Varoitus! Uusi rakennusohjeemme on erittäin herkkä ja sen tehonkesto on hyvin suuri, sillä voi oikeasti tuhota kuuloaistinsa kertalaakista. Oikein käytettynä se on erittäin erottelukykyinen ja koukuttava. Nitrosäiliö sopii niin yhden watin putkivahvistimelle kuin täyttämään ison kotiteatteritilan puhtaalla ja vaivattomalla äänellä rajuimmissakin toimintakohtauksissa.
Väittävät, ettei mikään voita kuutiotuumia, amerikkalaiset moottorimiehet. Kun haetaan äänentoistossa suorituskykyä, ei mikään voita isoa säteilevää pintaa. Se tuo suuntaavuutta, jolloin kuuntelupaikalle kantautuu enemmän suoraa ääntä ja vähemmän huoneen pinnoista heijastunutta eli alkuperäistä signaalia sotkevaa. Se mahdollistaa hyvin pienet liikepoikkeamat eli mahdollisimman säröttömän ja kompressiottoman toiminnan. Päinvastoin kuin isoissa amerikkalaisissa moottoreissa, se on myös ekologisin vaihtoehto – suuri herkkyys tarkoittaa pientä vahvistintehon tarvetta.
Lue tästä artikkeli Nitrosäiliö2:sta.
Nitrosäiliöön tuli jakosuodinmuutos 25.10.2013. Lue artikkeli uudesta parannetusta Nitrosäiliöstä.
Nitrosäiliö on myös ekologinen vaihtoehto – suuri herkkyys tarkoittaa pientä vahvistintehon tarvetta.
Nitrosäiliössä on paljon yhteistä aikaisemmin esitellyn Ruutinassakka-rakennusohjeen kanssa ja Nitro on tehty Kolmetieklassikon lailla yhteistyössä Claus Lindqvistin kanssa. Diskanttipää Nitrossa on sama kuin Ruutinassakassakin, Eighteen Soundin paras tuumainen kompressiodriveri NSD1095N XT1086-alumiinitorven pohjalla. NSD1095N on melko arvokas, mutta hifimielessä hyvä, sen toisto ylettyy nimittäin oikeasti kuuloalueen ylärajalle asti.
Se, mikä on sopiva bassoelementti, riippuu aina vaatimuksista. Nyt haluttiin saada tasapainoa ulottuvuuden ja herkkyyden välille. Kevyt neodyymimagneetilla toteutettu Eighteen Sound 15NMB420 on vasteeltaan erittäin siisti eli se pärjää yksinkertaisella jakosuotimella. Moottorin voima on sopiva passiivikaiuttimelle, josta koitetaan tehdä sekä melko herkkä että basson ulottuvuuden ja laadun suhteen sellaisenaan musiikinkuuntelijalle riittävä.
Nitrosäiliön tilavuus on noin 130 litraa. Samaa luokkaa, mitä valmistaja suosittelee maksimikotelokooksi käytettävälle bassoelementille. Tällä saadaan tulokseksi 99 desibelin todellinen herkkyys ja huoneessa noin 40 hertsiin ylettyvä bassotoisto. Koska kaiuttimen nimellisimpedanssi on kahdeksan ohmia, on se helppo kuorma myös putkivahvistimille.
Yksinkertainen kotelo…
Nitrosäiliön kotelossa ei ole mitään erikoista. Oikeastaan ainoa kriitinen asia on se, että torven kurkun tulee olla kuuntelijan korvan korkeudella. Asia, jota voi tietysti varmistaa laittamalla alle säädettävät piikit. Niillä on helppoa tehdä tarvittaessa pieniä kallistuksia.
Protopariin tehtiin reilut viistoukset käsisirkkelillä, mutta ne eivät ole ehdottoman välttämättömät. Prototyypin 5mm syvä upotus torvelle ei sekään ole välttämätön, parantaa tosin ulkonäköä mukavasti. Jos oikein karskiksi alkaa niin voihan sen bassonkin jättää upottamatta, mutta ratkaisu saattaa varmistaa kiellon kaiuttimen tuomisesta olohuoneeseen. Kummankin elementin pienestä upotuksesta ja kotelon särmien viistouksesta tai pyöristyksestä on akustisesti jonkin verran ja visuaalisesti ihan hirveästi apua eli suosittelen niitä lämpimästi.
Materiaaliksi käy ihan mikä vain 18mm lastulevystä alkaen. Lastulevy on halpaa, MDF sileää, koivuvaneri jäykkää ja havuvaneri kevyttä. Tee valinta omien tarpeittesi mukaan. Noin parin sentin seinämävahvuudella minimimäärä tukia on ristikkotuki sekä elementin ylä- että alapuolella. Puristi tietysti rakentaa yltiöjäykän ristikkorakenteen B&W:n Matrix-henkeen kotelon sisälle. Pienet muutokset seinämävahvuudessa tai tukirimojen määrässä vaikuttavat niin vähän kotelotilavuuteen, että se ei ole oleellista.
Prototyypin mitat ovat korkeus 106 cm, leveys 45 cm ja syvyys 35 cm. Torven kurkku eli keskipiste on 92cm kaiuttimen alareunasta, torven laipan ja basson laipan välillä on sentti.
Vaimennusaineeksi viisi senttiä paksut villalevyt tai polyesterikuitulevyt (Ewona-levyt siis suomeksi) takaseinälle ja sivuille, ylös ja alas kaksin- tai kolminkertainen kerros. Ristikkotukien kohdalle voi laittaa myös vaimennusta minimoimaan pystysuuntaiset seisovat aallot ja suoraan bassoelementin takana voi olla tuplapaksuinen kerros. Jos käytät vanua, täytä kaiuttimen yläosa kokonaan, samoin refleksiputkien alapuolinen osa. Bassokeskiäänisen taakse sitten melko reilu vanuannos niin, ettei elementin jäähdytysaukko moottorin takaosassa kuitenkaan peity.
Viritys tarpeen mukaan
Vaimennusaineen kanssa oleellista on, että refleksiputken päätyjen kohdalla kaiuttimen sisällä on ainakin putken halkaisijan verran vapaata ilmatilaa – muuten refleksitoiminto heikkenee. Proton putkina on kaksi nelituumaista JetSet100-putken etupalaa ja takapalaa suoraan toisiinsa kytkettynä. Suoraa putkea ei siis ole välissä ollenkaan. Tällä saadaan noin 50Hz viritystaajuus tai toinen putki tukittuna vähän alle 40Hz viritys. 50Hz virityksellä bassopää on aavistuksen tuhti, mutta soundi erittäin hauska monella levyllä. Toinen putki tukittuna bassotoisto on hyvin neutraali ja nopea sekä kestää paremmin sijoitusta lähelle seinää.
Paras ratkaisu on tehdä viritystaajuudesta säädettävä käyttämällä montaa putkea. Etulevy täynnä reikiä ei ole erityisen eleganttia (minä kun aina hienostelen ulkonäön kanssa, nämäkin protot teloin äkkiä maalilla Photoshop-kelpoisiksi ennen valokuvausta), mutta putket voivat hyvin olla takaseinässä ellei kaiutinta aio painaa ihan takalevy seinää vasten.
Neljä kymmensenttistä putkea voi kuulostaa rajulta, mutta noin 22cm pitkinä niillä saadaan 50Hz viritystaajuus. Putki kerrallaan tukkimalla viritystaajuus ja sitä myöten yläbassojen taso laskee – ja alabassojen nousee. Näin kaiutin kestää paremmin ja paremmin pienen huoneen ja/tai seinän läheisyyden tuomaa korostusta bassoilla ja toisto ylettyy alemmas. Yksinkertainen vaahtomuovitulppa toimii hyvin tulppana, ellei taloudessa ole riittävää määrää isoja villasukkia putkien täytteeksi.
Jos aiot joskus soittaa näitä oikeasti kovaa niin iso virtauspinta-ala varmistaa, ettei refleksiputkisto ole se, joka alkaa kompressoida ensimmäisenä – kuten monessa kaiuttimessa asianlaita on.
…ja yksinkertainen jakosuodin
Nitrosäiliö sai uuden jakosuotimen 25.10.2013. Saat äänenlaadullisesti paremmin soivan kaiuttimen tekemällä suotimen uuden version.
Koska Eighteen Soundin elementtien vasteet ovat hyvin siistejä, ne pärjäävät aivan minimaalisella jakosuodinratkaisulla. Tämä tarkoittaa, että niihin muutamaan osaan voi sitten panostaa enemmän.
Alkuperäisen jakosuotimen osat:
- L1 2,2mH ilmasydän 1,4mm tai 2,0mm langasta
- C1 33uF elektrolyytti
- C2 1,5uF muovikondesaattori
- L2 6,8mH ferriitti
- C3 4,7uF muovi tai elektrolyytti
- R1 12 ohm 5W
Basson sarjakelan tulee olla ainakin 1,4-millisestä langasta käämitty ilmasydäminen. Kaksimillisestä langasta tehty vähentää sarjaresistanssia eli parantaa vahvistimen kontrollia elementistä ja toisaalta varmistaa maksimitehoilla käytettäessä, ettei kela lämpiä. Koska kelalla on jo jonkin verran massaa, se on hyvä kiinnittää ei-magnetoituvalla ruuvilla. Omani kiinnitin suotimen pohjana toimivaan vanerinpalaan messinkiruuvilla.
Basson suodinhaarassa olevan kondensaattori voi olla elektrolyytti. Halvimpienkin mallien 100V jännitekesto tarkoittaa, että joku muu savuaa kyllä ennen kondensaattoria.
Diskantilla on sarjassa yksi pieni kondensaattori. Sen laatuun panostaminen ei syö kenenkään pöydästä leipää eli halutessasi voit peruslaatuisen muovikondensaattorin sijaan (joka kyllä toimii jo erittäin hyvin) kokeilla mitä vain eksotiikkaa aina öljytäytteisiä ja vaikka käsinkiillotettuja myöten. Diskantin vastetta on lisäksi muokkaamassa resonanssipiiri. Sen kelan resistanssi ei ole kriittinen koska perässä on kuitenkin iso vastus, myöskään tehonkesto ei ole kriittinen eli ferriittikelat toimivat ihan hyvin. Tämäkin kela on hyvä kiinnittää suodinlevyyn esimerkiksi messinkiruuvilla. Resistanssipiiri on järkevintä tehdä hyvistä perusosista.
Tositoimissa, suu hymyssä
Tämä pari on toiminut yksiwattisen Mauri Pännärin Revenge E182CC -putkivahvistimen kanssa erinomaisesti, samoin tietysti viisi kertaa tehokkaamman Revenge F2a -triodin perässä. Kookkaahkossa ja kevyesti akustoidussa olohuoneessani äänenpaineresurssit riittävät hyvin niin Stravinskyn baleteille kuin teknohumpallekin. Äänenlaatu on huima, näin herkkä kaiutin mahdollistaa hyvinkin pienitehoisen vahvistimen käytön eli voit maksaa vain äänenlaadusta, tehon määrä ei ole kriittistä.
Nitrosäiliö toimii hyvin suunnattuna kohti kuuntelupaikkaa, mutta kaksikanavakäytössä kannattaa ehdottomasti kokeilla sitä, että kaiuttimia kääntää normaalia selvästi enemmän sisäänpäin. Kaiuttimen suunnitteluakseli on noin 10-15 astetta sivuun suorasta linjasta, jolloin tehovaste muodostuu hyvin tasaiseksi. Kohti käännettynä keskialueella on pari desibeliä enemmän tasoa. Sopiva kääntö on makuasia, mutta voit rohkeasti koittaa jopa 45 asteen kulmaan kääntämistä (kts. aloituskuva). Silloin sivuseinistä tulevat heijastukset vähenevät entisestään ja stereokuva tarkentuu erittäin paljon. Jos tulos on stereokuvallisesti liian kuivakka tai äänensävyllisesti rauhallinen, käännä vähemmän.
Toisaalta ennen Photoshop-kelpoista maalipintaansa kaiuttimet kävivät parissakin bileissä – ilman erillistä subwooferia. Erään ison yrityksen pikkujouluissa niitä ohjasi Lyngdorf TDAI2200 ja yksissä häissä the t.amp TA2400 MK-X. Jo Lyngdorfin alle parilla sadalla watilla kookas puurakennus heilui ulkoseiniään myöten ja usean sadan metrin päässä olevista naapurirakennuksista kertyi valituksia.
99 desibelin herkkyys yhdistettynä lähes kilowatin tehonkestoon (valmistajan konservatiivinen suositus 15NMB420:lle on 400 – 800 wattia) tarkoittaa todella hurjaa kapasiteettia. Yksinkertainen laskutoimitus 99dB/2,83V + 500 W = 99 + 27 dB = 126dB. Siitä pitää toki vähentää pari-kolme desibeliä kompressiota, mutta yhtä kaikki ollaan aivan eri luvuissa kuin tyypillisissä hifikaiuttimissa.
Erittäin oleellista on se, että Nitrosäiliöstä saa sen 99dB jo tosiaan yhdellä watilla. Neli- tai viisituumaisella bassokeskiäänellä varustettu pikkukaiutin vaatii saman äänenpaineen aikaansaamiseksi monia kymmeniä watteja ja runsaasti liikepoikkeamaa. Tulos on valitettavasti se, että pikkuelementti alkaa olla siinä vaiheessa jo tukossa, puhdasta ääntä siitä ei enempää saakaan. Nitrosäiliö sen sijaan ei kestä kymmeniä vaan satoja watteja ilman minkäänlaisia ongelmia.
Kun kerran kuuntelee tälläistä ääneltään tasapainoista isoelementtistä kaiutinta, on hyvin vaikea palata enää kokonaan pikkukaiuttimiin. Sen lisäksi, että Nitrosäiliöllä voi hölmöilemällä rikkoa korvansa, sillä voi myös muuttaa suhtautumisensa kaiuttimiin loppuiäkseen paljon hankalammaksi. On, on se ehkä kookas, mutta kyllä se palkitseekin vähintään kokonsa edestä. Erottelukykyä, räjähtävää dynamiikkaa, vaivattomuutta ja aitoutta roppakaupalla.
Lyhyesti: Kaiutin, joka voi muuttaa kokonaan suhtautumiseen termiin ”hyvä äänentoisto”. Hyvin vaivaton ja erittäin erotteleva kaiutin, joka toimii millä vain vahvistimella noin yksiwattisesta alkaen.
Bassoelementti: Eighteen Sound 15NMB420 8ohm
Diskantti: Eighteen Sound NSD1095N 8ohm ja Eighteen Sound XT1086-torvi
Mitat: 106 x 45 x 35 cm
Hinta: 599 euroa / sarja (sisältää elementit, torven, tiivisteet, ruuvit, suodinkomponentit, sisäisen johdotuksen ja liitinterminaalin).
Osien maahantuoja: Hifitalo
PS. Tuliko sinullekin mieleen, että tälläiset upotettuna seinään voisivat olla aika makea juttu kotiteatterissa? Se parantaa äänen puhtautta entisestään koska viimeisetkin kotelodiffraktiot poistuvat. Bassoviritys kannattaa venyttää melko alas, jottei bassopää nouse seinäboostilla yliampuvaksi. Tai kokeilla suoraan suljettua 40-80ltr koteloa ja alabassot subbarille. Jakosuodinmuutoksia upotusasennusta varten ei kannata miettiä koska NSD1095N:stä ei saa revittyä enempää herkkyyttä – huonekorjauksella siis bassoalueen nousun tasoitus.
PPS. Onko Nitrosäiliön soundi omassa tilassasi liian kirkas? Voit tehdä tasaisesti diskanttia rauhoittavan muutoksen lisäämällä diskantin suodinhaaraan (ensimmäiseksi komponentiksi, ennen C2-kondensaattoria) 2,2 – 4,7 ohm vastuksen. Vastus ei vaikuta jakotaajuusalueella vaan vain laskee tasoa korkeammilla taajuuksilla. Mitä suurempi vastusarvo, sen suurempi vaimennus. Jos 2,2ohm on jo liikaa, voit toki käyttää vielä vähän pienempää etuvastusta.
Kaiutinrakennustarvikekauppiaasi:
Kuvat: Samu Saurama
47 Comments
Onko mielessä käynyt rakentaa
Onko mielessä käynyt rakentaa saman valmistajan koaksiaaleista jotain? esim. 8cx400f elementistä varmaan tulisi kompaktimpi tapaus kotiteatteriin.
Suunnuitelmia on kaikenlaisia
Suunnitelmia on kaikenlaisia, mutta aina pitää miettiä, mitä rakennusohje tuo hintalappunsa vastapainoksi. En myöskään mielelläni tee sellaista, jonka saa helposti kävelemällä lähihifikauppaan. Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Joka tapauksessa ensin tulee muutama muu rakennusohje seuraavan noin vuoden mittaan.
Saurama,
Saurama,
Millä tasolla näiden absoluuttinen äänenlaatu on, eli miten maltillisilla äänenvoimakkuuksilla vertaisit näitä ”tavallisiin” hifikauttimiin? Montako tähteä antaisit äänestä esimerkiksi vanhalla Hifimaailma-asteikolla?
Entä jos kuunnellaan matalaa bassoa (alle viritystaajuuden) sisältävää materiaalia suurella voimakkuudella. Kuinka helposti elementin liikerata ylittyy kun ollaan kotelon liikettä kontrolloivan alueen alapuolella?
Jos näitä verrataan pieneen
Jos näitä verrataan pieneen jalustakaiuttimeen niin suuri suuntaavuus tuo huomattavan paljon eroa myös rauhallisilla voimakkuuksilla. Etenkin silloin, kun kaiuttimet käännetään niin, että kuvitteelliset akselit leikkaavat selvästi kuuntelupaikan etupuolella (noin 45 asteen kääntö) niin ensimmäiset heijastukset sivuseinistä (ja edelleen etuseinästäkin) ovat hyvin olemattomat verrattuna pikkukaiuttimeen. Se tottakai tarkentaa soundia oleellisesti.
Nitron balanssista ei kuitenkaan ole tehty mitenkään makeilevaa tai tarkoituksellisen helppoa. Se yhdistettynä tarkkuuteen saattaa tuntua aluksi hyvinkin kuivalta. Hyvän putkivahvarin perässä Nitro kuulostaa selvästi leppoisammalta kuin hyvän trankkukoneen, ja tehoa ei tosiaan montaa wattia tarvita.
En ole kokeillut, missä vaiheessa häiriöitä tulee, mutta varmasti elementin saa rikottua syöttämällä sille kilowatin 20Hz signaalia. Kannattaa kuitenkin muistaa, että 110dB sujuu about kymmenellä watilla ja siinä vaiheessa pumpulle on ihan sama, mitä signaalia sille syötetään… Jos tarkoitus on saada oikeasti paljon äänenpainetta niin sama kuin millä hyvänsä kaiuttimella, aktiivisuodolla bassoalue riittävän järeälle subbarille.
Nykyisenä digiaikana, kun
Nykyisenä digiaikana, kun vasteen korjaus on tehty helpoksi ja toimii hyvin erityisesti bassopäässä, olisiko järkeä tehdä sama kaiutin dipolina? Muodostuuko bassoelementin suhteellisen pieni Qts ongelmaksi? Ymmärtääkseni siitä johtuvan vasteen laskun voi ilman ongelmia oikaista esim. Hypexin AS2.100 moduulissa. Dipolitoimisena korkean suuntaavuuden saisi jatkettua myös alle 500 Hz, jolloin stereokuvan tarkkuutta voisi kenties entisestään parantaa, vaikka toki takasäteily tulee mukaan peliin.
Kovin herkkää kaiutinta ei
Kovin herkkää kaiutinta ei dipolina tuosta saa. Lopullinen herkkyys riippuu siitä, kuinka alas vaste halutaan venyttää. Lisäksi kahdella 15-tuumaisella voi tulla kampasuodinongelmia kun jaon pitää XT1086-torven kanssa olla kuitenkin kilon yläpuolella.
Kokeilla tietysti saa. Ostamalla normaalin Nitrosäiliö-parin elementit voi tehdä yhden protolevyn ja mitata, miten se käyttäytyy.
Nyt kun Saurama olet tehnyt
Nyt kun Saurama olet tehnyt Nitrosäiliöstä aktiiviversion, niin voisiko oppaisiin tehdä juttua kaiuttimen aktivoinnista, esimerkkinä vaikka juuri Nitrot + Hypexin moduulit? Ihan siis perusasioista liikkeelle ja rautalangasta vääntämällä, niin tällainen perusjamppakin vois ehkä ymmärtää perusteet. Mitä muutoksia passiiviversioon nähden, mihin ja millaisia suotimia tarvitaan, miten niitä tehdään jne. Tällainen kevyt ehdotus tähän väliin.
Aktivointi ei ole ihan joka
Aktivointi ei ole ihan joka kaverin tehtävissä. Ensin tarvitaan mittaukset, joissa joko ei ole huonetta mukana tai sitten osataan nähdä, mikä on huoneen vaikutusta ja mikä kaiuttimen omia piirteitä. Tämän takia aktiivi-Nitrojen filejä ei ole tuputettu lukijoille. AS/PSC-artikkeli on kyllä mielessä ja sen yhteydessä voisin yrittää tehdä jonkun rautalankamallin.
Tähän kysymykseen +1, ko.
Tähän kysymykseen +1, ko. artikkeli kiinnostaisi kovasti.
Yksi ääni lisää AS/PSC
Yksi ääni lisää AS/PSC-artikkelille! Esimerkkitapauksena vaikka suuri pyöreä 🙂
Tulos ei olisi joka suhteessa
Tulos ei olisi joka suhteessa yleispätevän toimiva, siksi en ole PA-aktiivikaiutinta halunnut tehdä.
Olis jo mua jonkun aikaa
Olis jo mua jonkun aikaa vaivannut asia kysyttävänä.
Mulla on hifitalon audiokit aw-36 kaiuttimet ja audiokit x4 subwoofer ollu noin viitisen vuotta ja soi aika hienosti MUTTA aika ajoin sitä haluaa kuunnella musiikkia LUJAA ja puhtaasti, eikä lopettaa volyymin nostamista siksi vain että ”näistä ei nyt vaan voi soittaa lujempaa kun nää ei soi puhtaasti lujempaa” ja sehän sitte harmittaa.
Ja nyt raha tilanteen salliessa olen ajatellut rakentaa joko, tuon nitrosäiliön tai hifimaailman HM-100dB/W…. mutta kumman? ja mitä esim. ”ei auton hintaista” vahvistinta noille vois suositella jotta sais täyden hyödyn kyseisestä parista?
Ei tarvitse suositella välttämättä mitään tiettyä, mutta sais vedettyä edes jonkun punasen langan mitä sitä etsiskelis uutena tai käytettynä……. Huh, anteeksi pieni avautumiseni, mutta en jaksa enää pyöritellä tätä asiaa päässäni. Kiitos!
HH.orgin ketjussa http://www
HH.orgin ketjussa
http://www.hifiharrastajat.org/foorumi/showthread.php?94288-Nitros%E4ili%F6-15-tuumaisen-hifi-PA-kaiutin-rakennusohje/page2
Tonppa! kommentoi HM100:n ja Nitrosäiliön eroja. Nitron bassopään parempi auktoriteetti johtuu elementin isommasta moottorista ja yläpään heleys hieman miedommasta suuntaavuudesta ja ylemmäs toistavasta driverista.
Vahvistimen voit oikeastaan valita paljolti sen mukaan, minkä soundista pidät ja mikä tarjoaa haluamasi ominaisuudet. Kaiutin on niin herkkä, että kotikäytössä lähes mikä hyvänsä tarjoaa riittävästi tehoa vallattomien äänenpaineiden saamiseksi. Kerrostalossa yksiwattinen putkipeli riittää varmaan häätöön. Toisin sanoen mikä vain todelliset sata wattia tarjoava puskee 20dB enemmän äänenpainetta ja sillä rikkoo korvat.
Olisiko tuosta
Olisiko tuosta monokaiuttimeksi? Eli onko äänessä tiettyä auktoriteettia.
Koska stereoparin bassopää
Koska stereoparin bassopää summautuu niin pitääkö monokaiuttimen olla bassovoittoisempi kuin yhden stereokaiuttimen? Vai onko kyse vain siitä, että moni vanha kaiutin oli tummempisointinen kuin nykymallit.
Nitrosäiliöön on tulossa yksinkertainen taajuusvasteen säätö kunhan ehdin tehdä vähän tarkemmat kuuntelukokeet ja mittaukset.
Kysymykseen tarkennus.
Kysymykseen tarkennus. Oikeastaan tilantuntua haen. Tarjoaako tuo sitä?. Stereotoistossa tilan luominen on helpompi tehtävä. Sen sijaan yksittäiselle kaiuttimelle se tuntuu olevan haaste. On toki Klipschorn La Scala jne. Niiden ongelmana on hinta tai saatavuus. Monotoisto kaiutinparilla lähentelee pyhäinhäväistystä 🙂
Monoääntä kannattaa
Monoääntä kannattaa ehdottomasti toistaa yhdellä kaiuttimella eikä stereoparilla. Nitroa en ole siihen käyttöön kokeillut enkä osaisi verratakaan muihin.
Mikä mahtaa olla nitrosäiliön
Mikä mahtaa olla nitrosäiliön (ja muiden rakennusohjeidesi) akustinen jakotaajuus?
Akustinen jako osuu tipan yli
Akustinen jako osuu tipan yli kiloon Nitrossa ja Dynyssä, Purismin jako on vähän alle 3k ja Satasen satsissa jakotaajuus on noin kaksi kiloa. Ruutinassakan ja Kolmitieklassikon dataa minulle ei ole käsillä.
Mitenköhän tuo pelaisi RCF
Mitenköhän tuo pelaisi RCF L15S800 elementillä? Niitä kun olisi tuossa pari kipaletta odottelemassa jotain käyttöä.
Mahdoton sanoa tarkemmin
Mahdoton sanoa tarkemmin testaamatta, ja jakosuodin menisi joka tapauksessa uusiksi.
Kokeilemallahan tuo selviää,
Kokeilemallahan tuo selviää, kunhan joskus taas jaksaa laittaa verstaan pystyyn. Herkkyys noissa elementeissä näyttäisi olevan suht sama, eikä taajuuskäppyrätkään mahdottomasti eroa, ainakaan kilon alapuolella. Kotelon koko ja putket tietty pitäisi katsella uusiksi.
Miksi nitron torvi särkee
Miksi nitron torvi särkee määrätyillä taajuuksilla?
Tällä määrittelyllä en osaa
Tällä määrittelyllä en osaa yhtään vielä vastata. Yksi tarkastamisen arvoinen asia on se, että torven ja driverin liitos on todella ilmatiivis. Joissain torviyksilöissä saattaa olla tippa maalijämiä (valuma) siinä liitospinnassa ja se estää tiiviin sovituksen. Toinen asia on se, että kaikki kiinnitysruuvit ovat sopivan kireällä.
Sitten tietysti se, ovatko molemmat kaiuttimet sinusta samanlaisia?
Jos koet yläkeskialueen olevan liian räväkkä kun annat reilummin hanaa niin kokeile diskantin suodinpiirissä olevalle vastukselle pykälän tai kaksi suurempaa versiota.
Miksi nitron torvelle
Miksi nitron torvelle syötetään taajuuksia mitkä ovat valmistajan speksien ulko puolella………
Diskantin sähköinen
Diskantin sähköinen jakotaajuus on jossain 10-15kHz kieppeillä. Ei pitäisi olla liian alhaalla 😉 .
Olen suunnitellut
Olen suunnitellut nitrosäiliöiden rakentamista, mutta bassoelementin saatavuus näyttäisi olevan hieman haastavaa. 15NMB420-elementti löytyy Eighteensound:in sivuilla Legacy products puolella. Eli sitä ei taideta enää valmistaa.
Löytyykö sille joku korvaava tuote, vai pitääkö lähteä metsästämään juuri tuota elementtiä jostain internetin syövereistä?
Elementtiä saa edelleen,
Elementtiä saa edelleen, mutta sitä pitää ottaa aina melko iso kasa kerralla (ehkei sataa kappaletta, mutta sinnepäin). 15NMB420:tä on kyllä tulossa Hifitalolle, siitä oli ihan vähän aikaa sitten puhetta. Voisit kysyä heiltä oletettua toimitusaikaa.
Hifitalo vastasi:
Hifitalo vastasi:
”Matkalla italiasta tehtaalta on erä. Mikä päivä vaan putkahtaa sisään.”
Very good!
Bueno 🙂
Bueno 🙂
Nytpä niitä oli tilattavissa,
Nytpä niitä oli tilattavissa, joten jätinpä oman tilauksen vetämään 🙂 Ajatuksena on tehdä kotelot PA -kaiuttimien tyyliin, mutta aavistuksen hienostuneemmin erotuksena silkasta työkalusta 🙂 Saattaapa noita joutua kuljettelemaankin…
Minullakin on tarkoitus tehdä
Minullakin on tarkoitus tehdä kevyet ja iisisti kuljetettavat. 12mm havuvaneria siis jälleen ja hurja määrä ohutta mäntykeppiä tuiksi 🙂 .
Terve!
Terve!
Pitäs alkaa lähiaikoina tehdä Nitroille koteloita ja ajattelin tehdä kolmella refleksiputkella, jotta 40hz viritykselläkin saisi pitää kaksi putkea auki. Mutta kysymys putkien sijoittelusta kun kolme rinnakkain on vähä liian leveä ja kolmiona ei ois niin hyvännäkönen, eli mitä jos sijottais kaks putkea eteen ja se kolmas putki taakse näiden yläpuolelle, oisko toimiva konsepti? Ja onko noilla etulevyn putkien korkeussuunnan sijoituksella merkitystä? Mallikotelossahan ne on aika alhaalla, mutta ite suunnittelin jos keskilinja tulis noin 250mm alhaalta.
Tuossa protossa ne ovat joo
Tuossa protossa ne ovat joo minustakin turhan alhaalla. Itse laittaisin putket takaseinään ja juuri siihen kolmioasentoon. Ylemmät heti bassoelementin alareunan alapuolella ja kolmas sitten niiden alle.
Puupölyn keskeltä häämöttää
Puupölyn keskeltä häämöttää valoa ja jakosuotimien kasaaminen alkaa lähestyä. Onko tämän artikkelin jakosuodinkuvassa diskantin napaisuus väärin päin? Se kun on käänteinen taidenitroartikkelin kuvaan verrattuna.
Tee suodin taide-Nitro
Tee suodin taide-Nitro-artikkelin mukaan.
Ajattelin tehdä
Ajattelin tehdä Nitrosäiliöstä hifistelevän soitinkaapin bassokamoihin. Tuo alarajataajuus (40hz) vähän mietityttää, viisikielisten sähköbassojen kanssa sen soisi olevan ehkä 10hz matalammalla. Onko mahdollista tiputtaa kauttimen herkkyyttä sopivalla keinolla? Vahvarissa riittää vääntöä vähän epäherkemmällekin Nitrolle, Ylipäänsä mahdollinen/mahdoton ajatus?
Jos tarvitaan ulottuvuutta
Jos tarvitaan ulottuvuutta voimalla alas ja ilman huonekorostusta (keikalla) niin Nitro ei ole se paras ratkaisu – ainakaan ilman sähköistä korjausta. PA-elementeissä on niitä, jotka menisivät oikein hyvin 30Hz saakka sopivassa kotelossa ja niitä, jotka toistavat puhtaasti keskialueelle eli toimivat kaksitiekaiuttimissa. Valitettavasti nämä elementit eivät yleensä ole samoja…
Nyt on vajaa pari kuukautta
Nyt on vajaa pari kuukautta ollut Nitrot valmiina ja kyllähän ne ihan makiasti soi. Basson taso oli vaan omaan makuun aivan liian hifistinen, virityksestä riippumatta, mutta equn ku laitoin niin alko potkia niinku pitääkin. Ehkä ne siitä vielä herkistyykin aikaa myöden kun elementit ”sisäänajautuu”, mutten usko, että niin paljoa kuitenkaan. Leffoilla kyllä toimii aika hyvin ilman equakin ja dynamiikka on kyllä mahtava, vaikka volumet on normaalilla tasolla niin sitte jos rytinää tulee niin sitä kans tulee! Semmosen ilmiön Nitroihin siirtyminen aiheutti, että tuntuu, että lähes kaikki levyt on paskasti äänitetty tai lähinnä masteroitu…tuntuu, että pitäs pystyä ite miksaamaan kaikki kohdalleen =) Mutta hienosti äänitettyä levyä kuunnellessa on melkein kuin keikalla olisi, omasta levyvalikoimasta vähän yllättäenkin on nyt tähän mennessä ylivoimaisesti yli muiden noussut äänitykseltään Aerosmithin live-levy A little south of sanity. Vaikka Sweet emotionin ku nappaa soimaan ja vääntää volaa niin, että vähä tuntuukin, niin ahh, kyllä kuulostaa hyvälle! Suosittelen levyä lämpimästi.
Muuta ”moitittavaa” ei mulla näistä ollut kuin tuo basson taso, mutta se on toki osin äänitteistä johtuva ja makuasia. Nykyajan radiosta tulevalla ”pimpeli pompeli”-musalla saattas taso piisatakin, en oo kokeillut. Anyway, equllahan sekin on helppo korjata mieleisekseen samoin ku huoneesta johtuvat korostumat ym. jos jaksaa paneutua.
Kahdella Nitrolla pärjää pitkälle varsinkin equn avustuksella, itsellä ei ainakaan oo houkutusta monikavajärjestelmään eikä erilliseen subbariin enää tällä haavaa,
Onhan sinulla uudempi
Onhan sinulla uudempi jakosuodin, eikä tämän artikkelin alkuperäistä? Suotimen diskanttipiirissä oleva vastus ja sen rinnalla oleva kondensaattori vaikuttavat Nitron luonteeseen paljon. Kasvattamalla vastusta (pidä ne ulkona kotelosta, ei kukaan jaksa elementtiä irroitella moneen kertaan) pykälä kerrallaan saat yläkeskialuetta rauhoitettua. Alkuperäisen 12-ohmisen tilalle 15 ohmia tai 18 ohmia.
Vastuksen rinnalla oleva kondensaattori taas vaikuttaa korkeimpiin taajuuksiin (yli 10k). Voit kokeilla vaihtaa alkuperäisen 1,5uF:n tilalle 1,0uF:n.
Bassoiltaan Nitro on nopea ja napakka, mutta ei samalla tavalla täyteläinen, mihin moni on tottunut. Ja Nitro myös kaipaa jonkin verran huoneesta tukea eli se soi kivihuoneessa hyvin, mutta voi kuulostaa liian ohuelta, jos tila on suuri ja puurakenteinen. Mutta kuten huomasit, vahvistimen bassosäätimella saa tarvittaessa lisää bassoa 🙂
Joo, on mulla uudemman mallin
Joo, on mulla uudemman mallin suodin. Tykkäsin, että sävy on aika hyvin kyllä muuten balanssissa, toki tuota yläkeskialueen rauhoitusta vois kokeilla, miltä se tuntus, meneekö saundit liian tummaks. Komponentithan on toki jo liimattu pöntön sisään…=) Mutta voishan sitä tuolla equllaki vähä testata. Yläpään taso on minusta aika sopiva, ennemminkin jopa maltillinen. Putket mulla on takana(3kpl) ja kaiuttimet aika lähellä takaseinää, että sieltäkin varmaan jotain tukea kyllä tulee. Ihan alapäähän mää vaan sitä korjausta laitoin, equ on 1/3-oktaavin välein, niin sillä voi jotain tehdäkin. 80hz on nyt +3db ja siitä nousee asteittain 31,5hz:iin joka on +12db ja aivan alimmat on sitte -12db. Ja viritys on nyt 40hz, noilla säädöillä se on keskimääräsesti aika sopiva, basso ei möyri yli ja sotki alakeskialuetta, mutta potkasee kumminki niin, että musiikki myös vähä tuntuu, kuten livenäkin. =)
Allright. Sitä alabassoa
Allright. Sitä alabassoa Nitro ei luonnostaan puske kamalasti, tuon elementin pointti on enemmänkin puhdas keskialue ja hyvin nopea yläbasson potku. Hyvällä subbarilla (tai ekvalisoimalla) sitten lisäpuhtia sinne alas.
Mulla on puurakenteisessa
Mulla on puurakenteisessa 35m2 huoneessa 2kpl 2*12sls subbareina seinien puolivälissä. Mikä olis sopiva koko nitrojen koteloille? Suljettuna sopis paremmin.
15NMB420 kaipaa suljettuna
15NMB420 kaipaa suljettuna varsin pienen kotelon, 30-40 litraa. Alas toisto ei sitten ylety, mutta oleellisempaa on säilyttää yläbasson ja alakeskialueen potku. Subbarilla 80-100Hz alapuolinen alue.
Olen pahoillani, mutta en
Olen pahoillani, mutta en usko enää kaiutin rakennussarjoihin. Tein kauan aikaa sitten HIFI 12/2 kaiuttimet ja tein ne hyvin. Kaiutin materiaalin piti olla vapaa, joten käytin vaneeria, koska en pidä lastulevystä materiaalina. Kun kaiutin oli valmis, menin sen kanssa vertailun vuoksi tarkistuttamaan äänen liikeessä olleeseen HIFI 12/2 kaiuttimeen. Ero oli kuin yöllä ja päivällä, liikkeen oma hifi 12/2 malli soi pirskatisti paremmin kuin oma tekeleeni. Päälle päätteeksi myyjä vittuili minulle, että kuuntelen paskaa musiikkia (Dire Straits). Nojaa makuja on monia, mutta minulle valkeni, että vaikka kaiken tekee oikein niin siitä huolimatta ääni voi olla ihan paska. En todellakaan tiedä, että miksi kaiuttimeni soi huonosti. Tein kaiken ohjeen mukaan ja komponentit huolella tarkistettiin, että ne olivat arvoissaan. Itse kaiutinkaappi oli vanerista tehty koska sillä ei ole mitään väliä, mutta liikkeessä, jossa asioin sanottiin syyksi, että kaiuttimeni soi huonosti, koska se on tehty vanerista. Erään kerran kysyin eräästä hifi -liikkestä, että miksi lopetitte kaiutin sarjojen myynnin? Sain vastaukseksi, että niissä rakennussarjoissa on niin paljon ongelmia, että he lopettivat niiden myynnin. Kaiken tämän jälkeen opin yhden asian: Älä rakenna kaiuttimia rakennussarjoista. Kokonaisuus voi olla vähemmän kuin osiensa summa, valitettavasti.
Moi! Muistanko väärin vai
Moi! Muistanko väärin vai näinkö unta, mutta olitko myymässä jotain kaappeja, jotka olivat olleet omassa käytössäsi? Nitro? EN kuolemakseni muista tämän tarkemmin enkä haluaisi tämän takia kuitenkaan kuollakaan…
Onhan ne saattaneet mennäkin jo?
Nitroja ei ollut, yhdet
Nitroja ei ollut, yhdet toiset on. Soitellaan 🙂 .