Muistatko, kun katselit ihaillen nuorena upeita hifi-laitteita tunnetun kauppiaan näyteikkunassa? Mielessäsi päätit, että ”joskus kun rikastun, hankin tuollaiset – nyt vielä pitää tyytyä kaverilta ostettuihin peruslaitteisiin, joilla kuitenkin soitto soi”. Vuodet vierähtivät, uusia laitteita tuli ja meni, kotiteatterit saapuivat ja kehityksen kärjessä piti pysyä, mutta koko ajan olit askeleen perässä.
Pysähdyin miettimään, onko jatkuvassa uuden tavoittelussa mitään järkeä ja kumpi onkaan tärkeämpää, laitteet vai musiikki. Hetken asiaa mietittyäni päätin toteuttaa nuoruuden unelmani ja hankkia laitteiston, joka silloin oli vain kaukainen haave.
”Miellyttävän mekaaninen
käyttötuntuma ilman
muovista kaukosäädintä.”
Nykyään nautin 1990-luvun alun highend-laitteiden äänestä. Niiden, joita ihailin nuorena miehenä ja joiden ääni ei kalpene nykylaitteiden rinnalla. Ja mikä parasta – peräti kahden laitteiston voimin.
Inhoan muovikaukosäätimiä
Syitä vintage-laitteiden hankintaan on mitä moninaisimpia. Nuorena ei ollut varaa hankkia unelmiensa laitteita, nostalginen ulkonäkö ja näyttävä viimeistely tai miellyttävän mekaaninen käyttötuntuma ilman muovista kaukosäädintä.
Syy voi olla jopa sama, kuin silloin ennen – highend-laitteet ovat uutena edelleen kalliit ja vintage tarjoaa loistavan vastineen tarpeeseen, mutta edullisemmin.
Harppaus luonnollisuuteen
Hifi-laitteet kehittyivät nopeasti 1960-luvulla, kun pyrittiin kohti korkealaatuista, luonnonmukaista äänentoistoa, jolla luotiin illuusio kuuntelutilassa esiintyvästä orkesterista. Erityisesti kaiutintekniikan kehitys paransi äänenlaatua.
Muistatko millaisen vaikutelman stereoääni teki ensi kuulemalta? Pystyit kertomaan, missä kohtaa kitaran soittaja on ja laulaja taas seisoo tuossa vieressä. Syttyikö silloin kipinä luonnolliseen äänentoistoon, joka on edelleen vuosien jälkeen tavoitteena?
Vanha ja vintage, nuori ja…no uudempi
Yleisesti vintagehifiksi käsitetään vähintään 20 vuotta vanhat laitteet, tiukkapipoisemman tulkinnan mukaan vasta 30 vuotta on riittävä ikä. Kehityksen myötä monet laitetyypit ovat poistuneet valmistuksesta, koska ne on korvattu uudemmalla tekniikalla. Esimerkkinä ovat vaikkapa kasetti- tai kelanauhurit.
CD-levyn yleistyessä korvasi se usein levysoittimen, joka koettiin hankalaksi ja ääneltään puutteelliseksi. Viime vuosina levysoittimet ovat olleet kuitenkin paljon tapetilla ja soittimia valmistetaan jälleen enenevässä määrin. Erityisesti itse vinyylilevyjen tarjonnan paraneminen on herättänyt kiinnostusta tähän jo vanhanaikaiseksi tuomittuun tapaan toistaa musiikkia. Kuinka rauhoittavaa onkaan seurata äänilevyn tasaista pyörintää sävelkulkuja seuraten ilman mahdollisuutta hyppiä kappaleesta toiseen.
Mistä tietoa vanhoista laitteista
Internetissä on lukuisia keskustelupalstoja ja sivustoja, joiden avulla voidaan selvittää laitteiden tietoja, saada korjausvinkkejä ja säätöohjeita sekä ladata skannattuja huolto-ohjeita.
Suosittuja ovat mm. seuraavat sivustot:
Kommentointi suljettu.