fbpx
Julkaisut

Levyarvostelu – U.D.O. – Touchdown – Atomic Fire Records

Zweikampf

Touchdown on lähes 1980-luvun Accept-klassikoiden tasolle yltävä balladivapaa rymistely, johon extraboostia on tuonut vanhan Accept-soittajatoverin Peter Baltesin kokoonpanoon liittyminen. U.D.O.n ja Acceptin välinen kissanhännänveto, korona ja venäjän sota ovat nekin kiukkua musiikkiin kanavoineet.

Voihan niittiamerikanjalkapallo! Hölmöjä kansia on vuosien varrella nähty, mutta on tämä kyllä top 10 -kamaa. No se siitä, keskitytään musiikilliseen antiin. Udon Sven-poika on kehittynyt rumpalina vuosien saatossa. Rummut onkin nostettu pintaan ja kuulostavat muutenkin jykeviltä. Isäukon ”lauluääni” puolestaan on iän myötä muuttunut entistä hurjemmaksi raakunnaksi, saaden jopa extreme/black metallisia ulottuvuuksia. Voimaa edelleen onneksi piisaa ja autenttinen metallitunnelma välittyy. Onnistuneeseen ja perinteitä kunnioittavaan yleissoundiin on osaltaan vaikuttanut albumin tuotantotiimissä häärinyt ex-Accept rumpali (ja entinen U.D.O. kitaristi) Stefan Kaufmann.

Bändin venäläinen kitaristi Andrei Smirnov joutui paskamaiseen tilanteeseen sodan sytyttyä. Oli kuulemma hankaluuksia päästä venäjältä pois, mutta onneksi soitto jatkuu. Miehen taustat huomioiden ei ole ihme, että kappaleissa vilahtelee slaavilaisia melodiakulkuja. Myös klassisen musiikin arkkua on availtu. Ainakin videobiisi Fight for the Rightin väliosassa kuullaan tuttuja säveliä menneiltä ajoilta.

Olen ymmälläni. Eihän tämän pitänyt enää olla mahdollista. Biisi toisensa jälkeen sisältää tarttuvia melodioita ja kertosäkeitä, sekä alitajunnan tasolla vaikuttavaa interpretaatiota. Vaikka musiikki on perusjytkettä isolla peellä, niin kaikki ei olekaan sitä, miltä ensi kuulemalta tuntuu. Heavyrockin tarkoitus toteutuu suvereenisti. Omat energiat ketutuksineen ja harmituksineen ampautuvat voimallisen musiikin sekaan, ja aikansa riepoteltavina oltuaan palautuvat puhdistuneina ja plussamerkkisinä.

Olen ymmälläni. Eihän tämän pitänyt enää olla mahdollista.

PS. Heavyrockin aikoinaan niin julmasti murissut moottori yskähtelee. Vanhat jyyrät alkavat olla eläkeiässä, osa reilusti ylikin. Udokin jo kunniakkaat 71 vuotta. Nuoret eivät tavoita samaa tasoa, ja vääjäämättä tekemisensä menee perässä hiihtämiseksi ja mestareiden kopioinniksi. Siksi olen pyöritellyt mielessäni ajatusta, etten enää heavylevyjä arvostelisi ja keikoille menisi. Peruutin viime kuussa Rock Hardin (saksalainen heavyjulkaisu) tilauksenkin vuosikymmenien jälkeen. Pahoittelin toimitukselle, että näin jouduin toiminaan. Syy ei ole heidän, upeaa lehteä sydämellä tekevät, mutta jotain on nyt menossa lopullisesti outoon suuntaan raskaan rockin maailmassa. Udo Dirkschneider on onneksi asiasta jyrkästi eri mieltä.

U.D.O.
Kirjoittaja

Kommentointi suljettu.

Share via
Copy link
Powered by Social Snap