Jotta kaiutin olisi uskottava isossa esittelytilassa ja erottuisi asiakkaan korvaan lyhyellä koekuuntelulla, sen on oltava soundiltaan riittävän tuhti. Vaatii hyvin paljon uskallusta tehdä kaiutin, joka ei soi bassokkaan mehevästi siellä kaupan isossa hallissa. Pointti siis on, että huoneen koolla ja kaiuttimien sijoituksella on erittäin suuri merkitys lopulliseen ääneen.
Mitä lähempänä kaiutin on seinää ja mitä pienempi tila on, sen enemmän bassopää nousee pintaan. Toisin sanoen tyypillinen suomalainen olohuone, 20-30 neliömetriä, ja kaiutin lähellä seinää tai jopa aivan kiinni siinä on täysin erilainen lähtökohta kuin 50-100 neliön halli, jossa kaiuttimet ovat somasti jalustoilla metrin-pari seinistä irti.
Tulos on se, että kun esittelytilassa mukavan mehevästi ja lämpimästi soivan kaiuttimen vie tavalliseen olohuoneeseen, mahdollisesti vieläpä kiviseinäiseen, bassotoisto korostuu paksun möliseväksi ja jyrää alleen kaiken muun. Jos siis kuuntelutilasi on pienenpuoleinen tai joudut laittamaan kaiuttimesi seinän viereen, tarvitset siihen tarkoitusta varten suunnitellun mallin, jotta lopputulos olisi miellyttävän tasapainoinen ja selkeä.
”Vaikka kaiutin on
pieni, sen yksi
vahvuus on bassotoisto.”
Supersimppeli rakenne
Audiokit AW-7 on erittäin yksinkertainen. Kompakti suljettu kotelo ja siinä yksi kaiutinelementti. Ei, ei laajakaistaelementtiä vaan yleispätevämpi koaksiaali eli elementti, jossa diskantti on erillisenä bassokartion keskellä. Rakenteen etu on se, että äänilähde on aina pistemäinen täysin kuuntelusuunnasta riippumatta.
Yksinkertainen rakenne on mukavaa kun tietää, että kaiuttimen saa joko täysin valmiiksi kasattuna, kotelon ja sähköiset osat erikseen tai innokkaalle puutyömiehelle pelkkänä sähköisten osien toimituksena. Se ainoa ehkä hieman vaikeampi kohta, kaiutinelementin upotuksen teko, sujuu vaikka nelimillisellä lisävanerilla kotelon etuseinässä ellei verstaan varusteista löydy käsijyrsintä ja sopivaa harppiohjuria sille.
On myös harrastajia, jotka mielellään askartelisivat hieman, mutta olohuonekelpoisen viimeistelyn saavuttaminen on vaikeaa (minä nostan tässä oman käteni ylös). Heitä, tai siis meitä, varten on tarjolla aidolla puuviilulla ja kiiltävällä lakkapinnalla viimeisteltyjä koteloita.
Rakenteen rajoitukset
Kun koaksiaalielementtiä katsoo, näkee helposti, miten bassokeskiäänisen kartio toimii suuntaimena diskantille. Diskantti on siis loivan bassotorven pohjalla. Se aiheuttaa muutamia asioita, joiden tiedostaminen auttaa kiertämään ne kaksi rakenteen aiheuttamaa sudenkuoppaa.
Kaikkihan me olemme joskus ihmetelleet sitä, kun kaiutinelementin kartio jumppaa bassojen tahdissa. Yksi ongelmakohta onkin se, että kun tuo sama kartio toimii nyt myös suuntaimena diskantille, sen holtiton heiluminen ei ole toivottua. Normaaleilla kuunteluvoimakkuuksilla ongelmaa ei ole, mutta soitettaessa kovempaa runsasbassoista materiaalia (kuten leffoja) ääni pysyy puhtaimpana kun bassot suodatetaan esimerkiksi AV-vahvistimen bassohjauksella subwooferille.
Toinen asia liittyy samaan kartioon. Bassoelementillä on normaali ulkoripustus, joka pitää kartion keskellä runkoa, eivätkä sen mitat vaikuta mitään bassoille ja keskialueelle, joissa aallonpituus on kymmeniä senttejä tai metrejä. Mutta se pieni syvennys muuttuukin merkitykselliseksi kun toistetaan ääntä, jolla aallonpituus on vain muutamia senttejä. Se pykälä on jo oleellinen epäjatkuvuuskohta diskanttiaallolle.
Kun kaiutin käännetään suoraan kohti kuuntelijaa, on pyöreä saumakohta joka puolelta tasan samalla etäisyydellä kuuntelijasta ja sen aiheuttama pieni resonanssi osuu kapealle taajuuskaistalle. Tuo kohta on lähellä kuuloalueen ylärajaa, mutta voi herkkäkorvaiselle aiheuttaa pientä diskanttitoiston epäpuhtauden tunnetta.
Murhe muuttuu onneksi olemattomaksi hyvin yksinkertaisella tavalla: Älä käännä sitä kaiutinta suoraan kohti kuuntelijaa! Stereoparin kanssa kaiuttimet voidaan joko kääntää hyvin voimakkaasti sisäänpäin, jolloin saadaan tarkin mahdollinen stereokuva tai sitten jättää lähes kokonaan kääntämättä ja tulos on mahdollisimman iso ja ilmava soundi.
Monikanavajärjestelmässä on mielekästä pitää kaiuttimet sivusuunnassa parhalle paikalle käännettynä. Silloin jokaisella sivupaikallakin on kuuntelukulma jokaiseen kaiuttimeen sama. Sen sijaan kaiuttimet kannattaa nostaa vähän tavanomaista ylemmäs ja olla kääntämättä niitä osoittamaan alaviistoon. Nosto vähentää samalla lattiaheijastuksen sotkevaa vaikutusta. Katto tietysti lähenee, mutta sen akustointi ihan viimeisen päällekin on mahdollista, lattian hyvin hankalaa.
Mikä sitten on sopiva kulma kun kerran ihan suora linja ei ole suositeltava? 10-20 astetta sivussa on optimaalinen, silloin diskanttipää on täysin puhdas. Kääntö toimii myös hienovaraisena sävynsäätönä, runsaampi kääntäminen vaimentaa aavistuksen korkeita taajuuksia. Muutos on oikeasti hyvin hienovarainen. Käytännössä kaiutinta voi kuunnella vielä lähes 45 asteen kulmasta niin, että se on soinniltaan perusneutraali.
Verhoutumatonta läpivalaisua
Vaikka kaiutin on pieni, sen yksi vahvuus on bassotoisto. Ensinnäkin suljettu kotelo on hieman nopeampi ja tarkempi kuin refleksi, siinä kun ei ole refleksivirityksen resonanssia, joka pitää ensin herättää. Varsinkin kun kaiutin on asetettu suoraan seinää vasten, irtoaa bassopää poikkeuksellisen oikea-aikaisesti ja nopeasti.
Rytmin seurattavuus on korostumattoman ja nopean basson ansiosta erinomaisen tarkkaa ja hyvällä musiikilla jalka herää äkkiä eloon. Tarkkuus aiheuttaa sen, että tekee mieli avata lisää hanaa ja se taas tuo oikea-aikaisesti lävähtävän bassomätkeen entistä selkeämpänä esille. Tästä voi seurata kierre.
Suljetun kotelon ansiosta kaiuttimen oma bassotoisto ei myöskään vaimene niin jyrkästi kuin refleksikoteloidulla. Se tarkoittaa, että vaikka Audiokit AW-7 on pienikokoinen, mataliakin bassoja tulee koska huone aina korostaa alimpia taajuuksia. Lainasin paria pikaisesti yhdelle kollegalle ja kommentti oli vilpitön yllätys siitä, kuinka isolta kaiuttimelta ne kuulostavat seinää vasten asetettuna.
Etenkin akustisilla äänitteillä neutraali tarkkuus on pelkästään hyvästä, mutta jos Kyyrian sienikastike (Inner Wellness: Jesus Döner) ja Metallican versio Die Die My Darlingista ovat ne elämän oleellisimmat puolet niin AW-7:n murina saattaa jäädä karvan vajaaksi. Kevytbassoiset äänitteet kun toistuvat selvästi kevytbassoisina. Joillekinhan sellainen ei sovi. Moniosaaja tietysti uskaltaa hyödyntää vahvistimen bassosäädintä tilanteen paikkaamiseksi.
”AW-7 on erinomainen
kaiutin kun
kuuntelutila on pieni.”
Hillitty alakerran boostauskaan ei pysty peittämään hyvin läpikuultavaa ja erottelevaa keskialuetta, josta instrumenttien sävyt ja luonne kuuluvat selkeinä läpi. Niin tietysti kuuluu oheiselektroniikankin laatu, tämä kaiutin ei varmasti ole laitteiston ensimmäinen pullonkaula.
Stereokuvan piirto on pienelle koteloidulle kaksitiekaiuttimelle erittäin hienoa, syvyyssuuntakin avautuu hyvin. Soundi ei kuivu kuitenkaan kasaan vaan tilassa on ilmaa ja hengittävyyttä. Äänitteen tilavaikutelmaan tehdyt kikkailut kuuluvat poikkeuksellisen selkeinä: kaiut, vaihekikkailut ja muut tehosteet – kuten toki mahdollisesti taltioitu aito äänitystilakin. Hyvät aidot äänitykset ovat todella hienon kuuloisia, oli kyse sitten kellarijazzista tai klassisesta isossa konserttisalissa.
Vaivaton erottelukyky ja erinomainen artikulaatio voivat hyvin tuoda niin musiikista kuin leffojen ääniraidoista esille asioita, jotka ovat aikaisemmin vain hukkuneet äänimassaan.
Hyvä ja halpa, yhdessä paketissa
Vastahan minä totesin, että yleensä kun haluaa hyvän ja halvan niin joutuu ostamaan kaksi. Nyt yksi tuote kyllä lunastaa paikkansa olemalla sekä hyvä että halpa. Etenkin rakennusintoiselle Audiokit AW-7 on laatuunsa nähden aivan ilmainen. Koska makuja on monia, on rakennusohjeessa vielä selkeät vinkit siihen, miten äänensävyä voi hienosäätää oman maun mukaiseksi.
AW-7 on erinomainen kaiutin kun kuuntelutila on pieni. Toisaalta isommassakin huoneessa bassopää riittää hyvin musiikista nauttimiseen ilman subbaria kun kaiuttimen vain laittaa ihan seinän viereen.
Ainoat kaiutinta koskevat varaukset ovat se, että melko epäherkkänä sillä ei pidetä isoja bileitä muutaman watin vahvistimella ja toisaalta se, että hyvät äänitteet avautuvat todella hienosti, mutta tukkoon ja ahtaaksi miksattu mössö saa kyllä selkeän nootin siitä, että tukossa tosiaan ollaan.
Varauksista huolimatta Audiokit AW-7 jää Aurelia Graphican rinnalle AudioVideo.fi:n pienemmäksi vertailukaiuttimeksi.
19 Comments
Toimiiko tämä malli
Toimiiko tämä malli lähikenttäkuuntelussa?
Toimii oikein hyvin.
Toimii oikein hyvin. Koaksiaalisuuden ansiosta eri äänialueita toistavat elementit eivät erotu vaikka kuunteluetäisyys tippuisi äärimmäisen lyhyeksi. Elleivät painaisi niin pirusti niin niitä voisi käyttää vaikka kuulokkeina…
itsellä on aw-7 iso veljet,aw
itsellä on aw-7 iso veljet,aw-10x ja oon todella tyytyväinen niihin!soivat parhaiten akustisella musiikilla.
Olen ajatellut seas mr18rex
Olen ajatellut seas mr18rex (mid/hi) pohjautuvan kolmitiekaiuttimen rakentamista. Voisikohan mr18rex sijoittaa suoraan aw-7 koteloon, muuttaen ainoastaan jakosuodinta. Kysyn koska omistan jo valmiiksi aw-7:at ja säästyisin uuden kotelon teettämiseltä.
http://www.hifitalo.fi/uploads/files/products/seas_mr18rex-xf.pdf
http://www.lautsprecherbau.de/Magazine/Lautsprecherbau-Magazin-2015/April-2015/_Der-Lautsprecher-Club_8636,de,901221,11834
Kotelon leveys vaikuttaa
Kotelon leveys vaikuttaa siihen, miten jakosuodin pitää mitoittaa. Jos suunnitelmasi on tehdä linkkisi mukainen kaiutin, AW-7:n kotelo on ehkä aavistuksen kapea ilman suodinmuutoksia. Kun joudut kuitenkin tekemään sen bassokotelon niin samassa tuo MR18:n kaipaama tilakin syntyy.
Kiitos vastauksesta!
Kiitos vastauksesta!
En ajatellut rakentaa linkin bassolla, vaan ehkä Seas L26RO4Y perustuvan bassotornien päälle. Ajattelin sijoittaa bassot omaan koteloon niin bassotorneja voi kayttää myös muiden kajareiden kanssa. Jakosuodot olisi mahdollista hoita dsp:llä. Mutta suositteletko kumminkin että kotelo olisi leveämpi, jakohan tulisi n. 200hz paikkeille?
Aika hyvä valinta bassoksi,
Aika hyvä valinta bassoksi, vaikka minä ehkä kuitenkin kallistuisin ROY-versioon. Sattumalta muuten lattianrajaan asetetun L26ROY:n ja MR18:n kummankin elentin herkkyys vasteet oiottuna asettuvat hyvinkin samoihin. Jos meinaan passiivifiltteriä haluat kokeilla…
Jos teet suotimet itse niin niissä voi huomioida kotelon leveyden, silloin AW7:n 19cm toimii tietysti oikein hyvin.
Ok, mutta miksi ROY-versio?
Ok, mutta miksi ROY-versio? Eikö RO4Y saisi pienempään suljettuun (preferenssini) koteloon?
Minulla ei ole mitään pöytää
Minulla ei ole mitään pöytään lyötävää faktaa aiheesta, mutta jotenkin vierastan elementtejä, joissa on ihan hirveästi induktanssia puhekelassa. Vaan kuten sanottu, tämä voi olla täysin pelkkää mutua. RO4Y:tä en ole koskaan mitannut.
Amphion vaikuttaa
Amphion vaikuttaa valmistaneen ROY-version pohjautuvan bassojalustan base25 passiivisäteiilijällä one-sarjalleen? Kuinkahan pieneen koteloon Roy voi ahtaa suljettuna, refleksinä/passiivisäteilijällä?
Seas itse ehdottaa 40 litraa
Seas itse ehdottaa 40 litraa passiivisäteilijän kanssa L26ROY:lle. Suljettuna 20-25 litraa on runsaasti, hätätapauksessa elementin voi pakata puolta pienempäänkin koteloon. Suljetun kanssa vain todennäköisesti kaipaa sähköistä korjausta tavalla tai toisella, jotteivat alimmat jää liian vaimeiksi.
Refleksikoteloksi järkevä koko on 60-75ltr ja viritystaajuus noin 20-22Hz. 75ltr ja 22Hz tuottaa suoran vasteen 20 hertsiin saakka eli saattaa olla liiankin raskassointinen kerrostalossa tai muuten bassoja korostavassa ympäristössä. 60 litraa on järkevä minimi refleksiin tai riittävän suurihalkaisijaisen putken (10cm olisi hyvä, 7,5cm on jotenkuten siedettävä) saaminen koteloon käy ongelmalliseksi.
Toi 40lit passiivin kanssa
Toi 40lit passiivin kanssa voisi olla hyvä kompromissi ulottuvuuden ja järkevän koon välillä. En hae maximaalista ulottuvuutta, vaan myös hyvää integroivuutta yläbassoilla. Vaikuttaako toi kotelointi paljon ylärajatajuuten, vai ainoastaan alarajaan?
Kotelointi vaikuttaa
Kotelointi vaikuttaa käytännössä vain siihen alabassoon, miten alas kaiutin toistaa ja minkä muotoinen taajuusvaste siellä alarajataajuuden ympäristössä on. Vähän elementistä riippuen kotelokoon ja toimintaperiaatteen vaikutus loppuu 100-150 hertsiin. Siitä ylöspäin on ihan sama, onko käytössä 10ltr suljettu vai 200ltr refleksi.
Ok, enköhän mä näillä
Ok, enköhän mä näillä neuvoilla pärjää. Iso kiitos neuvoista!
Voin palata asiaan jos saan jotain järkevää aikaan.
Allright 🙂
Allright 🙂
Kiitos asiallisesta testistä,
Kiitos asiallisesta testistä, hommasin nämä kotiin ja subbarin kanssa ovat todella hyvät.
Vähän sivuttuna tätä ja toista kirjoitustasi seinään upotettavista kaiuttimista. Voisikohan nämä upottaa seinään? Kiinnostaisi rakentaa pieni työskentelynurkkaus, johon rakentaisin vähän litteämmät (tarvittaessa isommalla sisätilavuudella, hyötyä???) ja seinän pinta (villaa kankaalla päällystettynä) tulisi etulevyn tasolle.
AW-7 kestää seinän
AW-7 kestää seinän läheisyyttä hyvin, mutta ei sitä ole suunniteltu ihan seinäpintaan upotettavaksi. Ehkä mieluummin sitten hyödynnät AW-7:n koaksiaalielementin ja rakennat sillä Purismi-seinäkaiuttimet itsellesi:
https://audiovideo.fi/opas/kaiutinrakennusohje-purismi-neljan-sahkoisen-osan-kaiutin-65-tuumaisella-koaksiaalilla
Purismi toimii hyvin seinää vasten ja vielä paremmin, jos upotat sen seinäpinnan tasolle.
Moro, kannattaisiko rakentaa
Moro, kannattaisiko rakentaa olemassa olevista purismeista aw7:t kun on tuo hyvä subi ( hypex 2.0 + Peerless sls) niin pääkaiuttimien ei tarvi toistaa niitä matalimpia, ja 3 aw
seiskaa olis helpompi sijoittaa ( näyttönä 55” tv) nyt ei ole keskikaiutinta ollenkaan, sivuilla ja takana yht. 4 Peerlessin 3” laajakaistaa.
Purismi soi tasapainoisemmin
Purismi soi tasapainoisemmin kuin AW-7, jossa taas on korostusta yläpäässä. Purismi on myös muutaman desibelin herkempi koska se on suunniteltu hyödyntämään seinätuki maksimaalisesti. Makuasia, kumman soinnista pitää enemmän.
Mutta jos haluat pienemmät kaiuttimet niin tee Purismit suljettuna. Refleksikotelon naamataulu on mitoiltaan 100x33cm. Tiputa se puoleen -> 50x33cm. Jos keskikanavan pitäisi olla vaaka-asennossa niin kippaa keskimmäinen kotelo vain vaakaan ja laita elementti siihen sivusuunnassa keskelle ja samalle etäisyydelle yläreunasta kuin vasemmassa ja oikeassa on.
Jos tuo noin 10ltr on vielä hankalan paljon, voit tiputtaa kotelokoon kolmasosaan alkuperäisestä 20 litrasta (madalla koteloa 30-senttiseksi). Mutta siitä et sitten saa kertoa kenellekään!