Putkivahvistimet, etenkään nämä single ended eli yhdellä pääteputkella per kanava tehdyt, eivät jaksa ajaa normaaleja kaiuttimia. Käyttö on muutenkin hankalaa kun kaukosäädin ja tuloliitännät on karsittu äärimmäisen purisimin hengessä.
Ja paskat! Tai merda – kuten italialaiset sen sanovat, ei sen niin tarvitse olla. Putkivahvistimen personallinen luonne ja ulkoasu voidaan hyvin yhdistää myös jokapäiväisessä käytössä oleelliseen käyttömukavuuteen.
”Kevyen ilmava ja aineeton,
hyvin hyvin kaunis luonne.”
Italialaisen Unison Researchin Simply Italy -vahvistin tarjoaa sopivasti romantiikkaa äänessään, runsaat liitännät, aivan riittävästi tehoa normaalikäyttöön ja kaiken lisäksi kaukosäätimen, jonka kaltaista ei ole juuri vastaan tullut.
Aineeton ja artikuloiva
Ei, Simply Italyn ääni ei ole viimeisen päälle neutraali. Sitä etsivälle on maailmassa vahvistimia vaikka kuinka. Jos olisin mitannut Simply Italyn ja Aurelia Graphicojen yhteispelin niin luulen, että löydökset olisivat desibelin-pari koholla oleva diskantti, aavistuksen vaimentunut yläbasso ja parin desibelin lisäys alabassoille.
Tyypillinen putkivahvistimen ostaja ei kuitenkaan jaksa miettiä taajuusvasteita vaan keskittyy siihen, miltä lopputulos kuulostaa. Hän ostaa vahvistimen soittamaan musiikkiaan, ei mittakippuraa.
Unisonin ääni on ensinnäkin lähes liioitellun selkeästi artikuloiva ja se nostaa läsnäolon tunteen hyvin vahvaksi. Billie Holiday laulaa kevyen ilmavasti ja aineettomasti, mutta aivan tuossa edessä. Ja hyvin hyvin kauniisti. Stravinskyn baleteissa tanssijat on helppoa kuvitella eteensä kun tila avautuu ilmavaksi ja eläväksi.
Selkeä artikulaatio saa pahimmat torveilupätkät, kuten Liquid Soul: Make Some Noisen, kuulostamaan jo varsin energiseltä. Mielessä käy, sopisiko joku Graphicaa pehmeämpisointinen kaiutin paremmin Simply Italyn seuralaiseksi. Makuasia. Nyt ei voi ainakaan väittää, että putkivahvistin tarkoittaa aina utuisen pehmoista ja tahmean hattaraista sointia. Tarvittaessa räimettä riittää vähintään kotitarpeiksi.
Helpottaa kaiutinsijoittelua
Yläbasso on kevyenlainen, mutta sitä saa toisaalta paikattua sujuvasti siirtämällä kaiuttimet muutaman kymmenen senttiä lähemmäs seinää. Jos siis välttämättä haluaa. Basson yleisluonne on kyllä hyvinkin napakka. Herbie Hancock rullaa erittäin hyvin, jalka lähtee nopeasti vippaamaan. Tiukimmasta sykkeestä vain viimeinen iskun terävyys häviää ilman kaiuttimien siirtoa.
Kuivan asiallisesti sanottuna pieni yläbassojen vaje, tyypillinen putkitoimisten ja muiden korkea-antoimpendassisten vahvistimien piirre, paikkautuu kun kaiuttimet asettaa lähemmäs seinää. Seinän läheisyys kun korostaa koko bassoaluetta. Vastaavasti samaisten vahvistimien toinen bassoille tyypillinen piirre eli alimpien taajuuksien hienovarainen korostuminen yhdessä seinän läheisyyden kanssa saavat kaiuttimen usein kuulostamaan pykälää tai kahta luokkaansa suuremmalta ilman turhaa yläbasson paksuutta. Se on harvalle musiikinkuuntelijalle epämiellyttävä uutinen.
Ok, bassopäässä ei ole ihan sitä viimeistä voimaa ja mehevyyttä, mutta hyvin kuulaan selkeä keskialue ja yläkerta korvaavat vähintään riittävästi. Tottakai hyvien trankkukoneiden isku on nopeampi ja terävämpi, mutta niin sitäkö tässä oltiin hakemassa? Vilkaiskaa sitä aloituskuvaa vahvistimesta ja ajatelkaa, että ostaako äärettömän dynamiikan ja paukebasson ylin ystävä tämännäköisen vahvistimen?
Tunteisiin vetoava järkipeli
Liitännät monelle laitteelle varmistavat, että Simply Italyn voi vaihtaa lähes mihin vain stereolaitteistoon vanhan vahvistimen tilalle. Eikä sen äärellä tarvitse käydä nöyristelemässä vaan juomapullon kokoinen puuta ja alumiinia oleva kaukosäädin sekä hoitaa sohvalta oleelliset että pöydällä seisoessaan varmasti kiinnittää naapurin huomion paremmin kuin läjä perusmuovisuikaleita.
Lisää uskottavuutta saa kun koskettaa etulevyn nuppeja, jotka liikkuvat kiitettävän tunnokkaasti ja sametinpehmeästi. Keskelle naamataulua puu-upotuksen sisälle asennettu virtakytkin saa helposti uhmaamaan kieltoa turhasta renkkaamisesta ja melkein samaan pääsee takaisinkytkennän määrään ja siten äänelliseen luonteeseen vaikuttava pienempi vipu pääteputkien välissä.
Musta metallikuori on pelkistetty, mutta kiiltävät pohjalevyt putkien yhdessä puusomisteiden kanssa tekee tuloksesta varsin tyylikkään ja tasapainoisen. Etenkin kun viimeistelyltään vaikeiden puuosien kanssa ollaan nyt aivan tip-top-tasolla. Vain kaksi putkea per kanava, EL34-pääteputki ja ECC82 etuasteessa, tekevät tube rollingista helppoa ja halpaa jos (kun?) into kokeilla äänensävyn hienosäätöä eri putkimerkeillä iskee.
Jos Simply Italy ei aivan neutraali ehkä olekaan niin kallellaan vain tipan miellyttävään ja hyväntuuliseen suuntaan, kukapa sellaisen kanssa ei haluaisi elää.
Lyhyesti: Hyvä-ääninen vahvistin, joka eroaa ulkonäöllään ja pirtäen menevällä luonteellaan mukavasti massasta.
Hinta: 1 650 euroa
Maahantuoja: Oy Scanteknik Ab
Kommentointi suljettu.