Kaiuttimia tarvitaan moneen tarkoitukseen. Sisustukseen istuviksi, analyyttisiksi monitoreiksi, taustamusiikin toistimiksi… Nämä on tehty maksimaaliseen hauskanpitoon.
Totta, moni hyvä kaiutin osaa useita eri asioita. Silti suuri osa hifikaiuttimista, ainakin järjellisen hintaisista, tökkää yhteen kohtaan. Niistä ei saa kovinkaan paljoa oikeasti puhdasta ääntä. Sitten on toki PA-kaiuttimia, joista saa paljon ääntä. Ne vain voivat kuulostaa siltä, ettei niitä halua kuunnella hiljaakaan. Ongelman synty on siis varmaan kaikille selvä.
Bassopää murauttaa ikkunat liikkeelle.
Ratkaisu on periaatteessa yksinkertainen. Tehdään kaiutin, joka yhdistää PA-purkkien äänenpaineresursseja hifikaiuttimen neutraaliin ja miellyttävään äänenlaatuun. Käyttötarkoituksia ei tarvitse kauaa miettiä: kunnollisen kotiteatterin kaiuttimet, pihabileiden ilonlähteet, olohuoneen feng-shuin tappajat tai ihan vain naapurin suohon laulajat.
Ammattimainen lähtökohta
Kun lähtökohtana on se, että kaiutin ei saa ruveta tuottamaan säröä tai kompressoimaan ääntä vaikka siihen syötetään satoja watteja tehoa, ei kannata miettiä perinteisiä hifielementtejä. Oikea valinta ovat ne PRO-elementit, joita PA-kaiuttimissakin käytetään, ja rankimmissa studiomonitoreissa.
Basson tarvelistalle laitetaan siistiluonteisuus keskialueella ja samalla mahdollisimman järeä moottori bassoauktoriteetin varmistamiseksi. Eighteen Sound 10NMB420 täyttää molemmat ja lisäksi painaa vain kolme kiloa. Kyllä, sille painolle on taka-ajatus. 10NMB420:n taajuusvaste nousee keskialuetta kohti turhan paljon, mutta sen muut ominaisuudet painavat enemmän vaakakupissa. Saman valmistajan soikea ja kilon painoinen XT1086-torvi on osoittautunut äänenlaadullisesti erinomaiseksi moneen kertaan. Turha siis lähteä Italiaa edemmäs torvea kalastamaan.
Torven pohjalle tarvitaan vielä painekammiodiskantti eli kompressiodriveri. Pysyttelemme jo edellisessä kappaleessa tutuksi tulleessa merkissä ja valitsemme suppilon pohjalle vaatimattomasti Eighteen Soundin tuumaisten driverien lippulaivan, NSD1095N:n. Kyseisessä diskantissa on pari erittäin hyvää piirrettä. Yksi on sen kuuloalueen ylärajalle asti ylettyvä toisto ja toinen on yhdessä XT1086-torven kanssa hyvin yksinkertaisella jakosuotimella noin kilohertsiin osuva jakotaajuus.
Jakosuodin: kaiuttimen aivot
Jakosuotimella on kaiuttimessa kaksi tehtävää. Se toisaalta tietysti jakaa taajuuskaistan eri elementeille, mutta myös muokkaa elementtien omia vasteita tasapainoisiksi. Kun akustiset lähtökohdat ovat mahdollisimman edulliset, päästään haluttuun lopputulokseen minimimäärällä suodinosia. Hienolla termillä tarkoitetaan sitä, että elementtien äänensävy on luonnostaan terve (niissä ei ole turhia resonansseja) ja toisaalta sitä, että niiden suuntakuviot ovat suunnitellulla jakotaajuusalueella ja sen ympäristössä mahdollisimman samankaltaiset.
Hyvin herkäksi keskialue-elementiksi suunniteltu 10NMB420 vaatii runsaasti keskialueen vaimennusta. Siksi sen sarjakela on suuri. Jottei kela olisi pullonkaulana, sen on syytä olla ilmasydäminen ja 1,4-millisestä tai jopa kaksimillisestä langasta käämitty. Sen sijaan elementin rinnalle tuleva kondensaattori voi hyvin olla halpa bipolaarinen elektrolyytti. Ellei sitten halua henkiseksi varmistukseksi käyttää kunnollista muovikondensaattoria.
Diskantin kanssa sarjaan kytkettävien osien on syytä olla mahdollisimman korkealaatuisia. Hyvälaatuinen muovikondensaattori ja jos mahdollista niin vaikka tarkkuusmallinen metallioksidivastus peruslaatuisen keraamisen vastuksen sijaan. Vastuksien tehonkeston on hyvä olla ainakin kymmenen wattia. Kun osia on yhden kaiuttimen jakosuotimessa vain viisi, ei lopputuloksen hinta kasva juurikaan vaikka suotimen tekisi parhaista mahdollisista osista.
Yksinkertainen kotelo
10NMB420-elementille noin 40 litraa on kotelon järkevä maksimikoko. Prototyyppi tehtiin 16-millisestä lastulevystä. Etu- ja takalevyjen koko on 30 x 57 cm, niiden väliin jäävien kylkien koko tasan sama. Kansi ja pohja jäävät muiden levyjen sisälle ja niiden koko on 26,8 x 30 cm. Mikäli levynpaksuus muuttuu, ainoastaan tuo 26,8 cm -mitta muuttuu. Se kun on siis 30 cm – 2x levynpaksuus. Lisäksi eteen liimattiin 11-millinen levy, jolla hoidettiin basson upotus.
Osien massa tuotiin esille alussa. Elementit, torvi ja jakosuodin eivät kerrytä kiloja kuin noin kuuteen. Havuvanerisen (seinämäpaksuus 12 mm tai 15 mm) kotelon pystyy tekemään suurinpiirtein toisella mokomalla. Lopputulos on siis hyvin kevyt eli helposti kuljetettava kaiutin. Jos Ruutinassakka ei mielettömän herkkä olekaan, se kuitenkin pamauttaa ilmoille aivan eri määrän hyvää ääntä kuin perinteinen pieni sylihifikaiutin. Sellainen yhdistettynä hyvälaatuiseen D-luokan vahvistimeen on kevyt ja hifilaatuinen paketti, jonka kapasiteetti riittää muuhunkin kuin kotihissutteluun.
Mikäli kaiuttimien pääasiallinen käyttökohde on olohuoneen paraatipaikka tai teatterihuoneen valkokangasseinä, ei massalla ole niin väliä. Noin parisenttinen levy tuo tukevuutta, mutta siitä huolimatta vastakkaisten seinien välille kannattaa laittaa muutamat tukirimat. Kotelomateriaalin voi valita ihan vapaasti: koivu- tai havuvaneri, lastulevy, MDF tai jopa HDF-levy. Tai saa sen kotelon hitsata vaikka alumiinista tai valaa sementistä.
Refleksiputkelle sopiva halkaisija on kymmenen senttiä ja pituus 15 senttiä. Jos refleksivirityksestä haluaa säädettävän, voi käyttää kahta halkaisijaltaan kahdeksansenttistä putkea, joiden pituus on 22 senttiä. Putkien paikka on takaseinässä niin, etteivät ne osu diskanttidriveriin.
Oletuksena viritystaajuus on noin 50 hertsiä, mutta tukkimalla toinen kahdeksansenttisistä putkista viritys laskee 35 hertsin alueelle. Tulos on loivemmin laskeva bassotoisto jonka ansiosta kaiuttimen voi asettaa lähemmäs seinää ilman yläbasson korostumaa.
Prototyypissä on akustointiprojektista ylijäänyttä Ecophonin 40-millistä akustolevyä kaikilla seinillä, pohjalla tuplakerros. Refleksikotelossa tälläinen seinille keskittyvä vaimennus auttaa ottaman refleksivirityksestä mahdollisimman paljon irti. Kotelon täyttäminen vanulla söisi desibelin-pari bassoalueelta pois.
No onko se hauska?
On, on se! Äänensävy on tasapainoinen, mitä hyvänsä musiikkia voi soittaa sujuvasti ja se kuulostaa itseltään. Metallia, klassista, jazzia, elektronista, mikä vain omaan makuusi ja mielialaasi sopii. Isomoottorisen bassoelementin ansiosta toisto ylettyy voimalla hämmästyttävän alas ja tuntuvalla voimalla. Harva musiikinkuuntelija osaa enää kaivata subwooferia näiden seuraksi.
Herkkyyttä on sen verran, että normaalissa olohuoneessa kymmenkunta wattia riitää mukavaan menoon. Korkean antoimpedanssin vahvistin muuttaa sävyä vain vähän ja miellyttävään suuntaan. Suomeksi: jos käytät putkivahvistinta, soundiin tulee hieman lisää täyteläisyyttä ja ilmavuutta ilman sivuoireita. Tätä kokeilin testissä olleella Yarland M84 -putkivahvistimella.
Entäs sitten kun tehoa on tarjolla runsaasti. No, hanaa avattaessa hymy nousee suupieliin väkisinkin. Rintalasta alkaa liikkua musiikin tahtiin, todennäköisesti jalka myös. Iskuäänitoisto on vapautunut ja bassopää murauttaa ikkunat liikkeelle. Ainoa huono puoli on se, että kerran tälläistä kuunneltuaan on vaikea jaksaa innostua pienistä ja siroista sisustuskaiuttimista.
Edit: Hinta päivitetty
Lyhyesti: Kohtuukokoinen kaiutin, jonka kanssa saa tehokkaalla vahvistimella ikkunan irti karmeista. Ja karmean leveän hymyn kasvoilleen.
Hinta: 499 euroa / sarja (sisältää elementit, torven, tiivisteet, ruuvit, suodinkomponentit, sisäisen johdotuksen ja liitinterminaalin).
Osien maahantuoja: Hifitalo
Kaiutinrakennustarvikekauppiaasi:
Kuvat: Alix Antell, Eighteen Sound ja Samu Saurama
40 Comments
Kevään myötä omankin verstaan
Kevään myötä omankin verstaan lämpötila alkaa olla plussan puolella, joten sormia jo vähän syyhyttää – eikä tämä artikkeli vähentänyt yhtään diy-kutinaa hyppysissä.
Olen ajatellut vastaavaa, mutta eri komponenteilla toteutettua kaiutinta… Eli suuren veden takana olevaa SEOS-projektia ja ehkä jotain tämänkaltaista lopputuotetta: http://www.diysoundgroup.com/forum/index.php?topic=9.0
ja miksei samantien aktiivisena (miniDSP + D-luokan vahvistimet) ja vaikka stereo subbareillakin… Onko ajatuksessa mitään tolkkua?
Mikä ruutinasssakassa olevasta torvesta tekee hyvän lähtökohdan tällaiseen projektiin ? ja onko se jollain tavalla ehdottomasti parempi lähtökohta kuin esimerkiksi SEOS-12 (http://www.diysoundgroup.com/plastic-seos-12/seos12-0rdering/plastic-seos-avs.html) ?
Vai onko minulla nyt puurot ja vellit aivan sekaisin?
Kaikilla torvilla on tietty
Kaikilla torvilla on tietty määrä ominaispiirteitä, tuolla XT1086:lla ne ovat osoittautuneet hyvin vähäisiksi eli sitä pelättyä torvisoundia ei juurikaan ole luvassa.
Vastaavanlaisen purkin tekeminen aktiivisena on tottakai ihan mielekäs ajatus, vaatii vain mittalaitteiston ja riittävän monta päätevahvistinkanavaa. Passiivisuotimet reagoivat aina elementtien impedanssivasteeseen, aktiiviset eivät. Aktiivia ei siis voi tehdä suoraan passiivin perusteella eikä varsinkaan päinvastoin.
SEOS12-projektissa minun huomioni kiinnittää kottikärryllinen suodinosia diskantilla. Onko driverin ja/tai torven käyttäytymisessä jotain hyvin kummallista kun tavaraa tarvitaan noin kamalasti…?
Kysymyksiä:
Kysymyksiä:
– Onko diskantti ja basso 8 vai 16 ohmin versiot?
– Ilmeisesti basso on tarkoitus upottaa, mutta mitä jos ei upota? 30cm leveästä täysikoivuisesta levystä saisi helpolla tosi siistit tehtyä, mutta basson upotus vaan jää tekemättä. Upottamatta jättö siirtää bassoa 11mm eteenpäin ja elementin reuna aiheuttaa diffraktiota. Kuinkahan kuuluu äänessä?
Molemmat kasiohmisia. En ole
Molemmat kasiohmisia. En ole katsonut, kuinka paljon basson laipasta tulee diffraktiota, jos sitä ei upota. Ruma siitä kyllä tulee. Se sentin heitto syvyyssuunnassa ei vaikuta juuta eikä jaata, siitä ei tarvitse huolehtia.
Suosittelisin melkein käsijyrsintä (niitä saa alkaen muutamalla kympillä, joissain halpiksissa on vielä teräsarjakin mukana). Sillä saa sen reiän lisäksi sen upotuksen. Tai sitten käyttää etulevyn jollain puusepällä ja sanoo, että tees mulle tähän tuollainen pyöreä syvennys.
Miten suuntaavat ovat ja
Miten suuntaavat ovat ja miten paljon höytyisi DPSsätä?
No DSP-suotimella voi
No DSP-suotimella voi tottakai tehdä ihan mitä vain. Kunhan osaa.
Kotihifisti kaipaa yleensä kaiuttimen, joka istuu sen vahvistimen perään, joka jo sattuu olemaan. Passiivikaiuttimen vahvuus on juuri se, että sen saa soimaan missä vain.
Tuo XT1086-torvi on reippaasti, mutta tasaisesti suuntaava. Käytännössä siis kaiuttimen pienellä kääntämisellä on helppoa hienosäätää äänensävyä. Suoraan kohti = kirkas, vähän ohi = rauhallisempi, paljon ohi kuuntelupaikan = vielä rauhallisempi. Kymppituumainen on toki pienempi kuin 15-tuumainen, mutta kyllä tuokin purkki on hyvin paljon suuntaavampi kuin perinteinen 4-5.25-tuumaisella tehty hifikaiutin.
Hifitalo muuten hihkaisi
Hifitalo muuten hihkaisi Facebook-sivullaan, että heillä on Ruutinassakka-pari koekuunneltavana. Sen soundia ei tarvitse sitten sen enempää miettiä ja spekuloida, koekuuntelemaan mars 🙂 !
Kävin kuuntelemassa Salossa,
Kävin kuuntelemassa Salossa, hienosti soi, kuunteluhuone oli jonkin verran akustoitu, eli on vaikea sanoa bassosta, miten se soi himassa. Taitaa olla loppukeväästä minun putkivahvistimen jatkona soittamassa jatsia!
Tee viritystaajuudesta
Tee viritystaajuudesta säädettävä (eli ei yhtä 10cm halkaisijaista putkea vaan kaksi 8cm kokoista pidempää). Jos huone korostaa yläbassoa, lasket vain viritystä ja toisto muuttuu tasapainoisemmaksi. Mikäli purkki on pienessä huoneessä lähellä seinää, voi kokeilla refleksiputkien tulppaamista kokonaankin, se voi suljettuna toimia riittävän mehevästi kun huone boostaa alapäätä runsaasti.
Ruutinassakoiden kanssa uusi
Ruutinassakoiden kanssa uusi anti-mode dual core voisi olla mielenkiintoinen combo.
Aivan varmasti.
Aivan varmasti.
Mistä löytyy 8cm putkea? Olen
Mistä löytyy 8cm putkea? Olen kysellyt tuloksetta. Kuinka lähelle kotelon seinämää refleksiputket voi sijoittaa? Ne menisi aivan kotelon yläkulmiin, jotteivat ota kiinni
diskanttidriveriin.
Ajattelin tehdä keskikaiuttimen suljetuksi, mikä olisi minimi kotelon tilavuus?
Viemäriputkia taitaa olla
Viemäriputkia taitaa olla 75mm halkaisijalla ja pahviputkia voi löytyä noin kahdeksansenttisinä. Kumpi vain käy. Putket voivat olla aivan yläkulmissa.
Suljettu keskikaiutin toimii hyvin, voit tehdä kotelosta niin litteän kuin elementit antavat periksi. Torven ja driverin syvyys yhdessä taisi olla 18cm luokkaa. Basson on vähemmän eli sen takana oleva moottorin jäähdytysaukko jää joka tapauksessa avoimeksi. Tarkka tilavuus ei ole kriittistä, noin puolet tai jopa vain neljäsosa, jossain siinä haarukassa. Suljetun kotelon voi täyttää vanulla kokonaan.
Täällä myös kova hotsitus.
Täällä myös kova hotsitus. Olisiko missään pääkaupunkiseudun liikkeessä kuunneltavissa nämä nassakat?
Yritin etsiä syytä elementtien eri napaisuudelle mutta sisälukutaito ei riittänyt. Vai noinko ne aina tehdään?
Jakosuotimet aiheuttavat aina
Jakosuotimet aiheuttavat aina viivettä ja vaihesiirtoa. Jotta homma olisi jakoalueella kunnossa, pitää joskus napaisuus pitää samana ja joskus kääntää diskantille. Kumpi on sitten oikea napaisuus on aina tilannekohtaista, riippuu elementeistä, suotimesta ja elementtien sijoituksesta. Väärällä napaisuudella tulos on syvä ja laaja-alainen kuoppa jakotaajuudella.
En tiedä, onko Ruutinassakkaa kuunneltavana muualla kuin Salossa Hifitalolla.
Melkein pariviikkoa on soinut
Melkein pariviikkoa on soinut, tuli samalla muutakin rakennettua, Uraltonen putkivahvistin. Siispä kajarit ja vahvistin ovat pareina, tykkään kovasti, varsinkin yläpään saudit kivan heleitä ja bassot mukavan hillityt. Herkkyys on riittävä normikokoiseen olkariin, kymmenen pushpull-wattia riittää aikamoiseen mökään, enempi kuuntelen kohtuuvoimakkuuksilla, eli herkkyys on kajareilla kohdillaan. Koivurimalevystä liimailin kasaan, pinta on tekemättä ja ovat aika massiiviset(rumat, no ei kai).Kajarit ovat lähellä seinää hyllyllä ,niin kaksi ref.putkea ja tein kotelon sisälle molemmat jakosuotimet kytkin valinnalla, näillä ratkaisuilla voin säätää bassot mieleiseksi. nyt on toinen reff.putki tukittu ja ison tilan jakosuodin käytössä. karhulitos, jos kiinnostaa tulla kuuntelemaan, ota hifiharrastajien-foorumin kautta yhteyttä, käyttäjätunnus on ”juhu”.
Millä aikataululla isommat
Millä aikataululla isommat mallit ovat tulossa? Erityisen kiintoisa vaihtoehto voisi olla 2kpl 12″ bassoilla varustettu malli. 15″ elementillä leveys meinaa useimpiin olohuoneisiin nousta liian suureksi, kun taas syvyys suunnassa tilaa olisi varmasti useilla.
15-tuumainen tulee syksyn
15-tuumainen tulee syksyn aikana. Katsotaan, mitä kaikkea tulevaisuus tuo tullessaan seuraavien sarjojen osalta. 2×12″ on periaattessa mielenkiintoinen, mutta kaksi bassoa nostaa tietysti kustannuksia – kuinka moni sellaisen oikeasti tekisi? Lisäksi 2,5-tienä impedanssi käy helposti hankalaksi putkivahvareille – putoaa bassopäässä alle neljän ohmin. Näiden kun on tarkoitus toimia sekä kapasiteetiltaan normaalikaiutinta järempänä vaihtoehtona että herkkyydeltään pienille putkivahvareille riittävänä.
Miten lähelle seinää nämä
Miten lähelle seinää nämä uskaltaa sijoittaa? Omassa kuuntelutilassa on kulkuväylä niin sopivasti tiellä, että onnistuisi vain 30 sentin väli seinän ja kaiuttimen takaseinän välille.
30cm riittää todennäköisesti
30cm riittää todennäköisesti hyvin, mutta ainahan tuo on huonekohtaista – miten seisovat aallot sattuvat vaikuttamaan… Älä kasaa suodinta kaiuttimen sisälle vaan ota johdot elementeiltä esim. refleksiputken kautta ulos ja kokeile, kumpi suodin toimii paremmin sinun tilanteessasi.
Ja tarvittaessa huonekorjaimella loput 🙂 .
Samu, kerroit jutussa, ettei
Samu, kerroit jutussa, ettei tähän vartmaankaan tarvitsi subbaria. Jos basson tarve yllättäisi, miten nassakan alle rakennetut subbarit esim ”Bassoa komerosta saliin” pohjalta Peerlesin SLS-8 tai -10:llä toteutettuna toimisi. Riittäisikö niistä potkua alapäähän ja toisivatko ne niin sanotusti lisäarvoa?
Olisiko nitrosta ja nassakasta toiveita saada ihan oikea kuuntelukoe/vertailu niin pääsisi äänimaailmaan vähän paremmin kiinni ennen mahdollisia koekuunteluja, jos sattuisi pääsemään jossain niiden lähistölle+
Minulla ei ole
Minulla ei ole Ruutinassakoita, niiden kuuntelua en pysty tarjoamaan. Nitrotkin ovat vähän väliä reissussa… Mutta jos olet liikkeellä piäkaapuntiseuvvulla niin ota yhteyttä, katsotaan tilanne.
Nassakalle ei juuri ole iloa kevytrakenteisesta SLS-subbarista. Ne toimivat hyvin kevyempien kaiuttimien kanssa, mutta järeä kaiutin vaatii järeän subbarin. Jos pointti on tehdä jalustasubi niin esim. 2x Seas L26ROY per jalusta olisi toimiva lähtökohta. Valitan, ihan pikkuisella ei juuri tuoda apua, joka pysyisi tahdissa.
Mikäli koko ei ole ongelma, tee ihmeessä mieluummin Nitrosäiliö kuin Ruutinassakka. Hintaa on vain satasen enemmän, mutta siinä on kaiutinta todella paljon pidemmälle.
Lueskelin tuota uutta
Lueskelin tuota uutta dynamiitti sarjan ohjetta josta tuli mieleen että onko mahdollista käyttää tuota HD1050 driveriä tässä ruutinassakassa? Hinta laskisi aika paljon. Vai meneekö jakosuodin täysin uusiksi?
Kun vertaa ruutinassakkaa dynamiittiin niin miten bassopää eroaa toisistaan?
Elementit ovat äärimmäisen
Elementit ovat äärimmäisen harvoin vaihtokelpoisia päittäin ilman muita muutoksia. Toimii lähinnä joissain subbarielementeissä, jolloin kevyemmän neon voi vaihtaa ferriittimallin tilalle ilman muita muutoksia.
Uteliaisuuttani mittasin NSD1095N:n samalla suotimella Dynamiitissa HD1050:n kanssa ja vasteissa on useampi desibeli heittoa. Suodin pitäisi tehdä uusiksi. Ja kun diskantin suodin muuttuu, pitää basson suodon sovitus diskanttiin tehdä uusiksi. Eli kokonaan uusiksi.
Mietin sellaistakin vaihtoehtoa, että jos tekisi Ruutinassakasta ferriittiversion (10W500 ja HD1050), mutta se ei tunnu järkevältä. 10-tuumaisella ei saada kuitenkaan samaa herkkyyttä kuin 12W500-pohjaisella rakenteella, n.90dB vs 95dB on iso ero, ja 12-tuumaisella naamataulu on pienimmillään vain muutaman sentin leveämpi ja korkeampi kuin Ruutinassakalla.
Ruutinassakan bassopäässä on enemmän mehevyyttä ja ulottuvuutta kuin Dynamiitissa, 10NMB420:n voimakerroin on melkein tuplasti suurempi kuin 12W500:n ja pinta-ala pienempi. Se siis jaksaa herättää refleksitoiminnon paljon tehokkaammin eli alabassoille saadaan enemmän voimaa. Vastaavasti yleisherkkyys jää pienemmäksi.
Annetaan Ruutinassakan olla omansa ja muut rakennusohjeet sitten tarjoavat eri asioita.
Ruutinassakkaahan ei kannata
Ruutinassakkaahan ei kannata mennä pilaamaan heikommilla elementeillä, mutta vastaavasti Dynamiittiä voisi parantaa kokeilemalla 12w500 tilalle 12NMB420 elementtiä.
Jakosuodin pitäisi
Jakosuodin pitäisi todennäköisesti mitoittaa uusiksi 12BNMB420:stä varten. Tosin, jos mahdollisimman järeää 12-tuumaista kaipaa niin minusta 12LW1401 ja 12NW530 ovat paljon mielenkiintoisempia vaihtoehtoja. Ihan yhtä herkkää kaiutinta niillä ei saa kuin Dynamiitti on, mutta kontrollia ja potkua senkin edestä. Siitä vain uteliaat protoilemaan 🙂
Mitä refleksiputkea olette
Mitä refleksiputkea olette käyttäneet tämän kanssa? Riittääkö kaksi 68mm viemäriputkea kovemmassa käytössä vai kannattaako etsiä isompaa? Winisd näyttää että putkien virtaus pysyisi hifistille sallitussa n.20m/s. Vai tapahtuuko komressiota jo noilla virtauksilla? Tuntuu olevan aika vähän tarjolla 80mm putkia joita tähän suositellaan.
Onko vielä suunnitteilla
Onko vielä suunnitteilla päivittää jakosuodinta?
Moi.
Minulla ei ole Ruutinassakka-paria joten en ole päässyt kokeilemaan, tarvitsisiko se edes jotain muutoksia. Sarjan suosiosta ja olemattomista negatiivista kommenteista päätellen ei 🙂
Mua kinnostaisi minkälaisella
Mua kinnostaisi minkälaisella kytkimellä ja miten johdotus tehdään tossa että kaksi jakosuodinta ja kytkimellä vahdetaan jakosuodinta?
Suotimessa vaihtuu neljän
Suotimessa vaihtuu neljän osat arvot, kullekin on kaksi vaihtoehtoa. Tarvitset siis 4×2-asentoisen kiertokytkimen. Jokaiselta vaihtuvalta osalta tulee johdot kiertokytkimelle ja sen asento määrää, minkä arvoinen osa suotimen kytketään kiinni.
Tässä kun tulevaa
Tässä kun tulevaa kaiutinprojektia teoria tasolla pyörittelee etukäteen (olisi semmoinen diy to end it all idea.) Niin onko mitään etuja jos esim. tämän tekisi 3-tienä? Jättäisi 10″pelkästään keskialueelle ja alemmat sitten joko ärjyn elementillä tai ihan joku neodynaamin sarjasta? Aktiivinakin voisi kokeilla. Mietin vain elementtien yhteen sopimista… Dynamiitti+ärjy taisi olla jo ohjeena tuloillaan? Kovasti vaan kiinnostaisi tuo paras tuumanen driveri saada kiinni siihen.. Ehdotuksia? 😀 Rakennusohjeena ei taida neodynaami elementeillä varustettua 3tie kaiutinta olla tulossa?
Normaalit kolmitien edut
Normaalit kolmitien edut olisivat toki tarjolla. Eli se, että basso voisi olla lattianrajassa ja sekä saada sieltä ilmaista boostia että välttää 100-300Hz alueelle kaksitiejalustakaiuttimissa lattiaheijastuksen takia syntyvän kuopan. Ja sitten kun tuutataan kovaa niin basso ei moduloi keskialuetta.
Tälläistä rakennetta ei vain ainakaan heti ole tulossa, ei 10- eikä 12-tuumaisella keskarilla. Yksi syy on ihan se, että kaiutin olisi jo todella hankalan kokoinen liikuteltava (ja sitä saisi tässä arjessa kuskata päivästä toiseen normaalirutiinien tieltä). Toinen se, että minulla ei ole edes elementtejä protoiluun.
Voisiko tuota NSD1095n
Voisiko tuota NSD1095n kompressiodriveria korvata halvemmalla vai meneekö jakosuodin ihan uusiksi? 18-soundilla olisi mukavamman hintainen ND1020 jonka erona on vähän pienempi tehonkesto, 1,5dB pienempi herkkyys ja resistanssi on tasavirralla 5,8 Ohmia kun kalliimmalla se on 5,3Ohm. erot eivät siis ole suuret.
Jos driverin vaihtaa, pitää
Jos driverin vaihtaa, pitää jakosuodin katsoa uusiksi.
Ajattelin syksyn aikana tehdä
Ajattelin syksyn aikana tehdä 3 kpl. Nassakoita teatterin etukaiuttimiksi. Olisiko taakse ”kevyempää”, hyvää vaihtoehtoa? Vai rykäisenkö näitä kaksi tai neljä kpl. takakaiuttimiksi? Mutulla taakse voisi laittaa jotain muutakin, ettei mene pahasti överiksi. Teatterihuone on mitoiltaan 4.5 x 6 ja puurakenteisessa omakotitalossa. Subbareina tällä hetkellä on 2x Svs sb13 plussat.
Kiinnostaisi tehdä näitä 3kpl
Kiinnostaisi tehdä näitä 3kpl, mutta kumpi toistaa iskevämmän basson, tämä vai Ref1 joka on tehty 20L suljettuun koteloon? Hintahan näillä on about sama.
Kyllä suljettu kotelo voittaa
Kyllä suljettu kotelo voittaa refleksin potkun tarkkuudessa. Tehoahan Ref1 vaatii selvästi enemmän soidakseen samalla äänenpaineella, noin nelinkertaisesti. Lisäksi Ref1 on nimellisimpedanssiltaan neliohminen eli se vaatii vahvistimelta enemmän virransyöttöä kuin kahdeksanohminen kaiutin. Jos vahvistinpuoli on kunnossa, suosittelen Ref1:ä. Jos taas käytössä ei ole riittävän tuhtia vahvistinta, valitse tässä kokoluokassa Ruutinassakka.
Tuli vasta nyt monen vuoden
Tuli vasta nyt monen vuoden jälkeen koitettua miten nämä soi kun tehoa on runsaasti eli vähän yli 300w per kanava. Soi todella vaivattomasti huomattavan kovilla voimakkuuksilla. Basso iskee napakasti ja voimalla. Ei uskoisi että ääni tulee noin pienistä kaiuttimista jos ei näkisi.
Minä olen kyllä kuullut
Minä olen kyllä kuullut ihmisistä, joiden mielestä 10″ + torvi ei ole enää pieni kaiutin 😀 . Mutta hyvä tietää, että on muitakin, joilla suhteellisuudentaju on yhtä pihalla kuin minulla.