Mahdollisimman edulliset, mutta silti laadukkaat kaiutinelementit. Riittävän kookas kotelo basson maksimoimiseksi. Erottelukykyinen ja neutraali äänensävy. Siinä resepti uudelle kaiutinrakennusohjeellemme.
AudioVideo.fi:n aikaisemmat hifi-PA-kaiutinrakennusohjeet Ruutinassakka ja Nitrosäiliö ovat herättäneet huomattavan paljon kiinnostusta kaiutinrakentajissa. Jos toki, osa lukijoista on kommentoinut niiden yhtä huonoa puolta. Vaikka hintalaatusuhde olisikin hyvä, 500-600 euron kappalehinta saattaa mennä pienen budjetin rakentajalta yli. Varsinkin, jos kyse on kotiteatterista, johon näitä kaiuttimia menee ainakin kolme, ellei viidestä seitsemään kappaletta.
Tarvitaan siis selvästi halvempi vaihtoehto, joka tarjoaa mahdollisimman paljon Nitron ja Ruutinassakan eduista. Halpisosiin ei kajota vaan haetaan sopiva kultainen keskitie. Perusperiaate Dynamiitti-rakennusohjeessa on sama kuin sen kalliimmissakin veljissä. Paljon säteilevää pintaa ja yksinkertainen kaksitierakenne refleksikotelossa.
Tuttuja palasia
Italialaisen Eighteen Soundin valikoimista löytyy tarkoitukseemme mainio 12-tuumainen bassokeskiääninen 12W500. Sen parametrit sopivat hyvin kookkaaseen noin satalitraiseen koteloon, jolloin kaiuttimesta saadaan herkkä. Oleellista on bassopään herkkyys ja sitä saadaan vain suurella kotelotilavuudella. Jakosuotimella sitten tasoitetaan ylempien alueiden herkkyyttä niin, että lopputulos on tasapainoinen.
Herkkyys 95 dB ja kuorma on helppo putkivahvistimillekin.
Kahdeksanohmisella 12W500:lla saadaan herkkyydeksi 95 dB / 2,83V ja kuorma on putkivahvistimillekin helppo. Käytännössä muutaman watin vahvistimella pääsee pitkälle ja parikymmentä riittää reilumpaankin menoon. Puolella kilowatilla pitää ulkosallakin melkoiset bileet.
Torvi on sama kuin Nitrosäiliössä ja Ruutinassakassa, tukeva alumiininen XT1086. Soikea profiili tarjoaa sivusuunnassa hieman leveyttä kuuntelualueelle, mutta on pystysuunnassa voimakkaasti suuntaava eli katto- ja lattiaheijastukset pysyvät mahdollisimman vähäisinä.
Diskanttidriverina toimii kahdeksanohminen HD1050. Sekä bassokeskiääninen että diskantti ovat ferriitimagneettisia ja siksi oleellisesti halvempia kuin neodyymimagneettilla tehdyt versiot, joita Nitrossa ja Ruutinassakassa käytetään.
Kotelotyyppi ”maksimiulottuvuus”
Se sopivin kotelo riippuu paljolti omista tarpeistasi. Ei siis ole yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua, joka olisi se paras vaihtoehto.
Mikäli käytät kaiuttimia normaalissa musiikinkuuntelussa sellaisenaan ilman subwooferia, toivot varmasti mahdollisimman paljon ulottuvuutta bassopäähän. Silloin noin satalitrainen refleksikotelo on oikea vaihtoehto. Selvästi suuremmassa kotelossa bassovasteen muoto alkaa muuttua epäedulliseksi. Kun yläbasso notkahtaa, menetetään napakkuus ja alempi bassoalue alkaa humppaamaan omaa tahtiaan.
Lattiamallinen prototyyppi on sisätilavuudeltaan 120-litrainen ja tehty mahdollisimman kevyeksi. Ajatus kun oli tehdä siitä helposti mukaan otettava. Kotelomateriaali on 12-millistä havuvaneria ja seinältä vastakkaiselle ylettyviä tukia on runsaasti. Lisäksi sekä bassoelementin takana että kotelon pohjassa ja katossa on tukilaipat.
Ennen varsinaisen etulevyn asennusta koteloon laitettiin bassoelementin kiinnitystä varten pienempi levy kylkien väliin. Etuseinässä on 6,5-millinen vaneri lisänä, silloin etulevyn paksuus riittää juuri 12W500:lle upotukseksi. Tuo 6,5-millinen vaneri on myös juuri sopivan paksuinen, jos haluaa upottaa XT1086-torvenkin.
12-millistä levyä käytettäessä sivut, etu- ja takalevy ovat mitoiltaan 355 x 1 080 mm. Ylä ja alalevy ovat 355 x 330 mm. 330 eikä tarkalleen 355 – 12 – 12 = 331 mm koska käsityökaluilla askarreltaessa on helpompi hio tippa ylimääräistä etu- ja takalevyn reunoista kun kitata niitä täsmäämään kylkiin. 329 x 355 mm on ehkä vielä parempi idea. Jos teet kotelon paksummasta materiaalista, kavenna ylä- ja alapalaa vastaavasti.
Torven keskipisteen korkeus on 950 mm eli se osuu tyypillisellä kuuntelijalla hyvin korvan korkeudelle. 1080 mm korkeassa kotelossa se on siis 130 mm kotelon yläreunasta. Basson keskipiste on 402 mm kotelon yläreunasta, jolloin torven ja basson laipan väliin jää siististi tasan sentti.
Refleksivirityksellä hienosäätö huoneeseen
Lattiamallin refleksiviritys on tehty kahdella halkaisijaltaan 15-senttisellä putkella, putkien pituus on 22 cm. Molemmat putket auki viritystaajuus on noin 50 Hz ja toinen sulkemalla saadaan 35 Hz suunnalle osuva viritys. Sanon noin ja suunnalle koska kotelon jäykkyys ja etenkin sen vaimennus vaikuttavat viritystaajuuteen. Sitäpaitsi, hertsin tai parin heitto virityksessä ei juuri kuulu äänessä.
Kahta putkea mielekkäämpää olisi käyttää neljää halkaisijaltaan kymmensenttistä putka, joiden pituus on se 22 cm. Mitat eivät ole millintarkkoja. Neljällä putkella säätövaraa olisi enemmän huoneen ominaisuuksien ja sijoituksen tasapainottamiseksi. Yksi putki auki viritystaajuus on 25 hertsin luokkaa ja seinää vasten asetetulla kaiuttimella saadaan hyvin alas vaimentumattomana ylettyvä bassotoisto.
Putken kerrallaan tukkimalla yläbasson osuus vähenee ja alabassojen nousee. Tuttua materiaalia kuuntelemalla haetaan omaan käyttöön sopiva viritys. Neutraalein tulos saadaan kun mieslaulajassa on sopivasti auktoriteettia, mutta ei ylimääräistä paksuutta äänessä. Huoneresonassit toki vaikuttavat ääneen nekin ja vain huonekorjaimella tai raskaalla bassoalueelle ylettävällä akustoinnilla saadaan paras mahdollinen tulos – kuten minkä vain kaiuttimen kanssa.
Lattiamallisessa kotelossa hyvä paikka refleksiputkille on takaseinässä heti bassoelementin alapuolella. Ylimmästä putkesta tai putkista ei siis saa näkyä bassoelementtiä suoraan katsottaessa.
Putken päätyyn, sisä- tai ulkopäätyyn, voi liimata vaikka epoksilla tietokonetuulettimissa käytettävän sormisuojan. Se estää lemmikkejä ja lasten leikkitavaroita päätymästä kotelon sisälle, mutta ohuesta metallilangasta tehtynä ei vaikuta ilman virtaukseen.
Kotelotyyppi ”maksimipotku”
Jos rintalastassa tuntuva potku ja bassoalueen yleinen jäntevyys ovat kaikki kaikessa niin ratkaisu on noin 60-litrainen refleksikotelo. Kotelo voi olla jalustakaiutinmallinen tai sitten lattialla seisova ja vähemmän syvä kuin noin satalitrainen malli. Muutaman sentin heitto etulevyn leveydessä ei ole kriittistä. Samoin kotelotilavuuden pieni muutos seinämävahvuuden muuttuessa ei sekään vaikuta kuultavasti.
Monitorimallisen prototyypin sivut, etu- ja takalevyt ovat 355 x 605 mm kokoisia. Ylä- ja alapalojen mitta on 355 x 318 mm. Etulevyssä on toinen 18-millinen levy hoitamassa bassokeskiäänisen upotuksen. Torven keskipiste on 130 mm ja basson 402 mm kotelon yläreunasta aivan kuten lattiamallissakin.
Mikäli kotelo tulee ihan seinään kiinni tai upotetaan pintaan, on etulevy ainoa paikka refleksiputkille. Vaihtoehtona putkille ovat kanavat diskanttitorven molemmin puolin. 18-millisestä levystä tehdyssä 355 milliä leveässä kotelossa kylkien ja torven reunojen väliin mahtuu 29 milliä leveät ja torven kanssa yhtä korkeat 215-milliset kanavat. Kun kanavien pituus on 10 cm osuu viritystaajuus 50 hertsiin.
Jos takalevyssä olevat putket ovat mahdolliset niin lähtökohtana voi olla kaksi halkaisijaltaan 10-senttistä putkea, joiden pituus on 18 senttiä. Yksi hyvä paikka putkille on takalevyn yläkulmat. Silloin bassoelementistä ei vuoda suoraa ääntä putkista ulos.
Mikäli minimikokoinen kotelo on oleellista niin subwooferin kanssa noin 30-litrainen suljettu toimii ihan passelisti.
Oikea vaimennus on kriittinen kohta
Refleksikotelo on vaimennuksen suhteen ristiriitainen. Kaikki vaimennus kotelon sisällä vähentää refleksitoiminnolla saatavaa lisäruutia bassoille. Toisaalta, ilman vaimennusta keskialue värittyy pahasti.
Käytettävästä vaimennusaineesta riippumatta refleksiputkien päädyn alue kotelon sisällä jätetään vapaaksi. Samoin bassoelementin takalevyssä on jäähdytysaukko, sitä ei saa tukkia vaimennusainella.
Jos vaimennuksessa käytetään polyesterivanua, kotelo täytetään sillä löysästi edellämainitut rajoitukset huomioiden. Minulla oli 10cm paksua lämpöeristysvillaa, joten protot saivat tietysti sitä sisäänsä. Ellei lasi- tai kivivillan kanssa aivastelu kiinnosta, polyesterivanua oleva Ewona-levy on hyvä vaihtoehto.
Laitoin bassoelementin taakse yhden 10cm paksun kerroksen, basson päälle yhden kerroksen, kotelon pohjalle yhden kerroksen ja bassoelementin kohdalle kotelon sivuille halkaistun noin viisisenttisen kerroksen. Lisäksi basson alapuolella on pala, joka ei täysin tuki ilman virtausta kohti refleksiputkia.
Suljetun kotelon vaimennus on helppoa. Laita se täyteen käsillä olevaa vaimennusmateriaalia. Muista kuitenkin olla tukkimatta basson jäähdytysaukkoa.
Yksinkertainen jakosuodin
Kaiuttimen jakosuodin on hyvin yksinkertainen ja noudattaa samaa kytkentää kuin Ruutinassakan. Kytkennän hyvä puoli on se, että sillä on hyvin helppoa muokata kaiuttimen äänensävyä kuuntelujen mukaan.
Tein ensin mittaukset ulkona kaiutin korkealla telineellä. Lähtökohta oli saada tuolla heijastuksettomalla paikalla taajuusvaste suoraksi. Lisäksi varioin suotimen komponentteja ja otin talteen niiden vaikutuksen taajuusvasteeseen kuuntelukokeissa tapahtuvaa lopullista säätöä varten.
Bassoelementin sarjakela voi olla rauta- tai ilmasydäminen. Rautasydän mahdollistaa kohtuuhinnallakin pienen resistanssin eli vahvistimen mahdollisimman hyvän kontrollin bassoelementistä. Koska kaiuttimen herkkyys on suuri, rautasydänkela ei kotioloissa todennäköisesti saturoidu ennen kuin korvat piiputtavat. Jos tiedät, että aiot soittaa oikeasti kovaa niin parempi ratkaisu on valita ilmasydänkela. Se ei muuta ominaisuuksiaan ennen kuin sulaa. Resistanssin minimoimisen kannalta paras olisi 2,0-millisestä langasta käämitty, mutta 1,4-millisestä langasta tehty toimii ihan hyvin,
Basson kondensaattoriksi käy normaali elektrolyyttimalli ja sen jännitteenkestossa 63 volttia riitää hyvin pitkälle kun kaiutin on herkkä. Sadan voltin jännitekesto ei tietenkään haittaa.
Diskanttihaarassa olevien kondensaattorien on hyvä olla ainakin peruslaadukkaita muovimalleja. Vastuksessa riittää muutaman watin tehonkesto hyvin pitkälle. Jos kuitenkin tiedät etukäteen käyttäväsi kaiuttimia esimerkiksi ulkona, 10-wattinen ei juuri budjettia nosta. Ja kun osia on vain muutama, voit tietysti kokeilla hyvin kohtuullisin kustannuksin niihin erittäin järeitäkin osia.
Isoveljeään parempi
Lopputulos on, että äänensävyllisesti Dynamiitti on parempi kuin tuplasti kalliimpi Nitrosäiliö. Vaivattomampi, läpikuultavampi ja helpompi. Tämä johtuu ihan siitä, että sain nyt kuunteluilla haettua äänensävyn paremmaksi ja mittauksia käytettiin vain perusterveen balanssin hakemiseksi. Kaiutin myös integroituu paremmin lyhyillä matkoilla, Nitrosäiliön vahvuudet tulevat selkeämmin esille kun kuunteluetäisyys on nelisen metriä tai enemmän.
Samaa basson auktoriteettia ja sävykkyyttä ei 12W500 pysty tarjoamaan kuin Nitrosäiliössä käytetty huomattavasti edistyneempi ja pinta-alaltaan lähes kaksinkertainen 15NMB420. Huolimatta alle puolet maksavasta diskanttidriveristä, diskanttitoistossa ei kuulu suurta eroa. On NSD1095N:n yläpää parempi kuin HD1050:n, mutta vain vähän. Paljon suurempi ero tulee jakosuotimella tehtävästä yleisestä sointitasapainosta.
Kannattaa huomata, että Dynamiitti on suunniteltu normaaleihin suomalaiskoteihin. Sen äänensävy on tasapainoinen kun kaiuttimen takana on kova seinä ja kaiutin on lähellä tuota seinää. Dynamiitti siis toimii pienissäkin huoneissa. Refleksiputkien toiminnalle riittää, että kaiutinta kääntää kohti kuuntelupaikkaa, kaiuttimen sisänurkka voi olla vaikka seinässä kiinni. Seinää vasten asennettuna on neljällä refleksiputkella syytä pitää vain yksi tai kaksi auki. Isossa tilassa paras paikka kaiuttimelle on ihan seinän vieressä.
Dynamiitti-kaiutinrakennusohje on herkkäliikkeinen ja suuren suuntaavuutensa ansiosta hyvin läpikuultava ja erottelukykyinen. Äänenpainevarat ovat erittäin hyvät, prototyypit kävivät isoissa juhlissa Merimelojien majalla hoitamassa äänentoiston kahden subwooferin tukemana. Korkea herkkyys yhdistettynä noin puolen kilowatin tehonkestoon mahdollistaa paljon.
Tästä ahdistavasta tapauksesta seurasi tietysti, että jouduin tekemään Nitrosäiliön jakosuotimen kokonaan uusiksi. Uusitusta Nitrosta tuleekin syksyn aikana artikkeli ja se lunastaa oikeutetun paikkansa AudioVideo.fi:n rakennusohjeiden yläpäässä takaisin itselleen. Siihen saakka Dynamiitti on äänenlaadullinen kärkemme vastasahatun lastulevyn ystäville.
Edit. Jakosuotimeen tehty viimeisten mittausten ja kuunteluvarmistusten perusteella muutos 14.10.2013. Tekstistä korjattu jakosuotimen keloihin liittyvät virheet. Taajuusvastemittaukset varsinaisesta kaiuttimesta kytkennän suotimella.
Lyhyesti: Järkihintainen paketti, joka tarjoaa huomattavan paljon suorituskykyä joka suhteessa.
Hinta: 359 euroa (Hifitalo.fi, sisältää elementit, jakosuodinkomponentit, johdot, liittimet, tiivisteet ja ruuvit)
Maahantuoja: Hifitalo
Kaiutinrakennustarvikekauppiaasi:
Kuvat: Eighteen Sound ja Samu Saurama
65 Comments
Hmm… tuollainen 60
Hmm… tuollainen 60-litrainen menis aika hyvin mökille. Siellä kun ei ole tilaa liian isoille kaiuttimille. Siitäpä lopputalveksi projektia mulle.
Alkutalven voikin parannella Nitroa uudella suotimella. Julkaise nyt äkkiä, sormet syyhyää jo! 🙂
Sairaan hienoista Nitroista
Sairaan hienoista Nitroista tulee juttua aika pikapuoliin, siinä samassa yhteydessä sitten. Malta ihan heti 🙂 .
Mielenkiintoista…
Mielenkiintoista…
Eikö ruutinassakan suotimen voisi hienosäätää samoilla lämpimillä? Pienempiä ei saa syrjiä!
Minulla ei ole
Minulla ei ole Ruutinassakoiden koteloita eikä bassoja. Mutta mielessä on ollut. Ensin pari muuta juttua ja katsotaan sitten, paljonko paremman RN:stä vielä saa…
Tämähän vaikuttaa erittäin
Tämähän vaikuttaa erittäin lupaavalle!
Onko tiedossa ”huhuttua” 4 ohmin mallia?
Saataisiin ”herkkyyttä” vielä noin 3 dB lisää transistorivahvistimelle.
Loppujen lopuksi nuo kaksi
Loppujen lopuksi nuo kaksi sarjaa olivat niin lähellä toisiaan, että päätin julkaista vain yhden selkeän ohjeen. Muuten tulisi turhan paljon sitä vehtaamista – ”ottaisinko tuon 98dB-version, mutta riittääkö vahvistimessani virrananto saamaan siitä kaiken irti ja haluanko kuitenkin joskus kokeilla putkivahvistinta…”.
Tämä 95dB/2.83V Dynamiitti riittää hyvin monessa tilanteessa pidemmälle kuin kenenkään korvat kestävät. Sitten, jos on tarvetta enemmälle niin Nitro tarjoaa sitä useammassakin suhteessa kuin vain +3dB jänniteherkkyyttä. Uusi Nitro on tipan herkempi kuin alkuperäinen (1-2dB) ja bassopäässä on runsaasti lisää auktoriteettia. Sen juttu tulee pikapuoliin heille, joille Dynamiitti ei riitä.
Senverran pakko kommentoida
Senverran pakko kommentoida tekstiä, ilmasydänkela ei saturoidu, koskaan. Koska siinä ei ole saturoituvaa sydäntä (ilma ei saturoidu). Se menettää induktanssinsa vasta kun höyrystyy.
Hosumalla ei saa kuin …
Hosumalla ei saa kuin … artikkeleita. Hyvin huomattu. Syynä mokaan tekstin editointi ja sitten ei oikolukua ajatuksen kanssa.
Ja jos virheitä aletaan
Ja jos virheitä aletaan etsimään, niin miten kondensaattorin arvoksi on laitettu Ohm ja vastuksen arvo mikrofaradeiksi….
Vähän aikaa tuijoteltua, päädyin 90litraan ja 3kpl 10,2x8cm refleksikanaviin. näin saan 50/40/30Hz viritystaajudet, sekä kotelorakennetta jäykistettyä.
Hyvin bongattu. Turhaa
Hyvin bongattu. Turhaa hosumista artikkelin julkaisun kanssa.
Suotimen arvot muuttuivat kun nyt viikonloppuna tein vielä mittaukset ja kuunteluvarmistukset.
Terve. Aluksi pitää kiittää
Terve. Aluksi pitää kiittää erittäin hienoista sivuistasi ja artikkeleista (jotka muuten on höystetty sopivasti huumorilla), löysin ne vasta kesällä ja olen ollut aktiivinen seuraaja siitä pitäen. Erityisesti on kiinnostaneet rakennussarjat, ja nyt kiinnostaisi tämän dynamiitin toiminta tuossa 60L kotelossa, onko ylemmät bassot pienestä kotelosta huolimatta siltikin valovuoden päässä nitroista? Kiitos.
Kiitoksia kiitoksista 🙂 .
Kiitoksia kiitoksista 🙂 .
Kyllä 15NMB420:llä saa mehevämmän bassopään ja enemmän slämmiä kuin 12W500:lla. Ei se valitettavasti mihinkään siitä muutu vaikka kotelokokoa pyörittelisi eestaas. Pinta-alaa on melkein tuplasti ja kun antaa paljon hanaa niin se kyllä tuntuu eri tavalla rintalastassa kuin pienempi pumppu.
Muuten Dynamiitti toimii hyvin samanlaisesti kuin Nitrosäiliö. 15-tuumainen tarjoaa toki suuntaavuutta alemmalle keskialueelle enemmän kuin 12-tuumainen, josta seuraa pieni läpikuultavuusetu Nitrolle. Toisaalta, jos kuunteluetäisyys on lyhyehkö, 2,5-3m, Dynamiitti integroituu vähän Nitroa paremmin.
Ok, sitä vähän arvelinkin…
Ok, sitä vähän arvelinkin… Olohuoneeni tosiaan on pieni, 3,6m*4,8m, (joka on yhteydessä toiseen samankokoiseen tilaan puolen seinän kokoisella aukolla) ja kuunteluetäisyys on n.3,5m, + kaiuttimet ovat melkein nurkissa, joten mietein onko noi nitrot liian rajut sinne, voishan dynyjen alakertaa sub(e)illa täydentää. Toisaalta jos nitrot toimii niin aina parempi:).
3,5m alkaa olla Nitrollekin
3,5m alkaa olla Nitrollekin oikein hyvä. Ja pieni tila nimenomaan kaipaa kaiutinta, joka suuntaa äänen kuuntelupaikalle – huoneheijastukset vähenevät sotkemasta alkuperäistä signaalia.
Bassopään sovitus sujuu kunhan teet refleksivirityksen säädettäväksi, neljä kappaletta 10cm putkia, joiden pituus on 22cm. Todennäköisesti kolme putkea tukittuna on huoneeseesi sopivin ratkaisu. Huonekorjaimella sitten tarvittaessa loput.
Kiitti vinkeistä, eipä ole
Kiitti vinkeistä, eipä ole enää valinnanvaikeutta:-)
Nitrojen kanssa kannattaa
Nitrojen ja Dynyjen kanssa kannattaa sitten kokeilla kääntää kaiuttimia reilusti sisäänpäin. Niin paljon, että kaiuttimien kuvitteelliset akselit leikkaavat selvästi (0,5-2m) kuuntelupaikan etupuolella. Oikea kääntö selviää kuuntelemalla – jätä siihen asentoon, missä pidät soundista eniten.
Voisikohan tässä siirtää
Voisikohan tässä siirtää putket eteen? Saisi tarvittaessa kiinni seinään: kaiuttimet tulisi käyttöön erilaisissa tiloissa, joten sijoittelu voi olla joskus hankalaa. Miten se vaikuttaisi esim takaseinän antamaan tukeen alapäässä? Vai kannattaako suosiolla pitää putket takana ja varautua sijoittamaan edes vähän irti seinästä? Neljällä putkella meinasin.
Perinteinen ohjehan on, että
Perinteinen ohjehan on, että refleksiputken tulisi olla halkaisijansa verran irti niin seinä ei vaikuta. Joka tietty 15cm putken kanssa tarkoittaisi, että purnukan takana olisi se 15cm tyhjää (tietty kääntämällä kaiutin kuuntelusuuntaan saadaan jo reilusti hengitystilaa putkille). Joten minä jääräpäisenä iskin Dynamiitit kotona etuseinää vasten. Linkistä – https://audiovideo.fi/opas/akustiikka-ja-musiikki-sisustuksen-ehdoilla-linn-skerit-dsm-verkkosoitin-ja-custom-2k-106c – näet sen etuseinän. Ilman kääntöä kohti kuuntelupaikkaa kaiuttimen takana oli lattialistan verran tilaa, about pari senttiä. Ehkä se ahtaus jatkoi refleksiputken tehollista pituutta jollain sentillä, mutta lopputulos oli kyllä erittäin hyvin toimiva.
Putket voi toki laittaa etuseinäänkin heti bassokeskiäänisen alapuolelle. Yksi tai kaksi putkea siinä on visuaalisestikin ihan ok. Mutta mikäli aiot tehdä bassoalueesta säädettävän (suosittelen ehdottomasti) neljällä refleksiputkella niin tulos on aika vahva emmental-lookki. Ei sillä, mustaleimainen on kyllä tosi hyvää.
Mikäli joudut asettamaan kaiuttimet ihan seinää vasten niin sitten putket etuseinään. Jos taas voit kääntää niitä vähänkin ja/tai jättää viitisen senttiä tilaa taakse niin takaseinässä olevat putket pelaavat ok.
Kyllähän se tuon perusteella
Kyllähän se tuon perusteella menee yhtä hyvin takana, varmasti sitä kääntöäkin tulee jo sen verran. Etukankaat olis tarkoitus panna, joten putkien ulkonäkö ei ole niin kriittinen, mutta saapahan ne sitten halutessaan poiskin. Parempi kompromissi varmasti, aika äärimmäinen tapaus pitää olla jos ei muka saisi senttiäkään irti seinästä 🙂 Kiitos vastauksesta.
Ei kestä 🙂 .
Ei kestä 🙂 .
Olen rakennellut jo
Olen rakennellut jo tuollaiset Ruutinassakat. Hyvältä kuulostavat ja rumalta näyttävät. Nyt alkoi sitten kiinnostaa Dynamiitit 60 litraisina. Voisiko ruutinassakan diskanttielementtiä käyttää? Ja vaatiiko se jakosuotimeen suuria muutoksia? Tavoitteena olisi saada kaiutin, jossa olisi hieman enemmän herkkyyttä kuin Ruutinassakassa. Bassotoiston alarajaksi riittäisi kyllä noin 50hz ja soitetaan myös kovemmilla volyymeilla noin 350W/8ohm vahvistimella.
Vaatisi jakosuotimen
Vaatisi jakosuotimen suunnittelun uusiksi… Sorry.
Kun artikkelissa painotetaan,
Kun artikkelissa painotetaan, että Dynamiitit on suunniteltu normaaliin olohuoneeseen seinien lähelle, niin miten hyvin ne toimisivat 1,5 metrin päässä etuseinästä suurehkossa n.40m2 huoneessani. Tai vaihtoehtoisesti seinän lähellä, mutta vähintään neljän metrin kuunteluetäisyydeltä(tai jopa kauempaa). Olisiko Nitrosäiliöt tähän käyttöön ratkaisevasti paremmat? Rakenteluinto on kova ja Nitroihin ei vielä lompakko veny subi projektin vuoksi, joten ajattelin, josko sitä pärjäisi Dynamiiteillä, niin pääsisi heti rakentelemaan. 🙂
1,5m päässä seinästä bassopää
1,5m päässä seinästä bassopää voi jäädä jo kevyeksi eli mieluummin jonkin verran lähemmäs seinää. Tosin tekemällä viritystaajuuden suosituksen mukaan säädettäväksi, bassopäässä on melko paljon säätövaraa. Kaikki putket auki Dyny toimii irtikin rajapinnoista, putkia tukittuna käytännössä seinässä kiinni.
Kuunteluetäisyyden kasvattaminen ei ole mikään ongelma, melkein päinvastoin. Tälläinen suuntaava suurielementtinen kaiutin toimii selvästi paremmin kaukaa kuunneltuna kuin pienielementtinen, suoraa ääntä tulee kuuntelupaikalle enemmän kuin pikkupurkilla.
Tykkään kun stereokuva menee
Tykkään kun stereokuva menee runsaasti kaiuttimien taakse myös, minkä johdosta en ole koskaan oikein seinän lähellä saanut kaiuttimia kuulostamaan omaan makuuni sopivilta. Puolitoista metriä nyt ei ole ehdoton vaatimus, yhtä hyvin se voi olla n. metrin, mutta seinästä mielellään kunnolla irti.
Tarkoitus on hakea nykyiselle epäherkälle dipolilleni http://www.hifitalo.fi/mb_cxd_rakennussarja korvaajaa jossa äänenpainevarat riittävät kunnolla, dipolit jäävät silti taloon, sillä niiden ääneen olen todella tyytyväinen. 🙂
Aikomus onkin nyt ensin rakentaa kunnon subbari dipoleille seuraksi, nykyisen choruksen pikku vertigo sls:n korvaajaksi ja sitten rakentaa joko nitrot tai dynamiitit subille seuraksi ja siirtää dipolit ja chorus toiseen huoneeseen.
Dynyt voisin tehdä heti, mutta Nitroihin täytyy hetki taas säästää valuuttaa, mutta mahtaneeko se kuitenkin olla sen odottelun arvoista.
Ok, silloin kaiuttimet noin
Ok, silloin kaiuttimet noin metrin irti seinästä ja se ylin viritystaajuus eli kaikki putket auki. Tai jos on neljä putkea niin 3-4 auki. Jokainen tila on omanlaisensa eli en osaa sanoa tarkasti, mikä on paras etäisyys seiniin ja oikea kohta kuuntelupaikalle.
Jos kuunteluetäisyys on tuolla kaiuttimet 1-1,5m seinästä alle 3m niin Dynamiitti. Jos venyy selvästi pidemmäksi niin Nitro.
PS. Kunnon subbarin rakennusohje on ihan nurkan takana…
Subbariohjehan näytti tulleen
Subbariohjehan näytti tulleen kuin tilauksesta, elementti menikin jo tilaukseen. 🙂
Onko etulevyn leveyteen
Onko etulevyn leveyteen suosituksia, jos ohjeen mukaista 355mm leveyttä ei pystytä noudattamaan?
Vaihtoehto 1: lattiamallinen, mutta syvyydeltään pienempi (vrt. purismi) –> Leveämpi etulevy, kun korkeuttakaan ei viitsi kasvattaa
Vaihtoehto 2: jalustamallinen akustisesti läpinäkyvän kankaan taakse (vrt. Nitrot kotiteatteriartikkeleissanne)
Molemmissa tapauksissa tarve on mahdollisimman litteälle ratkaisulle, joka käytännössä pakottaa levittämään etulevyä. Tahtoisin säilyttää refleksikotelon tarjoaman säädettävyyden, joten suljettu ei tule kysymykseen. Entä voiko kotiteatteriartikkelien Nitrojen kotelomallia soveltaa suoraan Dynamiitteihin vai onko jotain erityisiä huomioonotettavia seikkoja?
Etuleveyden leventäminen
Etuleveyden leventäminen kasvattaa alakeskialueen tasoa. Jos sinulla on AV-vahvistin, joka hoitaa huonekorjauksen kunnolla niin ei hätää, se tasapainottaa tilanteen. Siksi minä Nitrotkin pystyin rakentamaan leveiksi.
Jos olet laittamassa akustisesti läpinäkyvän valkokankaan taakse niin kyllä tuo leffahuonettani varten tehtyjen Nitrojen muoto on varmasti järkevin.
Jos hakusessa on
Jos hakusessa on syvyyssuunnassa mahdollisimman ohuet suljetut kotelot kankaan taakse kooltaan n. 30l, etulevy saman kokoinen kuin 60l mallissa, niin sisäsyvyys jäisi n. 15cm:iin. Riittääkö tämä olementeille?
Onko bassoelementin upotuksella äänellinen merkitys, vai liittyykö se ulkonäköön (jolla taas ei ole merkitystä kankaan takana)?
Bassoelementti toistaa kyllä
Bassoelementti toistaa kyllä niin ylös, että se on hyvä upottaa.
Elementtien syvyydet näet valmistajan tiedoista sivulta http://www.eighteensound.com
Moro! Tässä loppukesästä, tai
Moro! Tässä loppukesästä, tai syksyllä jopa olisi rakennusprojektia taasen. Musiikkimakuni pyörii vanhemmassa raskaassaa esim. Sabbath, ja siitä ihan hiphoppiin. Jonkun verran Bluessia ja Souliakin tulee kuunneltua. Hifin tai siihen viittaavan kanssa en ole oikein koskaan ollut tekemisissä, joten tiedot ovat auttamatta rajalliset.. Tällä hetkellä omistan Heco Victa Prime 702:t, tykkään kyllä kaiuttimista, rakentaminen vaan kiinnostaisi paljonkin. Nykyinen asunto varmaan tulee vaihtumaan tämän vuoden aikana kanssa. Mitkäs ovat isoimpia eroja tämän ja nitrosäiliön kanssa? Tekeekö nitrosäiliö vain kaiken piirunverran paremmin? Äänenpainetta varmasti irtoaa molemmista tarpeeksi. Kirjoitit artikkeliin että 100l kotelo olisi parempi ilman subbaria kun kuuntelee, näin itsellä olisi tarkoitus, niin otetaanko silloin kotelon mitasta syvyyttä sekä korkeutta pois? Refleksiputkien pituudet varmaan saan itsekkin laskettua.. Mistään en oikein kokemuksia näistä löytänyt vrt. Nitrosäiliöt. Eikö ihmiset ole näitä oikein rakennellut vielä? 🙂
Yleisluonteessa Nitro on
Yleisluonteessa Nitro on selkeimmin edellä bassotoistossa (enemmän rintalastassa tuntuvaa potkua ja nopeutta) ja kaukaa kuunneltuna stereokuvassa. Jos kuunteluetäisyys on lyhyt, 2,5-3m, toimii Dynamiitti paremmin.
Pidä torven kurkku tuossa normaalilla kuuntelukorkeudella, se myös määrää kaiuttimen korkeuden. Voit hyvin mennä protokaiuttimen ulkomitoilla vaikka seinämävahvuus vähän kasvaisikin.
Käsittääkseni Nitroja on rakennettu jonkin verran. Ehkä rakentajat eivät sitten vain kerro netissä niin tarkkaan kokemuksistaan.
Oolrait. Kyllä Dynamiitti
Oolrait. Kyllä Dynamiitti sitten se varteenotettavin vaihtoehto on tällä hetkellä. Niin meinasin että juurikin Dynamiitista ei kokemuksia oikein löydy, Nitrosäiliöstä olen kyllä foorumit lukenut jo läpi.. Mites jos tekee 5.1 järjestelmän näistä, niin onko (suoraan sanottuna) halvempia fiksuja ratkaisuja taakse ja keskelle? Tai edes taakse.. Pilaako esim. Laajakaistat takana kokonaisuutta jos edestä löytyy 3x PA elementtiä?
Keskelle ehdottomasti
Keskelle ehdottomasti samanlainen kuin vasempaan ja oikeaan pääkanavaan, muuten menee homma pipariksi. Se ero voi olla, että keskikanava voi olla vaikka kompakti suljettukoteloinen kunhan elementit ja jakosuodin on sama.
Surroundeiksi kannattaa laittaa jotain vähemmän voimakkaasti suuntaavaa, jos ne ovat selvästi lähempänä kuin pääkanavat. Jos haluat rakentaa surrounditkin itse niin Purismi on erittäin toimiva ratkaisu.
Ihmettelen sellaista että
Ihmettelen sellaista että kytketäänkö suotimessa tosiaan diskantin napaisuus erinpäin kuin basson vai onko kaavioon lipsahtanut virhe?
Jakosuodinosat vaikuttavat
Jakosuodinosat vaikuttavat aina vaiheeseen. Kun diskantin napaisuus käännetään, ovat elementit jakotaajuudella samassa vaiheessa ja summautuminen tapahtuu hyvin. Jos diskantin napaisuus pidetään ”plussa plussassa” on tulos iso kuoppa taajuusvasteessa jakoalueella.
Sitä epäilinkin että tässä on
Sitä epäilinkin että tässä on joku ajatus taustalla jota en vaan ymmärrä, kannatti kysyä viisaammalta. Kiitos nopeasta vastauksesta.
Ingentingen 🙂
Ingentingen 🙂
Hei Samu,
Hei Samu,
hellasärö saattaapi vaatia hieman pienempää esillepanoa…Miten kuvailisit Ruutinassakan ja Dynamiitin ”maksimipotkun” eroja äänenlaadussa ja sävyissä?
Ruutinassakaa minulla ei ole
Ruutinassakaa minulla ei ole pitkään aikaan ollut, kamalan hyvin en nyt osaa verrata sitä. Mutta on se noin 5dB herkkyysero ja 1,5x säteilvä pinta-ala bassoilla ihan selkeästi eri juttu. Eikä se leveysero ole montaa senttiä, jos Dynamiiteista vain tekee muuten silmää miellyttävät.
Moro!
Moro!
Oon tässä syksyn suunnitellut, että rakentaisin veronpalautuksilla Nitrosäiliöt ja nyt kun asia on ajankohtainen, sattuu rakennussarja olemaan tilapäisesti loppu ja se pisti vielä miettimään viime hetken suunnitelman muutoksia, ei sen puoleen tässä niin kiire ole. Nitroissa vaan huolestuttaa, että jääkö se alapää ohueksi ilman subbaria ja aivan alimmat kuulumatta…ja Ärjyn rakentaminen Nitrojen lisäksi alkaa käydä liikaa kukkarolle. Aluksi ajattelin laittaa vaan bassokorjaimen painamaan Nitrot tarvittaessa alemmas, mutta eipä sellasta saakaan kytkettyä tuohon kotiteatterivahvariin…Tarkoitus ois rakentaa nyt sellaset kajarit nykyisten 85/D tilalle, että niillä pärjää taas seuraavat 20 vuotta ja ois tuntuva parannus noihin 85siin ja kerrankin ois sellaset, ettei niitä alimpia oktaavejakaan tarvitse kuvitella.
Mietin, että oisko ideaa rakentaa sittenkin Dynamiitit ja Ärjy? Vai viekö Nitro pari vielä voiton tuohon yhdistelmään verrattuna? Vai pitääkö vaan syödä kynsiä ja tehdä suosiolla Nitrot+Ärjy? Mikään absoluuttinen kultakorva en ole ja hifi-harrastus on jäänyt vähän sivummalle, mutta selkeä, erotteleva ja tasapainoinen soundi runsaalla auktoriteetilla alas asti on se mitä haen.
Kuuntelutila on n.4mx5,5m ja kajarit sijoitetaan lähelle etuseinää, jolloin kuunteluetäisyys on n.3,5m. Tuon Ärjyn suhteen mietin vielä jos ois pihistellyt sen vahvarin kans ja kokeillut Yung SD500-6:sta, onko näistä mitään kokemusta? Maailmalta löytyi kahdensuuntaisia kokemuksia, toiset ylisti maasta taivaaseen ja toiset haukkuivat epäluotettaviksi.
Arvaat varmaan sen, mitä
Arvaat varmaan sen, mitä suosittelen… Jos juju ei ole kokeilla vaan saada kaiuttimet todella pitkäksi aikaa niin kyllä Nitrosäiliö on se, johon kannattaa panostaa. Subwoofer sitten vaikka vasta vähän ajan päästä tueksi, jos tuntuu tarpeelliselta.
Kun kaiuttimien sijoitus on lähelle seinää niin en usko Nitrojen jäävän liian ohutsointiksiksi. Ihan alimpiin vavahduksiin saakka ne tuskin toistavat, fysiikan lait tulevat vastaan. Noin herkkä ja 20Hz saakka voimalla menevä kaiutin olisi kuutiometrin kokoinen, tai muutaman…
Tuosta puhumastasi subbarivahvistimesta ei ole kokemusta. Tietysti he, joilla se on toiminut, ovat tyytyväisiä ja huonon yksilön saaneet manaavat kovaan ääneen omaansa.
Ehdotukseni on, että teet ensin Nitrot. Sitten kun rahatilanne mahdollistaa niin jatkat refleksikoteloidulla Ärjyllä. Tai itse asiassa mieluummin kahdella, yksi huoneen etuosassa ja toinen takaosassa. Siten saat huoneresonanssit huomattavasti vähäisemmiksi ja etenkin poistettua sen paljon potkua syövän takaseinäheijastuksen (tekee kuopan keskelle bassoaluetta, ei pysty paikkamaan sähköisesti – vain takaseinällä olevalla subbarilla tai poistamalla huoneen takaseinä…).
Kiitos vastauksesta, noin se
Kiitos vastauksesta, noin se varmasti paras onkin, eikä jää sitten kaivelemaan, että oisko sittenkin pitänyt…
Jatkokysymyksenä vielä Ärjyyn liittyen niin en pystyisi sitä oikein sijoittamaan kuuntelupaikan etupuolelle ja itse kuuntelupaikka on käytännössä takaseinässä kiinni. Ärjyn paikka olisi jommassa kummassa takanurkassa, mutta kuinka noiden heijastusten käy jos Nitrot laulaa edessä ja yksi Ärjy ärjyy takanurkassa? Oisko toimiva kombinaatio vai sotkiiko se jotain, stereokuvaan kai noin matalat taajuudet ei pahemmin vaikuta?
Jos subbarin paikka päätyy
Jos subbarin paikka päätyy takanurkkaan niin sovitus pääkaiuttimiin muodostuu hyvin kriittiseksi, jottei paikallistu omaksi äänilähteekseen. Jakotaajuuskin mieluummin 50Hz suunnalle kuin 80-100Hz. Turvallisin tapa sovittaa subi on AV-vahvistimen bassonohjaus, pääkanavat pieniksi, jakotaajuus sopivaksi ja koko bassokuorma subbarille. Jos AV-vahvarissa on hyvä huonekorjaus niin se auttaa subbarin integraatiota huomattavasti lisää.
Kesäpäivien ratoksi
Kesäpäivien ratoksi suunnitelin uusien tornien rakentamista ja innostuin näistä dynamiiteista jonkin verran. Huone jonne nämä tulevat on noin 18 neliötä ja kuuntelu etäisyys n.3metriä. Mietin vain mitenkänäissä riittää basso elokuvan katseluun vai vaatisiko kaveriksi vielä subbarin?
Minulla nämä toimivat
Minulla nämä toimivat aiemmassa toimistossa (raskaasti bassoja myöten akustointi vajaa 20m2 kivihuone) yksi refleksiputki tukittuna ja seinää vasten erinomaisesti. Bassopää meni alas ja potkaisi hyvin terävästi.
Dynamiitti voi olla tipan äksy, jos sen kääntää suoraan kohti kuuntelupaikkaa. Suosittelen siis kääntämään paljon (lähes 45 astetta) tai sitten tosi vähän seinänsuuntaisesta.
Hienoa eli subbarin hankinnan
Hienoa eli subbarin hankinnan voin ”unohtaa” hetkeksi jos näissä potku miellyttää. Kumpaa refleksiputki vaihtoehtoa suosittelet 2×6″ vai 4×4″? Hinta eroahan noilla ei ole kuin muutama euro..
4×4, se antaa selvästi
4×4, se antaa selvästi enemmän säätövaraa.
Terve!
Terve!
Olisi tarkoitus rakentaa Dynamiitin lattiaversio.
Säätömahdollisuuksien vuoksi päädyin neljään refleksiin, kuten suosittelit. Kysymys kuuluu, kuinka refleksit kannattaisi sijoittaa? Keskelle alas ”sumppuun” vai erilleen, esim. alempi rivi lähemmäs pohjaa ja/tai pystyrivit lähemmäksi sivuseiniä?
ASPA vaimennusvanua käytettäessä, minkälaisia määriä sitä tulisi laittaa? Olisi luultavasti mahdollisuus saada halvalla protossa käytetyn kaltaista lasivillaakin, kumpi parempi vaihtoehto?
Sijoita vain putket yhteen
Sijoita vain putket yhteen nippuun, mutta niin, etteivät alimmat ole ihan alhaalla. Siten saat helpommin kotelon pohjalle vaimennusainetta estämään sitä hankalinta pystysuuntaista resonanssia kotelon sisällä.
Vanun käytöstä en osaa antaa tarkkaa neuvoa, kyllä sitä varmaan menee pussillinen kotelon yläosaan, toinen alaosaan ja pussillinen-pari bassokeskiäänisen ympäristöön. Lasivilla on helppoa, mutta epämiellyttävää ja epäterveellistä. Ewona-levy on hyvä vaihtoehto.
Terve,
Terve,
Aluksi kiitos mielenkiintoisista artikkeleista!
Jäin tässä miettimään, kun olen ajatellut rakentaa tämän Dynamiitin, mutta diskantiksi olen suunnitellut vaihtavani NSD1095N:n. Suunnittelin uuden jakosuotimen, joka tasaa äänentasot. Jakotaajuudeksi suunnittelin 1900 Hz. Onko se mielestäsi hyvä? Ei kai siinä muuta tarvitse huomioida, kun äänentasot ja jakotaajuus?
Saako NSD1095N diskantilla lisäarvoa, kun maksaa satasen (x2) enemmän? Osaisitko sanoa, mitkä ovat sen ja HD1050:n suurimmat erot? Tuleeko eroja CD-tasoisessa äänessä? Toiveena olisi erottelukykyinen kaijutin, joka Dynamiitti tämän artikkelin mukaan on ainakin vakiona.
Tällä hetkellä minulla on SLS 10″ + Hypexin DS 4.0, joten Dynamiitin bassopää sopinee hyvin sen seuraksi? Vai mitä olet mieltä? Tarkoitus on liittää järjestelmään myös miniDSP ja tehdä Linkwiz muunnos bassopäälle. Myöhemmin on tarkoitus päivittää elementti ScanPeakin 30W/4558T00:ksi (varsinkin, jos SLS 10″ sanoo sopimuksensa irti), joka laskelmieni mukaan menee suoraan samaan n. 55l koteloon.
NSD1095N ei mene samalla
NSD1095N ei mene samalla suotimella kuin HD1050, diskantin vaihto vaatii muutoksia koko suotimeen koska myös torven toistama kaista venyy 1095:lla alemmas kuin HD1050:lla.
Minä ehdottaisin, että tee Dyny, jos haluat sen kokoluokan kaiuttimen ja sitten suoraan Nitro, jos kaipaat lisää ruutia ja erottelevuutta. Ihan suoraa vertailua en ole HD1050 vs NSD1095N välillä tehnyt, mutta NSD vaikuttaa kyllä puhtaammin soivalta. Sen kanssa balanssin voi antaa olla kirkkaampi ilman, että tulee kuunteluväsymystä. Erot ovat pieniä, mutta olemassaolevia.
Subbaripuolella yksi SLS-10 on aika vaatimaton niin Dynyjen kuin varsinkaan Nitrojen seuraan. Se alkaa piiputtaa hyvin nopeasti kun innostut antamaan vähän enemmän hanaa.
Esimerkkikuvan valkoinen 60l
Esimerkkikuvan valkoinen 60l refleksimalli, jossa kanavat ovat diskantin molemmin puolin. Kuinka tällaisessa versiossa kannattaa toteuttaa sisäinen vaimennus? Mikäli villat laitetaan kuten 100l mallissa, eli basson ympärille, niin estyykö refleksiaukkojen toiminta. Saako kotelon yläreunaan tarpeeksi vaimennusainetta niin, että homma vielä toimii?
Kunhan et laita
Kunhan et laita vaimennusainetta ihan aukkojen sisäpäätyjen kohdalle niin homma toimii hyvin.
Paljonko käytännössä on eroa
Paljonko käytännössä on eroa jos kaiuttimen herkkyys 0n 89 dB tai se on 95 dB.
6dB ero herkkyydessä
6dB ero herkkyydessä tarkoittaa 4x tehontarvetta. 95dB kaiutin soi 25 watilla yhtä lujaa kuin 89dB kaiutin 100 watilla. Esim. kaunisääniset putkivahvistimet ovat usein pienitehoisia eli kaipaavat herkemmän kaiuttimen kuin se satawattinen perus transistoripeli. Sitten toinen asia on se, että normaali pikkukaiutin (4-6,5″ bassokeskari ja diskantti) alkaa tyypillisesti mennä tukkoon jo muutamalla kymmenellä watilla (joskus jopa se 10W on vähän liikaa). Kestää se rikkoutumatta enemmänkin, mutta basson särö nousee valtavaksi ja iskuäänet puuroutuvat. Eli pikkukaiutin ei voi niellä sataa wattia ja järeämmistä+isommista elementeistä tehty herkkä kestää tehoakin huomattavan hyvin.
Kerrostalossa naapurisopu ylläpitäen pieni epäherkkä peruskaiutin toimii yleensä hyvin. Mutta sitten kun ääntä pitäisi saada enemmän (iso tila ja/tai vaimea akustiikka eikä kukaan seinän takana ahdistumassa huonosta musiikkivalinnasta), ne ovat helisemässä.
Kuinka suuri ero paitsi
Kuinka suuri ero paitsi hinnassa on Dynamiitti 12″ verattuna Nitrosäiliö 2 15″: een ?
Tarkoitus käyttää 2-kanavaisessa vahvistimessa ja ilman että tarvitsee hommata subbaria.
Kyllä niiden välillä on
Kyllä niiden välillä on varsin suuri ero. Nitro2 menee alemmas, toistaa mehevämmin ja potkaisee todella paljon lujempaa – osittain alhaalla olevan bassoelementtinsä ja osittain sekä isomman että laadukkaamman bassoelementtinsä ansiosta. Myös keskialue on Nitro2:ssa tasapainoisempi ja kestää kuuntelua laajalta alueelta (Dyny on parhaimmillaan kun sitä ei kuuntele suoraan akselilta).
Voiko kaiutinlaatikon sivut
Voiko kaiutinlaatikon sivut kiinnittää esim. ruuvaamalla (ja liimaamalla) ne yhteen nurkkarimojen avulla vai onko sillä vaikutusta Dynamiitin sointiin.
Luulisin rakenteen olevan näin paljon tukevampi painon kuitenkaan paljoa nousematta.
Hyvin voit laittaa rimat
Hyvin voit laittaa rimat nurkkaan. Vahvistaa se liitosta eikä tosiaan tuo massaa juurikaan enempää.
Paljonko Yksisilmäiset
Paljonko Yksisilmäiset veljekset eroavat Dynamiitista äänentoistoa ajatellen ?
Dynamiitti on tarkempi ja
Dynamiitti on tarkempi ja neutraalimpi. 12″ Yksisilmäisillä on selkeämmin omaa luonnetta, niiden keskialue on vähän normaalia enemmän esillä. Dynyn bassoelementti on selvästi järeämpi ja sen takia sen bassotoisto on myös napakampi, Yksisilmäisen taas mehevämpi ja pehmeämpi.
Moi,mulla on purismit 10 l
Moi,mulla on purismit 10 l kotelossa ja kiinnostaisi nyt päivittää ne dynamiitteihin eli miten paljon paremmat nämä olisi ovat tietysti aivan erilaiset kaiuttimet mutta jos jotain voisit kommentoida
Dynamiitti on isomman
Dynamiitti on isomman bassokeskarin ja syvän torven ansiosta paljon voimakkaammin suuntaava kuin Purismi, tulos on tosi paljon tarkempi stereokuva. Vakiosuotimella Dynyn äänensävy on parhaimmillaan kun se on joko seinien suuntaisesti (isompi ja ilmavampi äänikuva) tai jopa 45 astetta sisäänpäin käännetty (supertarkka kolmiulotteinen stereokuva). Kohti suuntauksella kannattaa diskantin vastusta kasvattaa (kokeile yhtä, kahta tai kolmea pykälää suurempaa vakioarvoa), jottei soundi ole liian äksy.
Dynamiikkaa on toki myös aivan eri tavalla. Purismin 6,5″ koaksiaalin soundi menee tukkoon melko pienellä teholla eli suurta määrää puhdasta ääntä siitä ei saa. Dynamiitista saa watilla noin 8dB enemmän äänenpainetta ja päälle se, että se ei reagoi yhtään ronkelisti ensimmäiseen muutamaan sataan wattiin (kun Purismille ja tyypillisille sen kokoluokan edustajille muutama kymmenen wattia on jo liikaa, jos tuijotetaan kasvavaa särön määrää).