokoinen. Kunhan kaikki on sijoitettu yhtä hyville paikoille.
Levyresonaattorissa levyn reunat eivät liiku samalla tavalla vapaasti kuin keskikohta. Siksi onkin nyrkkisääntö, että vaneria, mdf:ää, kipsilevyä jne. käytettäessä jänneväli olisi sata kertaa levyn paksuus. Toisin sanoen normaalin 60cm seinäkoolaukseen kannattaisi käyttää maksimissaan 6mm paksua levyä. Raskasmatot eivät ole samalla tavalla jäykkiä ja niiden kanssa voi käyttää paksumpaakin materiaalia myös pinta-alaltaan pienissä ja kapeissa resonaattoreissa.
Mä näin jo mielessäni
Mä näin jo mielessäni tollaset lämmöneristyskourut huoneen jokaisessa nurkassa ja molemmilla sivuseinillä 2 x SVS PC13-Ultra DSP sylinterisubbarit päällekkäin kaikki päällystettynä marmorikuvioidulla kankaalla antiikin kreikan tyyliin..
Moi. Oliko jokin tietty syy
Moi. Oliko jokin tietty syy valita juuri tuonkokoiset putket tuolla seinämävahvuudella? Näyttäisi olevan saatavilla myös 120mm paksulla seinämällä, sekä halkaisijaltaan suurempina ja pienempinä.
Isoverin kaveri ehdotti
Isoverin kaveri ehdotti materiaaleja, joita parhaiten saa kaupoista. Jos osut paksumpaan niin sen käyttö on varmasti järkevää, vaimennus ulottuu sitten vielä hieman alemmas.
Nuo ohjeet ku saisi vielä
Nuo ohjeet ku saisi vielä vähän pienemmällä hellasäröllä :).
Sitten vain mielikuvitus
Sitten vain mielikuvitus peliin maisemoinnissa. Johan tuossa ylhäällä Brennick teki yhden tyylisuunnan ehdotuksen.
Kiitos taasen itsellekkin
Kiitos taasen itsellekkin ajankohtaisesta artikkelista.
Tuo marmoritolppaehdotus on tosi mainio. Itse aion tehdä juurikin noin omassa luolassani. Printtautan kuvan joko lippukankaalle joka on todella huokoista tai sitten tavalliselle. Hinta on yllättävän halpa, noin 25€ neliö. Itse otan täältä http://www.lippumeri.fi/ maximi leveys on 1800mm ja pituutta löytyy rullan verran. Tulostusjälki on todella hyvä. Jopa pientä tekstiä pystyy lukemaan. Minullakin tulee isompi kangas olemaan 4000mm X 1400mm.
Siitä vain emäntä etsimään itselle mieleistään kuvaa niin varmasti saa luvan laittaa villaa alle.
Mielenkiintoinen artikkeli.
Mielenkiintoinen artikkeli. Kokeilitko täyttää Isover-tuubeja esimerkiksi polyesterivanulla (jotta virtausvastusta tulisi vielä vähän lisää)?
En ole ehtinyt edes verhoilla
En ole ehtinyt edes verhoilla niitä. Jäivät testin jälkeen vain kuunteluhuoneen nurkkiin nököttämään.
Moro toimiiko nuo
Moro toimiiko nuo reikäresonaattorit jos laittaa reikien eteen akustolevyn?? Ja missä noille olisi paras sijoitus paikka vai onko sijoituksella väliä??
Resonaattori toimii täysin
Resonaattori toimii täysin ongelmitta vaikka sen edessä olisikin akustolevy. Akustolevy ei vain saa saa häiritä reikien toimintaa eli jätä pari-kolme senttiä tilaa reikäresonaattorin eteen.
Paras paikka resonaattorille on siellä, missä basso-ongelma on voimakkain. Toisin sanoen nurkat, lattian ja seinän kulma sekä katon ja seinän kulma ovat ne tehokkaimmat paikat. Jos haluat pureutua tiettyyn seisovaan aaltoon niin resonaattori sijoitus sille seinustalle, joka sen aiheuttaa.
Esimerkiksi 3,5m leveä ja 5m pitkä huone. Leveyssuunnan laskennallinen alin seisova aalto on 49Hz (343m/s : 3,5m : 2 = 49Hz) ja pituussuunnan 34Hz. Jos haluat vaimentaa sitä 49Hz resonanssia niin resonaattorit niille 3,5m toisistaan oleville seinille, joiden väliin tuo muodostuu.
Paljonko noilla kouruilla on
Paljonko noilla kouruilla on hintaa? En löytänyt muuta kuin jälleenmyyjille tarkoitetun hinnaston, ja siitäkin puuttui juuri artikkelissa mainittu kourutyyppi.
Laitoinkin sähköpostin tuonne
Laitoinkin sähköpostin tuonne artikkelin perään. Tomi Kivelä auttaa löytämään sinua lähimmän jälleenmyyjän, Tomi.Kivela@saint-gobain.com
moro onko viisaampaa
moro onko viisaampaa vaimentaa koko passoaluetta resonaattoreilla vai pureutua yksittäiseen ongelma kohtiin??tilaa on resonaattoreille vain etuseinällä jonne mahtuisi 150x50x20 kokoiset molempiin nurkkiin ja keskelle lattiaa 180x70x20.
huone on 2.9m leveä ja 4.2m pitkä.
Laajakaistainen bass-trap eli
Laajakaistainen bass-trap eli bassoansa on järkevä, koska huoneessa on runsaasti pitkään soivia bassotaajuuksia 100-300Hz alueella. Niin alas eivät normaalit akustolevyt yleensä pure. Alle sadan hertsin ongelmataajuuksille on oikeastaan kaksi vaihtoehtoa, kyseiselle taajuudelle (tai taajuuksille, yleensä ongelmakohtia on kaksi tai kolme) viritetty resonaattori ja/tai huonekorjaus.
Moi, kiitokset hyvästä
Moi, kiitokset hyvästä artikkelista.
Kysyisinkin onko ulkohalkaisijaltaan maksimissaan 25 cm kouruista hyötyä kuunteluhuoneen vasemmassa etu- ja takanurkassa?
Huone on seiniltään kevytrakenteinen, mitoiltaan 3.7m pitkä ja 3.1m leveä.
Vaste alle 60Hz hyvinkin tasainen. 70 ja 100Hz alueilla 10dB kuopat, 120Hz 15dB korostuma.
Mikäli kouruista on hyötyä, millaisella suhteella sisähalkaisija ja eristeen paksuus kannattaisi valita?
Lyhyesti sanottuna, mitä
Lyhyesti sanottuna, mitä halkaisijaltaan pienempi putki ja mitä ohuempi seinämä, sen heikompi vaimennusteho. (ja sen ylemmäs vaimennus rajoittuu). Toki pienempikin putki auttaa, mutta ei yhtä paljon. Toisaalta, jos ehdottomasti suurempaa kuin 25-senttistä ei voi laittaa niin parempi se on kuin olla laittamatta mitään.
Tämä on näitä pienen huoneen
Tämä on näitä pienen huoneen kirouksia:)
Isoverin sivuilta löytyisi
Isoverin sivuilta löytyisi 273/473mm putki, jonka sisälle voisi juuri saada mahdutettua pienemmän 76/276mm. Näin saisi varmasti maksimimäärän tavaraa per nurkka.
Ja sen sisäänkin saisi vielä ehkäpä 15/75mm, mutta näyttää olevan 25kpl/paketteja.
Jälleen kerran arvokasta
Jälleen kerran arvokasta tietoa. Olen aloittamassa oman kuuntelu/mediahuoneeni suunnittelua ja mitat ovat 10 cm pienemmät kuin tässä esimerkissä. Huone on tosin lähtökohdaltaan helpompi, koska rakennus on puurunkoinen, seinissä on paksulti villaa ja sisäverhoilu on kipsilevyä. Tarkoitus on tehdä huoneesta kerralla niin hyvä kuin mahdollista, kuitenkaan räjäyttämättä budjettia aivan totaalisesti. Nämä artikkelit ovat kultaakin arvokkaampia!
Puurakenteinen huone kärsii
Puurakenteinen huone kärsii yleensä sekin basso-ongelmista, vain kiviluukkua vähemmän. Eli hoida ensin bassovaimennus ja ensimmäiset heijastukset mahdollisimman paksuilla (10-20cm) vaimentimilla. Siihen pisteeseen kannattaa lopettaa vaimentavien materiaalien käyttö, jottei tilasta tule liian tumppua. Loppuakustointi sitten ääntä hajottavilla ratkaisuilla, diffuusoreilla.
”nurkkaan asennetussa bass
”nurkkaan asennetussa bass-trapissa eli bassoansassa saadaan sitä suurempi vaimennus, mitä tiheämpää käytössä oleva villa on. ”
Tuo pätee ainoastaan 50mm ja alle paksuuksille. Tuon Ethan Winerin artikkelin jälkeen testejä on tehty paljon ja Ethan myös itse on sitä mieltä että OW705 on liian tiheätä yli 50mm paksuuksilla.
Vuoden 2015 ”nyrkkisääntö” tiheyden suhteesta paksuuteen:
10-50mm OW705 eli +30000 Pa.s/m2 ilmanjohtavuus.
100-150mm OW703 eli 16000 Pa.s/m2 ilmajohtavuus.
150mm+ mitä tahansa minkä ilmajohtavuus on alle 8000 Pa.s/m2.
Tihein villa on siis vähiten käyttökelpoinen basson hallinnassa sillä 50mm paksuus ei juuri bassoon vaikuta. Mutta jos se on maksimi paksuus mitä voi käyttää niin silloin kannattaa mennä sillä.
Jos kulmaan on levyjä laittamassa niin paljon tehokkaampaa on täyttää koko kulma kevyemmällä ja halvemmalla materiaalilla. Tosin niinkuin tämä artikkeli näyttää, eristeputket näyttävät toimivan erittäin hyvin. Jostain syystä jenkkilän akustointipiireissä ei suostuta edes kokeilemaan eristekouruja.
Siihenkin varmaan tulee muutos. Siitä ei kuitenkaan ole vielä kovin kauaa kun kulma täyttöönkin suositeltiin tiheätä villaa.
Itse sain juuri ”Ghetto tyylillä” hoidettua kivihuoneen 30-500hz alueen lähes täydelliseksi pelkällä villalla. Seuraavaksi on vuorossa villojen korvaaminen resonaattoreilla, mutta ongelmallista 32hz ei niin vain resonaattorilla taltuteta.
Allright, hyvää tietoa. Sitä
Allright, hyvää tietoa. Sitä perusvillaa saa tosiaan halvalla, parhaimmillaan paalin hinta on vain noin 25 euroa.
Miten suuret nurkkavaimentimet sinulla on, jos ne purevat tehokkaasti 30Hz saakka…?
Mikä on vaikutus, jos
Mikä on vaikutus, jos bassovaimentimia ei saa ihan nurkkaan tai jos ne sijaitsevat vaikka lattian ja seinän välissä makuullaan?
Mikä vain kahden pinnan raja
Mikä vain kahden pinnan raja on hyvä eli lattialla seinän vieressä toimii hyvin. Nurkassa vain sattuu saamaan sen kolmen pinnan rajan. Kun kaikki bassoresonanssit keskittyvät sinne, niitä kaikkia voi vaimentaa samalla bassoansalla. Kunhan et keskelle huonetta ripottele niin toimivat ne muuallakin 🙂 .
Millainen yhteys
Millainen yhteys akustoinnilla ja subbareilla neljällä seinällä on? Onko jälkikaiunta kuitenkin aina sotkemassa?
Sbbarien määrä ei tietenkään
Subbarien määrä ei tietenkään muuta huoneen jälkikaiunta-aikaa mihinkään. Mutta neljällä subilla, yksi kunkin seinän puolivälissä, saadaan ne pahimmat seisovat aallot kumottua. Käytännössä neljällä subbarilla päästään eroon siitä, että tarvitsisi juuri murehtia parin alimman oktaavin akustointia (eli vaatekaappien kokoisten resonaattorien sijoittamista tilaan).
yksi subbari kunkin seinän puolivälissä toimii hyvin suorakaiteen mallisessa huoneessa. Jos tila on monimuotoinen, akustinen käyttäytyminenkin muuttuu monimutkaisemmaksi.
Mitä tulisi ottaa huomioon
Mitä tulisi ottaa huomioon isossa tilassa 10 m x 4,3 m jossa kuuntelupaikka sijoittuu pitkän sivun toiseen päähän. Kaiuttimet upotetaan seinään, toinen kaiutin on sivuseinän vieressä ja toisella kaiuttimella sivuseinä on usean metrin päässä. Kaiuttimet ovat siis pitkällä sivulla ja kuunteluetäisyys on noin 3,5 metriä. Lattiassa on laattaa ja huonekorkeus on 3 m. Miten kaiuttimen vieressä oleva lyhyempi sivuseinä tulisi rakentaa tai akustoida? Mikä olisi akustiikan kannalta hyvä ja edullinen tapa rakentaa katto kyseiseen tilaan?
Kuva selittää tämän paremmin
Kuva selittää tämän paremmin http://oi65.tinypic.com/2lntj4l.jpg
Sivusuunnassa epäsymmetriseen
Sivusuunnassa epäsymmetriseen tilaan on mahdotonta saada todella hyvää stereokuvaa. Ei siis ole olemassa lähellä kaiutinta olevalle seinälle nappiratkaisua akustoinniksi. Vaimenna ensimmäinen heijastus (noin 1m x 1m vaimennin, mahdollisimman paksu), siitä eteenpäin on mahdotonta ehdottaa muuta kuin että kokeile.
Alas laskettu katto, jossa on huoneen keskialuella koko taajuuskaistalta vaimentavaa levyä ja laidoilta keskialuetta/diskanttia heijastavaa on järkevin. Alas laskua niin paljon kuin mahdollista ja akustolevyjen yläpuoli peruslaatuista lämpöeritysvillaa (vaikka jätesäkkeihin pakattuna) täyteen.
Moi, onko kukaan käyttänyt
Moi, onko kukaan käyttänyt tätä tuotetta: http://www.isover-technical-insulation.com/products/u-protect-pipe-section-alu2
Olisi alumiinipinta jo valmiina.
Isompi halkaisija ->
Isompi halkaisija -> tehokkaampi bassovaimennin.
Olen yrittänyt etsiä netistä
Olen yrittänyt etsiä netistä tiivistä villaa mutten ole löytänyt kuin jotain 22kg/m3 painavia. Mistä löytyisi vaikka 96kg/m3 painavaa 10 tai 5 senttistä lasivillaa? Asun Tampereella.
Sorry, minä en oikein osaa
Sorry, minä en oikein osaa auttaa siinä, että kuka mitäkin myy. Parasta on ensin selvittää tunnettujen valmistajien valikoimista, mikä olisi se oikea tuote ja sen jälkeen kysellä sitä alueen liikkeistä.
Jos putken ulkohalkaisija ja
Jos putken ulkohalkaisija ja villan tiheys olisi sama, niin kumpi esimerkki olisi tehokkaampi vaimennin alle 200Hz:
Ulkohalkaisija 300mm, sisähalkaisija 100mm eli villan paksuus 100mm
Ulkohalkaisija 300mm, sisähalkaisija 50mm eli villan paksuus 125mm
Periaatteessa paksummalla
Periaatteessa paksummalla villalla oleva on tehokkaampi, mutta noissa esimerkkimitoissa todellinen ero jää hyvin pieneksi. Enemmän on vaikutusta sillä, miten monessa nurkassa bassovaimentimia on.