Peerless PLS-75F25AL03-08 -laajakaistaelementistä pikkukaiutin

30 euron kaiutin

Tosi pienelle ja tosi tosi halvalle kaiuttimelle on paljon käyttöä, kunhan sen äänenlaatu on tasapainoinen.

29 euroa kaiuttimesta on olemattoman halpa hinta. Melkein olettaisi, että hinnassa on joku juju. Ja onkin. Kyse on pelkästä kaiutinelementistä eli sinun pitää järjestää sille kotelo. Pahvilaatikko ei ole kovin hyvä vaihtoehto eli mieluummin tukeva vaikka vanerista tehty pieni boksi.

Sen lisäksi tämä kolmenkympin kaiutin kaipaa oikeanlaisen sijoituksen, jottei sen sointi muutu liian ohueksi ja ponnettomaksi. Mutta jos pystyt hoitamaan nämä pari vaatimusta niin lopputulos on enemmän kuin käyttökelpoinen.

"Oikealla sijoituksella
oikein hyvä ääni."

Laajakaista vai monitie

Yhdellä kaiutinelementillä tehtäviä ratkaisuja sanotaan laajakaistakaiuttimiksi. Syy on se, että niissä se ainoa kaiutinelementti hoitaa paljon laajemman taajuuskaistan kuin monitieratkaisuissa, joissa ihmisen kuuloalue on jaettu useamman elementin toistettavaksi. Sanon tarkoituksella laajemman taajuuskaistan enkä edes yritä väittää, että koko kuuloalue saataisiin katettua. Oleellinen osa sitä kuitenkin.

Diskanttielementit ovat pieniä ja bassoelementit suuria ihan syystä. Diskanttitoistossa äänisäteilijän tarvitsee liikuttaa äärimmäisen pieniä määriä ilmaa, mutta todella nopeasti. Bassopäässä taas kartiolla ei ole niin kiire, mutta ilmaa pitää liikuttaa todella suuria määriä verrattuna samaan äänenpaineeseen diskantilla.

Miten siis yksi keskikokoinen elementti voi hoitaa molemmat puolet? Ensinnäkin on selvää, että jotain kompromisseja tulee. Toiseksi on myös selvää, että pienet laajakaistaelementit ovat keskimäärin parempia diskanttitoistossa ja suuret bassoilla. Mutta pienistä rajoituksista huolimatta sopivalla rakenteella päästään oikein passeliin lopputulokseen.

Hyödynnä huonetta

Monen laajakaistaelementin markkinointitaajuusvaste näyttää houkuttelevan tasapainoiselta, sellaiselta vähän kuluneella viivottimella piirretyltä. Jotta voisi arvata elementin todellista äänensävyä, pitää vain tietää, onko taajuusvaste mitattu järkevän kokoisessa kotelossa vai valtavan suuressa levyssä. Usein jälkimmäisessä. Silloin siirrettäessä elementti koteloon taso voi laskea kilohertsistä sataan hertsiin kuusikin desibeliä. Tulos siis olisi todella ponneton ja ohut sointi.

Kotelon etu- ja takalevy ovat 6,5-millistä vaneria, kyljet 12-millistä.

Eksoottisissa highend-ratkaisuissa tämä asia paikataan takaa ladatulla torvella (BLH, Back Loaded Horn). Tällöin elementin takasäteilystä haluttu osa hyödynnetään torven kautta etusäteilyn tueksi. On kuitenkin paljon yksinkertaisempikin ratkaisu.

Suunnittelemalla kaiutin toimimaan ihan seinää vasten, saadaan aikaiseksi jotakuinkin sama tulos kuin siinä markkinointiosaston intoilemassa taajuusvasteessa. Ei bassojen köyhyyttä vaan tasapainoinen toisto sinne saakka, mihin se elementillä luonnollisesti ylettää. Lisäksi yksinkertaisen lituskakotelon teko on nopeasti arvioiden miljoona kertaa nopeampaa ja helpompaa kuin torvimallin.

Oikea sijoitus näille on tosiaan litteässä kotelossa seinää vasten ja noin puolen metrin päässä lattiasta tai katosta, jotta sieltä saadaan vielä vähän lisää tukea alakeskialueelle ja yläbassoille. Silloin soundi on miellyttävän mehevä eikä jää pieneksi piipittämiseksi. Vaihtoehtona bassoa korostavalle sijoitukselle on tietysti taajuusvasteen sähköinen korjaus, mutta silloin pienen kaiutinelementin rajallinen kapasiteetti loppuisi vielä aikaisemmin.

Seinäkotelossa taajuusvaste on tasainen eikä laske keskialueelta bassoja kohti.

Yksi vaihtoehto on tietysti tehdä nurkkaan sopiva kolmionmallinen kotelo. Silloin mehevyys on jo hieman yliampuvaa, mutta rauhallisella kuunteluvoimakkuudella se tuskin ketään haittaa.

Mihin minä sitä käyttäisin?

Yksi selvästi oikea paikka näille on tarjota minivahvistimen avittamana televisiolle tai vaikka tietokoneelle parempaa ääntä. Samoin kun makuu- tai työhuoneeseen halutaan rauhalliseen taustamusiikin kuunteluun pienet kaiuttimet.

Toisaalta se pienen kapasiteetin ongelma on kierrettävissä. Kaikissa kotiteatterivahvistimissa on bassonohjaus, jolla suodatetaan halutuilta kaiuttimilta matalat taajuudet pois ja ohjataan ne erillisen subwooferin toistettavaksi. Kolmetuumainen pikku-Peerless toimii aivan mainiosti kunhan käytettävässä vahvistimessa tuo bassonohjauksen jakotaajuus on säädettävissä ja asetetaan 120 - 150 hertsiin sen tyypillisen 80 hertsin sijaan. Kun järjestelmään lisätään subbari niin soundi muuttuu tietysti muutenkin uskottavammaksi.

Voi viidellä tai seitsemällä tälläisellä hoitaa kerrostaloympäristössä vaikka kotiteatterin kaikki kanavat, ellei kuunteluvoimakkuus ole suuri. Ja jos etukanaviin haluaisikin jotain vähän järeämpää niin ne surroundkanavat hoituvat näillä hyvin.

Pienen elementin kanssa täytyy aina muistaa, että se ei voi liikuttaa ilmaa kovin suuria määriä. Hanaa reilummin avattaessa soundi menee ensin tukkoon ja kyllä tämän elementin voi törttöilemällä polttaa ihan normaalivahvistimella. Puhekela kyllä palaa, jos vain väännät volumea senkin jälkeen kun ääni korvinkuultavasti menee ruvelle.

Bileisiin suosittelen mieluummin 12-tuumaista versiota Yksisilmäisistä veljeksistä tai sitten suoraan Nitrosäiliötä.

Pienen elementin moottori on hyvin järeä. Magneetti mahtuu juuri ja juuri asennusaukosta kotelon sisälle.

Älä tee refleksikoteloa

Refleksikotelo antaa vähän lisää ulottuvuutta verrattuna suljettuun joten sen käyttö ymmärrettävästi houkuttelisi. Mutta älä tee sellaista. Se nimittäin ei kuormita elementtiä viritystaajuutensa alapuolella ollenkaan, ihan kuin elementti olisi vailla koteloa kokonaan. Suljetun ilmatila sen sijaan toimii jousena ja jarruttaa elementin liikettä matalimpia bassoja myöten.

Järeiden elementtien kanssa refleksikotelo toimii hyvin. Ne kestävät vähän rääkkäystä ja usein viritystaajuus päätyy niin alas, että kotelo itseasiassa jarruttaa kartion liikettä riittävän alas saakka.

PLS-75F25AL03-08:n kanssa viritystaajuus osuisi kuitenkin hyvin ylös, sadan hertsin suunnalle. Sen tuloksena musiikin selkein bassopotku, 60-70 hertsin alueelle osuva, jo potkaisisi ilman kotelon jarruttavaa voimaa olevan kartion irti ripustuksistaan hyvinkin miedoilla äänenpaineilla.

Kotelon rakenne on yksinkertainen. Vaimennus hoidetaan täyttämällä kotelo vanulla. Etulevyn mitat ovat 180 x 283 mm ja elementin keskipiste on 117 milliä kotelon yläreunasta.

Sopiva kotelo on siis suljettu. Ja mahdollisimman litteä, jotta elementti ei tule kauas seinästä. Tein prototyypit kovuvanerista. Etu- ja takalevy ovat 6,5-millistä ja mitoiltaan 180 x 283 mm. Etu- ja takalevyn väliin jäävät osat ovat 40mm leveää soiroa 12-millisestä vanerista. Tuohon sisäsyvyyteen Peerless PLS-75F25AL03-08 mahtuu juuri eli kotelo on mahdollisimman litteä.

Pystyasentoon asennetussa kotelossa elementti on keskisuunnassa keskilinjalla ja 117mm kotelon yläreunasta. Näin elementin etäisyys kaikista reunoista on erilainen eivätkä kotelon reunan aiheuttamat diffraktiot kasaannu samalle taajuudelle vaan leviävät miedompina laajemmalle alueelle.

Oikein sijoitettuna nämä tarjoavat selkeän stereokuvan ja tasapainoisen äänen. Diskantin viimistä kimmellystä ei tietenkään ole, mutta se on helppoa unohtaa valitsemalla erityisen hyvää musiikkia soimaan. Bassopää ylettyy noin sataan hertsiin kerrostalon kivihuoneessa ja se riittää siihen, että mieskuoro ei muutu poikakuoroksi. Varsinainen bassopotku tietysti jää puuttumaan.

Yksi huono puoli

Peerlessin nimihirviö PLS-75F25AL03-08 toimii siis oikein käytettynä ihan mainiosti. Sen kanssa touhutessa tuli vain mieleen useampaan kertaan yksi ja sama ärsyttävyys.

Tässä on kaiutinelementti, jota voi käyttää moneen tarkoitukseen ja se ei maksa yhtään mitään. Mutta miten ihmeessä sille saisi yhtä poikeuksellisella hintalaatusuhteella olevan subbarin seuraksi. Sitä minä en osaa sanoa. Toisaalta, on se sen verran hyvä, että AudioVideo.fi:n Skaalautuva subwoofer on ihan järkevä seuralainen.

Lyhyesti: Halpa laajakaistaelementti, joka soi reippaasti paremmin, mitä hintalapusta osaisi koskaan uskoa.
Hinta: 29 euroa
Maahantuoja: Hifitalo

Kaiutinrakennustarvikekauppiaasi:

Teksti: 
Kuvat: 
Samu Saurama
Tagit: 

Kommentit

Ensi-innostus toi ajatuksen 'kirjahyllysubbarista' Peerlessin kaveriksi.
Elementtien selailun jälkeen pullahti sopivasti saataville Tangband W6-1139SIF jolle laskentaohjelma sitten ehdotteli n. 12 litran refleksikoteloa 35 Hz virityksellä.
Ja sitten on epäillysten vuoro: onko tämä nyt riittävän halpa (elementti n. 100 €), riittävän pieni, riittääkö ääntä ja mihin riittää..
No, kaikki on vielä ajatuksen asteella joten mitään ei ole heitetty hukkaan.

Halpoja ja käypäisiä bassoelementtejä on kyllä, vahvistinkohta on se, jossa hintalappu helposti lipeää. Ko. TangBandia en ole kokeillut, mutta minikokoiset refleksikotelot ovat aina halpoja. Oletko varma, ettei Peerlessin SLS-sarjalainen mahtuisi sinne kirjahyllyyn? Mieluummin toinen vielä huoneen takaosaan lisäksi...

Tuo tangbandi on erittäin hyvä elementti. Mutta sen saa myös alle 40€ hintaan euroopasta. Tiedän koska itselläni on noita kaksi autossa.

Auto on akustisena ympäristönä hyvin pieni ja vaatii taajuusvasteeltaan aivan erilaisen subbarin kuin kotikäyttö. Subbari, joka soi jo ylhäältä basoja tasaisesti korostavassa autossa mehevän täyteläisesti on jumputtava yläbasso normaalissa olohuoneessa.

Voi olla, että Tangbandin saa viritettyä kotikäyttöönkin hyvin toimivaksi, mutta silloin kotelo on aivan erilainen kuin autossa (tai sitten tarvitaan paljon sähköistä korjausta oikomaan liikaa alimpia taajuuksia kohti laskeva taajuusvaste).

Itsestäänselvyyksiä ja lukijoiden mollaamista.

Tuskin kovinkaan monelle itsestäänselvää. Aktiiviharrastajalle kyllä, mutta heitä on vain vähän - ei ainakaan sitä yli 250 000, joka AudioVideo.fi:ssä käy vuodessa :) . Auto ja tyypillinen huone ovat akustisilta ominaisuuksiltaan hyvin kaukana toisistaan ja ne kaipaavat myös erilaiset ratkaisut juuri sen takia.

En tarkoita, etteikö mainittu Tangband toimisi myös kotikäytössä. Mutta se ei toimi hyvin olkkarissa samanlaisessa kotelossa, missä se toimii mainiosti autossa.

.

Mistä löytyy noin halvalla... Juuri katselin enkä löytänyt mistään noin edukkaasti.

Itse simuloin juuri tuota tangbandin elementtiä ja on kyllä todella mielenkiintoinen. Suljettu kotelo (reilu 10L) olisi varmasti ihan sopiva kivitalo ympäristöön, mutta meillä on vanha hirsirunkoinen talo joka ei paljoa alataajuuksia korosta joten refleksi olisi paras vaihtoehto. Ajatuksena olisi rakentaa tästä subi poikinen kamarin telkulle. Ja nämä laajakaistat kaveriksi jos hallitukselta tulisi lupa ripustaa seinälle.

Erittäin mielenkiintoinen ja inspiroiva artikkeli. Aloin heti pohtimaan kotiteatterin puuhaamista betoniseen yksiööni jossa voisi toteuttaa jokaisen kanavan tuolla elementillä. Voisikohan etukolmion kaiuttimet rakentaa linjalähteeksi esim kolmella elementillä? Ei tulisi kalliiksi rakentaa ja kaiuttimien sijoittaminen olisi helppoa. Subbareiksi sitten muutama ym. Tangband

Linjalähde toimii vähän eri tavalla kuin normaali pistesäteilijä. Minä lähtisin liikkeelle ihan vain yhdestä elementistä per kanava ja jos on tarve äänenlaadulliselle ja -paineelliselle parannukselle niin vaihtaisin sitten ennemmin normaaliin kaksitieratkaisuun.

Täälläkin olisi kiinnostusta toteuttaa monikanavasysteemi näillä elementeillä. Riittääköhän äänenpaine ns. luonnolliseen äänenvoimakkuuteen n. 18 neliön kuuntelutilassa? (Subbari toki erikseen.)

Elementin datalehdessä näytetyn taajuusvasteen mukaan herkkyys metrin päähän olisi noin 84dB. Tehonkesto on 15 wattia ja jos siitä vielä vähentää tipan (plus se, että subbari hoitaa bassoalueen) niin 10 wattia tarkoittaisi 10 desibelin lisää äänenpaineeseen eli 84 + 10 = 94dB. Kuuntelupaikalle ei tule ihan niin paljoa, varmaan noin 90 desibeliä on se, mitä tästä pikkupumpusta enimmillään saa normaalihuoneessa.

Se riittää pitkälle, mutta on toisaalta vielä kaukana esim. THX:n vaatimuksista äänenpaineen suhteen.

No mitäpäs sanoisit, jos noita ripottelisi saunaan lauteiden alle seinän sisään, täyttämään tilaa tasaisella äänimatolla? Imeekö pahvi kosteuden ja muuttuu mämmiksi ensimmäisellä kiululla? :)

Nimim. jotain tarvis keksiä, eikä edes äkkiä

Minä laittaisin saunaan puukiukaan ja nauttisin tulen räiskymisestä :) . Peerlessin nimihirviän kartio on alumiinia, se varmaan kestää sujuvasti, eikä lähellä lattian rajaa niin hiveän kuuma ole. Edes silloin kun saunan lämmittää... Mutta miten kosteus vaikuttaa moottoriin, en tiedä. Mieleen tulee lähinnä se, että jos puhekelan ilmarako ruostuu umpeen.

Onko taustaseinän materiaalilla paljonkin vaikutusta alapään taajuusvasteeseen? Esim. saako puuseinällä toiston tuonne 100 Hz:iin asti?

Kevytrakenteinen seinä päästää osan bassoista lävitseen. Kun elementti on näin pieni niin suosittelen tosiaan jakoa subwooferille suhteellisen ylhäältä, 120-150 hertsin kieppeiltä (jos vain AV-vahvistimessa on säätö jakotaajuudelle). Silloon seinän vaikutus minimoituu, kevyempikin kun toimii hyvin tukena 200 hertsin alueelle saakka.

Jos näitä käyttää stereovahvistimen kanssa niin sitten sijoitus lähemmäs nurkkaa auttaa korostamaan sitä, mitä osittain läpi päästävä seinä vaimentaa.

Mahtaako kaiuttimen sointi muuttua juurikaan, jos kotelosta tekee hieman kapeamman, vaikka 14 senttiä leveän ja lisää vastaavasti korkeutta elementin alapuolelle että tilavuus toteutuu?

Kiinnostaisi tehdä tällaiset keittiön nurkkaan tietokoneen kaiuttimiksi, mutta mitoitus menee senttipeliksi. :D

No jos tuolla proton mitoilla tehty ei mahdu niin asia on aika yksinkertainen, pakko tehdä kapeampi sitten :)

Ok. Kysellääs vielä semmoista, että jos kaiuttimet tekee tietokonekäyttöön niin olisiko koteloista ehkä järkevää tehdä kiilamaiset, eli suunnata elementit kohti kuuntelijaa?

Näytön viereen seinälle ruuvattunahan noita kuunnellaan jo useamman kymmenen asteen kulmassa.

Jos kuunteluetäisyys on hyvin lyhyt, kuten tietokonekäytössä, niin kiilamaisuus voi olla hyvä idea.

toimisikohan tämä keskikaiuttimena lattiakaiuttimien ja subbarin kanssa?
kannataisiko laittaa yksi vai kaksi elementtiä?
vahvistin on sen verran vanhaa mallia ettei siinä saa säädettyä taajuuksia eri kaiuttimille,niin pitäisiköhän tälle sitten laittaa erillinen jakosuodatin joka suodattaisi alemmat taajuudet pois?

lattiakaiuttimien kanssa samaa sarjaa olevaa keskikaiutinta ei enään myydä.

Ainoa oikeaoppinen ja varmasti hyvin toimiva ratkaisu keskikanavaan on ainakin keskialueelta ja diskantista pääkanavien kanssa identtinen ratkaisu. Mikä vain muu toimii sitten miten sattuu. Ehkä ihan kypäisesti tai sitten ei.

Lattiamallisten pääkanavien väliin paras keskikaiutin on yleensä saman malliston jalustakaiutin, jossa diskantti ja keskiäänielementti ovat saman kokoiset kuin pääkaiuttimissa. Jos sellaista ei löydy niin sitten on hyvin vaikea sanoa, mikä istuisi. Tämä kolmetuumainen laajakaista toimii kuitenkin parhaiten kun sitä käyttää kaltaistensa seurassa.

Halpaa subbarivahvistinta lähtisin etsimään AV-vahvistimen zone2-kanavista. Sub-out syötettäisiin johonkin sisäänmenoon ja se määritettäisiin zone2 inputiksi. Väliin joku simppeli korjain basson muodolle.

Mietinnässä pientä pöytäkaiutinta tästä rakennus sarjasta, niin onko hullu ajatus ympätä esim.tätä SLS-85S25CP04-08 bassoa kaveriksi tälle PLS-75:lle ? Vähän tukevoittamaan "bassoa", ja olis 2-tie versio...Olis kyllä eksottisen näköinen!

En osaa sanoa, miten tuo onnistuisi. Tämä kolmituumainen laajakaista on melko epäherkkä joten basso pitäisi valita niin, että se ei ainakaan ole yhtään herkempi. Ehdottomasti helpoin tapa saada kaikki irti tästä pikkulituskasta on kyllä se AV-vahvistin, jossa jakotaajuus on vain nostettu normaalia ylemmäs ja sopiva aktiivisubi.

Mulla tarkotus olis laittaa nämä autoon keskiääniksi. Tulee fordin reunimmaisiin ilmastointiräppäniin, kuinkahan paljon tilavuutta tarttisi? Ei ainakaan saa tehtyä litteää "koteloa" vaan tulee suippo ja pidempi. Onko tälläisestä kokemusta?

Kun kaiutin asetetaan seinälle, litteä kotelo on järkevä - sillä elementti saadaan niin hyvin "osaksi seinäpintaa" kuin mahdollista. Kotelon muoto ei oikeastaan ole merkityksellinen, pääasia on se, että elementti on mahdollisimman vähän irti pinnasta, erillisessä laatikossa. Autossahan tuo onnistuu luonnostaan kun elementtien paikat ovat pintoihin upotettuja.

Tilavuutta, litra-puolitoista, suurinpiirtein. Jako varsinaiselle bassoelementille sitten vain tarpeeksi ylhäältä. 100Hz on alakanttiin, ennemmin 150-200Hz niin pikkuisen liikepoikkeama ei kasva suureksi (eli särö ei kasva suureksi).

Halvin subwoofer mitä pystyn kuvittelemaan on Daytonin 8" SD215A-88 elementistä tehty. Hintaa 40e ja 30L refleksikotelossa menee alle 30Hz. Jos haluaa tehdä subwooferista passiivisen, niin sekin onnistuu tuplapuhekelan ansiosta. Kalliin passiivisen jakosuotimen sijaan voi tehdä kaistanpäästökotelon ja laajakaistaelementille konkka sarjaan.

Periaatteessa noin. Käytännössä vaatii usein aika paljon säätöä, jotta pääkanavat ja subbari saadaan istumaan toisiinsa. Ongelmia tulee siitä, että se konkka pääkanavilla reagoi voimakkaasti impedanssipiikkeihin ja todellinen tulos on helposti kaukana 6dB/oktaavi ylipäästöstä. Lisäksi subbarin tasoa pitäisi pystyä säätämään koska sijoitus, maku ja huoneakustiikka pelaavat isoa osaa siinä, miten lujaa sen tulisi soida.

Ajattelin, että jos hieman leikkisi kun uusi vahvistin tukee dolby atmosta. Mullahan siis näistä tällä hetkellä tehty 5.1 setti. Jos tekis eteen ylös näistä vielä yhdet, niin ajaisikohan asiansa..? Kattoon alaspäin vai loivasti kohti kuuntelupaikkaa suunnattuna? Tai vaan etuseinään katonrajaan (huonekorkeus 2.7m)?

No jos sinulla on juuri näistä tehty 5.1-järjestelmä niin mikäs sen parempi kaiutin kattokanaviin kun seuraavat samanlaiset.

Harmi vaan kun tuntuu ettei mistään enää saa noita elementtejä..

Oliskohan se Peerlessin toinen 3” elementti yhtään samanlainen soinniltaan kun tuota ei enää hifitalolta saa.

Noniin nyt sitä pls 75:tä on taas varastossa, mut jos on kokemuksia muistakin Peerlessin laajakaistoista niin kuulisin mielelläni.

Tuo Peerless 830986 kolmituumanen soi samankaltaisesti, mutta alapää on hiukan muhevampi. Elementti on muutaman millin syvempi, muistaakseni 52mm kokonaisuudessaan.
Olen tehnyt muutamia erilaisia koteloita noille. Toistaseksi parhaiten on toiminut sisämitoiltaan n. 20x32x7cm (4,5L) refleksiviritys jossain 55-60hz kieppeillä.(naapuri osti nuo pois kun tykkäsi kovin) Vahvistimena TPA3116 2.1 2 x 50W + 1x100W digivahvistin (18-24V DC), elementit on kestäneet toistaiseksi muissakin refleksiviritteisissä protokoteloissa. Vahvistimina käytän aina em. tyylisiä pieniä päätteitä.

Sopivasti viritetty refleksikotelo tuo lisäpotkua alimmille, mutta kun elementti on hyvin pieni (ainakin minun mittakaavani mukaan) ja viritystaajuuden alapuolella kotelo ei jarruta kartion liikettä yhtään, pitää olla varovainen. Jos musiikissa on matalia taajuuksia, liikepoikkeama venyy äkkiä niin pitkäksi, että jotain hajoaa.

Kun katseli Beoplay A6:n ja monen muun matkakaiuttimen arvostelua, tuli mieleen että näitä kaiuttimia voiv hyödyntää sellaisessa. Kaupan hyllyiltä tuskin löytyy mitään kovin ylivoimaista viritystä, tuskinpa Audio Pro Addon T3 sellainen on. Kiinnostaisiko sinua suunnitella tällainenkin kotelo?

Vaikka tähän tapaan: https://www.etsy.com/…/new-bluetooth-reclaimed-wood-speakers

Tai tähän: http://www.instructables.com/…/40W-Bluetooth-Portable…/

Tai: http://www.instructables.com/…/Simple-10w-Bluetooth…/

Mielenkiintoista on odottaa vaikka A6 vaikutteita ja perusteluja.

Yhtään vähemmän mielenkiintoista ei ole odottaa 3d-tulostamisen vaikutusta kaiutinkoteloihin.

Muuten, tästähän olisi yksinkertaista tehdä in-wall-ratkaisu, koska rakenne on suljettu. Onko jotain, mitä pitää silloin ottaa huomioon?

En ole tekemässä mitään A6-tyyppistä. Upotusasennuksessa näiden kanssa ei tarvitse tehdä mitään erikoista. Pidä kotelon tilavuus samana, se riittää.

Toimisikohan tämä vahvistin näiden kanssa? http://www.ebay.com/itm/LP-2020A-Tripath-Class-T-HIFI-Steoro-Audio-Mini-...
Ensimmäistä projektia olen suunnittelemassa ja budjetti ei ole kovin suuri.
Netistä löytyi juttua että tuollainen Tripath voisi olla hinta-laatusuhteeltaan hyvä. Tuohon varmaankin joutuisi etsimään vielä kotoisamman virtalähteen jostain.

Miten muuten onko tälläisten rakentamisessa välttämätöntä että kotelo kiinnitetään ruuveilla tai sinkilöillä tai jollain että pelkkä liima ei riitä?
Ja jos kotelon tekisikin esim. 18mm liimalevystä niin muuttaako se mitään (muuta kuin mitat pitää ottaa huomioon)? Liimalevystä tulisi omaan silmään nätimpi, mutta vaikuttaako esim. sointiin?

Varmaan tuollainen vahvistin toimii. Noissa halvoissa D-luokkaisissa on se ongelma, että niiden taajuusvaste reagoi kytkettävän kuorman (kaiuttimet tai kuulokkeet) impedanssiin. Yleensä tulos ei ole suora vaan diskantista enemmän tai vähemmän korostunut.

Ruuveja, nauloja tai hakasia ei tietenkään tarvitse käyttää kasauksessa. Minulla pointtina on tehdä soinnillisesti toimiva prototyyppi. Siksi kasaan kotelot nopeimmalla ja helpoimmalla tavalla. Joskus saattaa tulla joku purkki, joka lentää roskikseen kun ei toimi ja pitää tehdä uusi - en jaksa juurikaan viimeistellä näitä. Jokainen tekee sitten juuri niin hienot ja sen tyyliset kuin itse haluaa.

18mm liimalevy tekee kotelosta tosi paljon syvemmän. Se voi hieman vaikuttaa sointiin, mutta ei radikaalisti. Jos haluat käyttää ko. materiaalia niin sitten teet sillä.

Kiinnostava konsepti aloittelijalle. Olisiko samalla konseptilla mahdollista ja järkevää toteuttaa 4 tuumaisella elementillä, esim Fostex FE103. Pitäisikö ilmatilaa suurentaa jos tuo 4 tuumainen liikuttaa karkeasti kaksinkertaista ilmamäärää tuohon 3 tuumaiseen verratuna. Vai olenko ihan hakoteilla. Tämä in sisutuksellisesti kiinnostava konsepti kun huonessa ei oikein ole paikkaa sijoittaa ilmavasti bassorefleksibokseja. Estää imuroimista :-)

Elementtien moottorit (magneettipiiri, puhekela ja kartion ripustus) ovat kaikissa erilaisia. FE103:sta on useita eri versioita ja yksi kotelo ei ole niille kaikille optimaalinen. En ole tutustunut elementtiin muuten, mutta ainakin joku intternetin esite sanoo FE103E:lle liikepoikkeamaksi kolmasosamillin. Tarkoittaa siis sitä, että keskialueella homma toimii, mutta elementti on ehdottomasti parhaimmillaan silloin kun bassopää suodatetaan pois ja hoidetaan jollain tarkoitukseen sopivammalla ratkaisulla.

Toisaalta kokeilu tuollaisella pienellä vaneriaskilla ei paljon maksa...

Kiitos ystävällisestä vastauksestasi. Mitä ovat ne bassopään poissuodattamisratkaisut jos pois suljetaan sähköiset suodattimet? Eikös torvilla ja refleksiputkilla enemmänkin tehosteta bassoja kuin suljeta pois? Useimmat koetellut ratkaisut FE103 elementillä ovat näitä. Eikös tuo tämän esimerkin mukainen seinäpinnan lähelle sijoittaminenkin ole bassojen tehostamista? Kiitos kärsivällisyydestä.

Jos nyt kuitenkin kokeilisi kun ei se niin kallistakaan ole, niin olisiko fe103 käytetäessä tai mitä tahansa vähän isompaa elementtiä kuin tuo Peerless pitäydyttävä tuohon mainitsemaasi kotelotilavuuteen 1 - 1,5 litraa?

Bassot suodatetaan jakosuotimella. Joko suunnitellaan tarkoitukseen passiivisuodin tai sitten käytetään jotain aktiivisuodinta. Kun FE103:n kartio pystyy liikkumaan vain hyvin vähän, olisi jaon syytä olla tosiaan suhteellisen ylhäällä (80Hz subbarisuodin ei ole toimiva). Jos AV-vahvistimessa on säädettävä jakotaajuus 200Hz saakka niin sitä voi kokeilla. Subbarin pitää sitten olla vain tosi hyvin pääkanaviin integroituva (halpa diy-ratkaisu on eteenpäin osoittava Peerless SLS-subbari sopivan kokoisessa kotelossa - http://audiovideo.fi/opas/tee-itse-skaalautuva-subwoofer).

Kotelokoko riippuu elementistä. On 15-tuumaisia, jotka istuvat hyvin 50 litraan ja on 8-tuumaisia, jotka kaipaisivat 100 litraa. Kartion koko ei kerro sopivaa tilavuutta. Kotelon tilavuus vaikuttaa kuitenkin vain bassoalueella eli jos saat 200 hertsistä tai ylempää Fostexin bassot pois, voit hyvin laittaa sen vaikka litran laatikkoon. Suosittelen mahdollisimman litteää purkkia seinää vasten. Tämän ohjeen mitat ovat hyvin toimivat (kasvata syvyyttä, jos FE103 ei muuten mahdu).

Mitenkäs vaikuttaisi sointiin jos kotelon sisä-syvyyttä kasvattaisi 50mm:iin mutta tilavuuden säilyttäisi samana? Tällöin etulevyn mitoiksi samoilla materiaalivahvuuksilla tulisi suhteessa 127 x 250mm ja elementin kp. 103mm yläreunasta. Bassot on tarkoitus pumpata maailmalle subbarin kautta.

Mitä litteämpi kotelo, sitä tasaisempi taajuusvaste. Optimi on upottaa seinään.

Ymmärsinkö oikein, että etäisyys seinästä on kriittisempi kuin pienet erot kotelon tilavuudessa?

Kotelon koko vaikuttaa kaiuttimen bassotoistoon. Etäisyys seinästä vaikuttaa korvalle paljon kriittisemmällä keskialueella. Yksinkertainen suorakaidekotelokin toimii ihan hyvin kunhan sen mitat miettii kohdalleen. Isot viistoukset kyljissä (koko kyljen kokoiset) auttava lisää ja paras ratkaisu on tosiaan se, että etulevy olisi saumaton osa seinää.

Hei. Olen yhdet tällaiset rakentanut, ja ovat kyllä uskomattomat hintaansa nähden. Nyt ajatuksena tehdä toiset vielä, mutta ajatuksena laittaa lähemmäs kattoa ja säädettävällä kaiutintelineellä suuntaus alaspäin. Kysyisinkin että mahtaako äänellisesti toimia koska kaiuttimen takalevyt tulee n.10 cm seinästä irti telineen vuoksi.

Jos ne on pakko laittaa säädettäiville telineille niin sittenhän ne asennetaan niin. Vaikuttaa soundiin, mutta sille ei tässä tapauksessa taida mahtaa mitään.

Nyt löytyi todennäköisesti ihan hyvä, pieni ja halpa elementti matalia taajuuksia toistamaan näille laajakaistoille. Simuloinnin perusteella suljetussa kotelossa yllättävän loivasti laskeva vaste joka sopisi hyvin meidän vuotavaan taloon... https://www.hifitalo.fi/reckhorn-d-165-65-bassosubwoofer-kpl

Olisiko tässä mahdollisesti hyvä, mutta hieman kalliimpi vaihtoehto? https://www.hifitalo.fi/tangband-w4-1320sif
Herkkyyttä jonkin verran enemmän, kestää tehoja hieman enemmän ja liikepoikkeamaa löytyy. Esim. töllön kaiuttimiksi refleksinä?

En tiedä, en ole kokeillut.

No niin arvelinkin. Kaikenlaisia elementtejä olisi mukava kokeilla, mutta aika ja raha tulee vastaan. Itsellä ei ole käytännössä mitään kokemusta laajakaistaelementeistä jos ei puhuta jostain töllön tai muun vastaavan laitteen viritelmistä. Tai onhan tässä tietokoneen vieressäkin olevat kaiuttimet jollain parituumaisella laajakaistoilla toteutettu.
Ei olisi kovin kallis kokeilu tehdä laajakaistaelementeistä pojille töllöön kaiuttimia kun tuli hommattua pikkuinen digivahvistin. Onko näissä edullisemmissa elementeissä yleensä kovinkaan isoa eroa keskenään?

Noin desibelin ero taajuusvasteessa laajalla alueella kuuluu erona äänensävyssä eli laajakaistat voivat kuulostaa hyvinkin erilaisilta.

Juttelin sedän kanssa näistä laajakaistoista ja itse asiassa on tehnyt juuri noista tangbandeista veljelleen kotiin kaiuttimet ja monestihan nuo on tullut nähtyäkin, mutta koskaan en ole pihaustakaan niistä kuullut. Tekijän mukaan on varsin toimivat. Tämä kaiuttimien kanssa värkkäilevä setäni kanssa tuli joskus käytyä ensimmäisissä diy-skaboissa espoossa. Silloin oli mukana yhdet pömpelit jotka on edelleen käytössä, mutta suotimiin on tehty muutoksia moneen kertaan. Omaan makuun sointi on edelleen pahasti liian bassovoittoinen...

Mikähän olisi fiksuin sijoitus näille tietokonekäytössä? Heti 24" näytön vierelle vaiko esim pöydän viereisille seinille kohti kuuntelijaa? Tietokonepöytä on keskellä tätä huonetta ja kuuntelijaan matkaa tulisi n. 1,5 metriä. Vahvistimeksi tulee ainakin aluksi pieni kiinan stereo purkki. Elementit on, mutta kotelot vielä tekemättä, joten niitäki ois mahollisuus soveltaa erilaiseksi sijoituksen mukaan.

Nämä kaipaavat seinän tuekseen. Jos ne ottaa kauas seinästä, ääni muuttuu ponnettomaksi ja ohueksi.