Hara-Kiri: Death of a Samurai, Takashi Miiken ohjaama uudelleenfilmatisointi ansaitsee kaiken mahdollisen gloorian. Kaunis kolmiulotteinen toteutus, täydelliset näyttelijäsuoritukset ja Ryūichi Sakamoton sävellykset nostattavat Hara-Kirin samuraielokuvien ja japanilaisten murhenäytelmien korkeimpaan kärkeen.
Hara-Kiri on väkevän kivulias elokuva, jonka karmivuus pesee minkä tahansa muun elokuvan kauhuelokuvista tarantinosplattereihin, vaikka siinä ei retostella väkivallalla mitenkään paljoa. Elokuvan minimalistinen ja arvokas kulku tuo inhimillisen tuskan niin elävänä katsojan sisään, että pahaa tekee.
Oikeasti tämä elokuva jättää aika sanattomaksi. Miten sitä kuvailisi?
Se on komeaa katsottavaa ja kuunneltavaa, tarina on kaunis, riipivä ja kammottava, eikä elokuvan jälkeen tahtoisi oikein puhua mitään. Se tekee kunniaa alkuperäisversiolle, tuoden omalla toteutuksellaan ja pienillä muutoksilla pienen ihmisen kohtalon vieläkin brutaalimpana valkokankaalle.
Kunnialla on kaksi puolta.
Hara-Kiri: Death of a Samurai – Trailer
Lisätiedot, Helsinki International Film Festival:
Lisätietoa menneestä Rakkautta ja Anarkiaa 2013 -elokuvatarjonnasta.
HARA-KIRI: DEATH OF A SAMURAI
Japani/Iso-Britannia, 2011
Pituus: 126 min.
Ohjaus:
Takashi Miike
Käsikirjoitus:
Kikumi Yamagishi, Yasuhiko Takiguchi
Näyttelijät:
Kôji Yakusho, Munetaka Aoki, Naoto Takenaka
Musiikki:
Ryūichi Sakamoto
Jouni Hokkanen: Takashi Miiken ohjaama 1600-luvun Japaniin sijoittuva surumielinen kostodraama pohtii kunniaa ja oikeamielisyyttä. Mahtavan feodaaliherran ovelle saapuu rahaton ja työtön samurai Hanshiro, joka pyytää saada päättää päivänsä soturille ainoalla kunniallisella tavalla: tekemällä rituaalisen itsemurhan. Isäntäväki epäilee vierasta huijariksi, sillä ajat ovat kovat ja samurait kiertävät kerjäämässä almuja ja sympatiaa itsemurhasuunnitelmiinsa vetoamalla.
Siitä lähtien kun samuraikulttuurin synkeämpää puolta valottanut Hara-Kiri esiteltiin Cannesin festivaalilla – ensimmäisenä kilpailuun päässeenä 3D-elokuvana – moni on pitänyt sitä ohjaajansa parhaana työnä. Miike kertoo aikakaudesta, jona tekopyhä, kylmäsydäminen ja kopea yläluokka on kadottanut inhimillisyytensä. Hän tekee sen huolella ja kärsivällisesti kasvattaen murhenäytelmän eeppisiin mittoihin. Arvostetun kabukinäyttelijän Ebizo Ichikawan tähdittämä teos on uusintafilmatisointi Masaki Kobayashin vuonna 1962 ohjaamasta klassisesta samuraitarinasta Harakiri. Musiikin on säveltänyt Ryūichi Sakamoto.
Kommentointi suljettu.