Tulin monen muun kanssa Vehje-uskoon yhtyeen viimevuotisen debyyttijulkaisun myötä. Yhtye jatkaa hämmentävää punkkihäröilyään kolmen biisin sinkulla. Syksyllä pukkaa uutta levyäkin!
Itselle kävi samalla tavalla, kuin Freelancer-kappaleen hepulle. Piti myydä itsensä, että sai itsensä myymisen loppumaan. En nyt tarkoita sellaista itsensä myymistä, vaan yrittäjänä toimiminen vaihtui muutama vuosi sitten verokorttihommiksi. Vehje kertoo asian niin minimalisten nerokkaasti, että ihan ohimoita kirvelee.
Markkinakojujen helppoheikkien kuoliaaksi naurattavat tavarapinkkojen kasaamiset olivat entisaikaan suosittuja ohjelmanumeroita. Vehje kunnioittaa Mahotonta meininkiä kappaleellaan tätä lähes kadonnutta ammattikuntaa. Kappaleessa muovikassiin taitaa sujahtaa kaikki Suomessa myynnissä olevat karkit. Laitetaan kaupan päälle vielä rukkaset! Vitsinäkin toimiva Palkinto tuo hymyn huulille. Voi helevetti me suomalaiset ollaan ihme kursailijoita. Turha vaatimattomuuskin on kaunistanut meitä kautta vuosisatojen.
Hupsut lyriikat meuhkataan ilmoille yliampuvalla kiukulla. Hieman Killing Joken mieleen tuova, yksioikoisen mukaansatempaava, punkin ja heavyn sekoitus alleviivaa yhtyeen muka brutaalia tunnelmaa. Tässä piileekin osin Vehkeen salaisuus; asiat eivät olekaan aivan niin, miltä pintapuolisella sipaisulla aluksi kuulostaa. Itselle yhtyeen musa on kuin laadukasta, sopivassa määrin anarkistista sketsiviihdetykitystä. Muistatteko Trigger Happy TV:n? Nyt vaan ukot pitäisi saada houkuteltua keikoille. Bäkkäriraiderissa lienee toivomuksena vähäinen määrä kahvia : )
Kommentointi suljettu.