Genelec 1032C -aktiivikaiuttimet ja 7380A -aktiivisubwoofer testissä

Räjähteitä vai taide-esineitä?

Hillitön määrä puhdasta ääntä, hurjasti tarkkuutta ja etenkin kaiutinjärjestelmän häviäminen musiikin tieltä tavalla, jota ei äkkiseltään arvaisi.

Minä kuulin tässä taannoin kaverista, joka oli luullut kymppituumaista subwooferiksi vaikka sehän on keskiäänielementti! No, monelle se onkin subbarikokoluokkaa, mutta ei kaikille. Genelec 1032 esiteltiin vuonna 1992, neljännesvuosisata sitten. Silloin tämä suuntaimella terästettyyn tuumaiseen metallikalottidiskanttiin ja kymppituumaiseen bassokeskiääniseen perustuva yksinkertainen, mutta tarkasti mietitty aktiivikaiutin aloitti matkansa kohti kulttimainetta.

Pyysin 1032:a AudioVideo.fi:n testiin arviolta 87 kertaa. Joskus jo mietimme sopivaa ajankohtaakin, mutta aina se vain jäi. Vaan nyt, Genelec 1032 päivittyi kolmanteen versioonsa ja sai digitaalisen sielun. Ja minä ne testiin. Kun 1032:sta tuli toisen sukupolven DSP-tekniikkaa hyödyntävä SAM-monitori, olisi nimeksi loogisesti pitänyt tulla 1332A (Genelecin nimeämistaulukko). Vaan 1032 oli saanut hyvin vankan maineen eikä nimeä muutetukaan vaan klassikko pysyi klassikkona ja viimeisintä digitaalista hitechiä sisältävä perinteisen näköinen monitori on nimeltään 1032C.

Samaa tuoreinta älyä, mutta pitkälle kehitetyssä modernissa paketissa tuli testiin 1032C-parin seuraksi. 7380A on se subwoofer, jota Geneleciltä on odotettu pitkään. Olihan valmistajan mallistossa aikoinaan 1094-subbari, jossa oli 15-tuumainen elementti, mutta se ei toistanut kotiteatteriharrastajien makuun tarpeeksi alas vaikka painetta piisasikin niin, että henkeä ahdisti.


Genelec 7380A

Käyttää näitä tuotteita sitten yhdessä tai erikseen, on todella pitkälle viety suorituskyky tietysti helposti arvattavissa. Harvempi vain ainakaan ulkoasun perusteella uskoisi kuuntelun miellyttävyyttä.

Maaginen uusi numerosarja: 7380

Aloitetaan subwooferista, se kun näistä kahdesta on kuitenkin aivan uusi tuote ja tiedän, että monelle äärimmäisen kiinnostava tuote. Juttelin subwooferin suunnittelusta vastanneen Ilkka Rissasen (alias Zipman) kanssa tuotteesta ja sain paljon sellaista tietoa, jota ei äkkiseltään päälle näy.

Uudesta varta vasten kehitetystä 15-tuumaisesta bassoelementistä on vaikea saada hyvää valokuvaa kaiutinta purkamatta, mutta paljain silmin ritilän läpi näkee hyvän työkalun kauneuden. Paperikartiota reunustaa valtavan liikepoikkeaman mahdollistava holtittoman suuri kumiripustus. Subwooferissa on muutakin älyä kuin uusi elementti, mutta kun se pelkkä pumppu vastaa jo lähes kolmasosaa koko subwooferin 69 kg massasta on selvää, että kyse ei ole "tilasin tälläsen basson verkkokaupasta" -tuotteesta.

Halkaisijaltaan kolmetuumainen puhekela tarkoittaa jo hyvää luontaista kykyä jäähtyä vaikka toki moottorin rakenteessa jäähdytys on muutenkin huomioitu. Vahvistimina on kaksi 400-wattista Genelecin itse kehittämää D-luokan vahvistinmoduulia virtalähteineen. Kaksi siksi, että 7380:n elementti on tuplapuhekelainen. Myös Genelec 7370 -subwoofer käyttää yhtä vastaavaa vahvistinta eli sellainen oli jo kätevästi olemassa.

Suunnittelussa tärkeänä osana oli se, että uusi subwoofer tarjoaisi koko toiminta-alueellaan paljon puhdasta ääntä kohtuullisen kokoisessa kotelossa. Kahteen 12-tuumaiseen perustuva Genelec 7071 ja sen DSP-jälkeläinen 7271 olivat monelle hankalan suuria eli korvaajaksi tulevan subwooferin piti olla kompaktimpi, mutta pystyä ainakin samaan suorituskykyyn.

"Toisto ylettyy huoneessa
tyypillisesti vaimentumattomana
vähintään 15 hertsiin."

Genelecillä tutkittiin myös monia kilpailijoiden tuotteita ja sekä paheksuttiin usein esiintyvää refleksiputkien tuhinaa että vastaavasti kehitettiin omaa LSE-koteloa entistäkin äänettömämmäksi. Nyt LSE:n refleksikanava on uusien ilmanohjainten ansiosta kaikilla tehotasoilla käytännössä täysin sivuäänetön.

Vaikka subwoofer mielletäänkin helposti alabasson paineistajaksi, oleellinen tavoite oli saada 7380 toimimaan erinomaisesti myös silloin kun jakotaajuus on korkea, jopa sata hertsiä. Tämän takia liikkuvien osien massa on näinkin järeälle elementille hillityt alle 300 grammaa ja moottorin rakenne on muutenkin mietitty tarkasti (pieni ja vähän muuttuva induktanssi, oikosulkurenkaat, optimoitu geometria jne).

Ilkka paukuttaa henkseleitään aiheesta, tulos on hurja. Toisto ylettyy hänen mukaansa huoneessa tyypillisesti vaimentumattomana vähintään 15 hertsiin. Väite ei ole puppua, tuonne saakka 7380 minunkin huoneessani puhalsi ja -6 dB kohta oli sitten vielä jonkun hertsin alempana. Häiriöitä ei kuulu äärirajoillakaan liikuttaessa sen enempää alimmilla taajuuksilla kuin tietysti yläbassollakaan, puhdasta ääntä saadaan juuri alabassoilla jopa neljästä viiteen desibeliä enemmän kuin 7071 ja 7271-edeltäjistä. Erityisen yllättynyt mies on siitä, että alabassojen häiriöttömyydessä "ero erääseenkin 16-tuumaiseen kilpailijaan verrattuna on luokkaa yö ja päivä".


Genelec 7380A:n toisto ylettyy AutoCal-huonekorjauksen jälkeen vaimentumattomana 15 hertsiin.

7380 on ulkomitoilla laskettuna tilavuudeltaan melkein 20% pienempi kuin lähtökohdaksi asetetut 7071 ja 7271, myös kevyempi. Suorituskykyä on selvästi paremmin etenkin kun miettii nykyelokuvien matalia tehostemurinoita. Lisäksi tuore huonekorjaus osaa tehdä asioita, joista ei analogisella aikakaudella edes uskallettu haaveilla. Tiukka paketti siis.

Yksinkertainen on kaunista: 1032C

Ensi kesänä 40 vuotta täyttävä Genelec on viime aikoina näkynyt mediassa ja markkinoinnissa eniten The Ones -kaiutinsarjan eli jo AudioVideo.fi:ssä testatun 8351:n ja sen tuoreiden 8341- ja 8331-pikkuveljien ansiosta. Ja hienoja tuotteita, kyllä niitä passaakin ylistää.

Vaan näiden modernien, kompaktien ja paljon näkyvyyttä saaneiden tuotteiden, samoin kuin 1237A:n ja 1238A:n varjoon on jäänyt yksi helmi, Genelec 1032C.


Genelec 1032C

8000-sarjan alumiinimunat korvasivat tullessaan vanhempia 1000-sarjan MDF-laatikoita akustisesti kehittyneemmällä kotelomuodolla ja monella sisäiseen kauneuteen vaikuttavalla seikalla. Vaan 1032 pysyi tuotannossa ihan siksi, että se tarjosi kapasiteettia enemmän kuin nuo modernit alumiinimunat ja myös siksi, että sille oli tilausta. Osa asiakkaista halusi upottaa kaiuttimet pintaan ja siihen tämä kantikaskoteloinen työkalu oli omiaan. Jotkut sitten taas vain pitivät soundista ja kieltäytyivät siirtymästä niiden uudenaikaisten härvelien pariin.

Ja tosiaan äänenpaineresursseja tämä suoraharteinen kaveri tarjosi enemmän kuin yksikään 8000-sarjan kaiutin. Isossa akustoidussa tilassa ja pidemmillä kuunteluetäisyyksillä se kapasiteetti nousee oleelliseksi valintakriteeriksi ihan eri tavalla kuin olohuonekuuntelussa.

Kuten alussa mainitsin, 1032C sai vielä pitää nimensäkin vaikka sisuskaluissa on niitä aivan tuoreimpia palasia. Siirtyminen rengassydänmuuntajasta hakkurivirtalähteeseen tiputti vaa'an lukemaa 2,4 kg, massaa jäi 19,4 kg, joka näin kookkaan kaiuttimen kanssa tuntuu lähes mukavan kevyeltä. Voi toki olla, että samaan aikaan ympäri kuuntelutilaa hinaamani 7380 hieman vääristää mielikuvaa. Hakkurivirtalähteen perässä on 250 wattia bassolle ja 150 wattia diskantille tarjoavat D-luokkaiset vahvistinasteet, nekin valmistajan omaa suunnittelua ja tuotantoa.

Korjaus: 1032A:n ja 1032B:n massa on 19,4 kg ja 1032C:n 17 kg. Valmistajan mukaan esitteissä ja verkkosivuilla oleva 21,7 kg massa on väärin.

Verrattuna edellisiin A- ja B-versioihin, 1032C tuottaa hieman enemmän äänenpainetta ja toisto venyy myös jonkun verran alemmas. Heille, jotka eivät halua käyttää GLM:n AutoCal-huonekorjausta (he ehkä myös ajavat upouudella Ferrarilla kitkarenkailla läpi vuoden) löytyy 1032C:n takaa tutut ja turvalliset dippikytkimet äänensävyn sovittamiseen huoneeseen. Dipit tosin vain kytkevät halutun korjauksen DSP:stä päälle, analogielektroniikkaa niiden toimintaa hoitamassa ei ole.

"Isossa akustoidussa tilassa
ja pidemmillä kuunteluetäisyyksillä
kapasiteetti nousee
oleelliseksi valintakriteeriksi ."

Tasapainoinen ja suorituskykyinen kokonaisuus

Huomaan heti alussa, että äänenvoimakkuus nousi jo startissa selvästi normaalia suuremmaksi. Ihan siksi, kun kuulostaa vain niin vaivattoman hyvältä. Musiikki soi ilmavasti, avarasti ja todella poikkeuksellisen aineettomasti. Äänessä on äärimmäisen vähän tunnetta, että nyt kuunnellaan kaiuttimia.

Tuttu Katie Meluan Shy Boy soimaan tarkempaa analysointia varten. Mehevä bassopää on läsnä, mutta vailla mitään epätahtiin höllyvää pehmoilua. Yleensä kappale kuulostaa selvästi ylenpalttisen paksulta koska tuhti basso nostaa huoneen kaikki matalien taajuuksien ongelmat räikeinä esille. Vaan ei nyt, mehevää ja sävykästä alapäätä, mutta ilman yhtään ylimääräistä yksityiskohtia peittävää mössökerrosta.

Shy Boyn räikeät s-äänteet, miten ne istuvat klassisemman monitorin suuhun - sähätääkö niin, että tekee mieli kääntää heti hiljaisemmalle? Ei sähähdä, ei yhtään. Pinnassa sihahtavista ässistä huolimatta kuunteluväsymys ei ole ongelma. Ja itse asiassa niistä pintaan miksatuista ässistä kuuluu huomattavan paljon sävyjä. Asia, joka tulee esille vain hyvin harvoilla laiteistoilla.

Me olemme yleensä tottuneet kuuntelemaan vähän neutraalia tuhdimpaa bassotoistoa. Enkä voi kiistää, etteikö minustakin olisi tosi mukavaa kun murahtaa oikein kunnolla. Kääntöpuoli on sitten se, että kaikenlaiset bassoalueen korostumat syövät subjektiivista nopeuden tunnetta. AutoCal kyllä teki hienoa jälkeä siivotessaan huoneen aiheuttamia bassomöykkyjä joten 145bpm kaahaustesti - Analog Pussy ja Trance N Roll - soimaan. Bassotoisto on hyvin tasapainoinen. Voiman tunne on selvästi havaittavissa, mutta nopeus ei kärsi tippaakaan. Ainoa sivuoire on tämän kappaleen ja riittävän hyvän äänentoiston aiheuttama tarve kääntää reippaasti lisää hanaa. Tohvelit tärisevät jaloissa ja kyyneleet vuotavat silmäkulmista, mutta äärirajoista ollaan yhtä kaukana kuin ajettaessa Porsche 911 Turbolla 120 km/h kesäkuivalla suoralla kiitoradalla. No totuuden nimissä saan minä punaiset valot vilkahtamaan 1032:n etulevyssä kun annan hyvin lyhytaikaisesti todella paljon hanaa. Mutta sitä ei jaksa kovin kauaa kuunnella, rintalasta väsyy.

"Voiman tunne on selvästi
havaittavissa, mutta nopeus
ei kärsi tippaakaan."

Todelliset bassotestit

Nuo edellämainitut ovat 7380:lle lusikallisia kun subbari lupaa, että saavistakin voi kaataa. Saman artistin Hanging Myself Comfortably nyt sitten aluksi jollain tuntemattomalla äänenvoimakkuudella, joka ravistelee tavaroita hyllyiltä. Levysoitinparkani... HAA! Onnistuin! Sain 7380:n punaisen valon vilkahtamaan. Ei se tosin vielä kuulu äänessä kuten ei kuulu 1032C:nkään punavalon vilkahdus. Ilkka Rissanen kertoi, että suunnittelussa on pyritty säätämään suojapiiri niin, että reilukaan signaalin yliohjaaminen ei kuuluisi selvästi huonontuneena äänenlaatuna tai sivuääninä. Dynamiikka toki alkaa tästä ylöspäin kompressoitua kun suojapiiri pyöristää signaalin huippuja. Vasta jos saat keltaisen merkkivalon syttymään eli vahvistimien lämpösuojan päälle, kaiutin laskee hetkellisesti äänenpainetta. Näin pitkälle minä en tosin päässyt.

Kun olen hiljentänyt äskeisestä huomattavasti ja musiikki ei enää peitä kaikkea muuta ääntä alan kuulla huoneen kaikki räminät. Kapasiteettia on kiitettävän hyvin. Sitä ei vain äkkiseltään hahmota koska AutoCal on siistinyt niin tehokkaasti kaikki ylimääräiset pehmoilut ja rosot pois ja vaikka tuuttaan järjettömän lujaa minkäänlaisia sivuoireita ei esiinny ennen tuota vihreän virtavalon muuttumista punaiseksi. Siinä vaiheessa on havaittavissa sentään tuo visuaalinen muutos.


1032C:n äänensävyn säätöön on myös klassiset dippikytkimet. AutoCal-huonekorjauksella saa kyllä selvästi tarkemman sovituksen huoneeseen.

Black Hawk Down -soundtrackin aloitusraita Hunger on hyvä kohta kokeilla AutoCal Bypass -nappia. Kyllä, korjaukset ohitettuna huone tutisee oleellisesti enemmän kun jäntevän tarkasti ja oikea-aikaisesti potkiva basso muuttuu Scanian lavalta kipattavaksi sepelikuormaksi. Minun 20-neliöisessä huoneessani on vain runsas viisi neliömetriä resonaattoreita muun akustoinnin lisäksi, mutta ei se kivistä tilaa vielä loistavaksi muuta. Kun Hunger pääsee helpon alun jälkeen vauhtiin ja AutoCal on taas mukana paikkaamassa sitä, mitä huone sössii, kylmät väreet selkäpiissä tuntuvat kiristävät ihoa ja tahtoo hihityttää vallattomasti.

Sitten vielä se eniten subwoofereita rikkonut kappale. Divine Works: Soundtrack to the New Millenium ja raita Divine Works II. Kappaleessa olevia toistuvia matalataajuisia bassojyrähdyksiä edeltää infraäänille ulottuva humahdus. Ja minä luulin, että äsken oli kyyneleet silmissä ja hihitytti... En näe kirjoittaa enkä pysty ajattelemaan. Vavahdus pyyhkii läpi huoneen kerta toisensa jälkeen, kuuntelutuoli ei tärähdä vaan heilahtaa ja minua itkettää ilosta. Genelec 7380A hoitaa nuo valtavat painehumaukset täydellisen vakaasti ja ammattimaisesti, ilman pienintäkään sivuoiretta.

Genelec 7380A on kallis, hyvin kookas ja järeä subwoofer. Mutta suhteessa kokoon ja hintaan sen suorituskyky on käsittämättömän hieno. Toki, vielä enemmän äänenpainetta puskevia subwoofereita on ja vielä alemmas toistavia. Harvoin tosin molempia samassa paketissa ainakaan ilman moninkertaista kokoa ja hintaa. Etenkin tuolla 15 - 20 hertsin alueella äänenpainetta on oltava julmetusti, jotta ääni ylipäätään kuuluu. Paljon helpommin saa kuuluville vain sivuoireita kuten hirveän määrän säröä, refleksiputkien puhallusääniä ja pahimmillaan koteloperäisiä häiriöitäkin.

Vaan 7380A on vielä jotenkin järjellisesti liikuteltavan kokoinen ja se hoitaa tuon huoneen läpi kulkevina heilahduksina tuntuvan taajuusalueen selkeänä ja häiriöttömänä. Genelecin selkein vahvuus on juuri se, miten paljon he pystyvät puristamaan halutusta kokoluokasta puhdasta ääntä ja erottelukykyä.


Genelec 1032C
Helposti kuunneltava ja sisustukseenkin istuva

Nyt kun päätä on tuuletettu, palaan vielä noihin 1032C-pääkaiuttimiin. Nykyään puhutaan paljon sisustuksellisista kaiuttimista. Ja sitähän nämä ovat, jos pidät yksinkertaisen selkeistä muodoista ja väristä, joka istuu minkä vain muun sävyn kanssa aina nappiin. Ei sisustuksellisuus ole sitä, että kaiutin on pieni ja valkoinen, ei sohvakaan ole aina pieni ja valkoinen! Eivät nämä olisi tästä parantuneet sillä, että nurkkiin olisi ajettu pienet viisteet tai kylkeen liimattu puuviilu. Se puuviilu kun ei kuitenkaan olisi itsestäänselvästi istunut saman huoneen muiden puupintojen kanssa yhteen, musta istuu.

No, se ulkonäöstä ja oleelliseen. Genelec 1032C:tä on helppoa ajatella alkuperäisen 1032A:n iän takia karkeana ja suoraviivaisena kaiuttimena. Mutta ei se ole sitä yhtään. En tippaakaan ihmettele mallin saamaa kulttimainetta. Stereokuvan piirto on jumalaisen kaunista, yhtä aikaa ilmavaa ja helppoa sekä kuitenkin todella täsmällistä. Sellaista, jossa kaikki on paikoillaan, mutta mitään ei osoitella sormella, jolloin huomio musiikista lipeäisi.

Äänensävyssä ei ole mitään korviin ottavaa, kaikki toistuu tasapainoisena ja alkuperäiselle uskollisesti. Lisäksi äänessä on jotan hyvin vaikeasti määriteltävää helppoutta, musiikki soi kuin tyhjästä ilmasta, täysin yrittämättä. Se ei onnistu kovinkaan usein vaikka soimassa olisi paljon näitä kalliimpaa highendiä. Teoreetikko ahdistuu kaiuttimessa olevasta DSP:stä, sen vaatimista AD- ja DA-muunnoksista ja sen sellaisesta. Käytännössä tulos vain on hyvin helpon ja miellyttävän kuuloinen kaiutin sen hurjasta erottelukyvystä huolimatta.

Yksi 1032C:n testitilanteessa saama etu on se, että ne ovat 70-senttisillä jalustoilla. Kun kaiutin on itse jo puoli metriä korkea, ajatellaan sen helposti toimivan matalalla jalustalla. Mutta lattia sotkee aina, äänensävyä ja stereokuvaa. Hyvin oleellinen asia on myös GLM AutoCal, josta on nyt käytössä versio 3. AutoCal-huonekorjaus on kehittynyt sekin ajan saatossa yhtä paremmin myös keskialueella olevia huoneen aiheuttamia vääristymiä korjaavaksi, ilman sivuoireita. Bassoalueen pahimpien kuminoiden poisto on nykytietämyksellä huonekorjauksesta suhteellisen helppoa. Sen sijaan sivuoireita aiheuttamaton ja keskialuettakin korjaava ratkaisu on useita kertaluokkia vaikeampi tehdä hyvin.


Autocal-huonekorjaus osaa tehdä Genelec 1032C:n äänensävyyn keskialueellekin hienovaraisia sivuoireettomia korjauksia.

Jos 1032-pari olisi omassa olohuoneessani, varmistaisin AutoCal-automaattikorjauksen jälkeen yhden minimaalisen hienosäädön. Olen itse äärettömän herkkä korostuneelle diskantille ja varmistaisin yhteen muistipaikkaan tehdyllä parametrikorjaimella, ettei ylädiskantti jää koholle. Ei se koskaan ole jäänyt kuin desibelin-puolitoista kymmenen kilohertsin yläpuolella, mutta mieluummin tasoitan senkin pois. Syy tuohon minimaaliseen diskanttikorostukseen on todennäköisesti se, että kuuntelen keskivertoa lähempää, usein vain parin mertrin päässä kaiuttimista. Sitten, jos äänensävyä haluaa muokata selkeämmin neutraalista poikkeavaksi, sekin luonnistuu helposti DSP:n suotimilla.

Jokainen näitä miettivä tekee järkevästi ostaessaan kaiuttimet sellaisesta paikasta, joka osaa halutessasi tarjota myös äänensävyn hienosäädön (tai jos et siitä halua maksaa niin osaat tehdä sen itse). Kuten millä vain SAM-sarjan Genelecillä, 1032C:lläkin on tavallaan miljoona eri luonnetta koska äänensävyä on mahdollista hienosäätää hyvin vapaasti.

"1032C:lläkin on tavallaan miljoona
eri luonnetta koska äänensävyä on
mahdollista hienosäätää hyvin vapaasti."

Neutraaliksikin säädettynä se on vaivattoman kauniisti musiikkia soittava kaiutin. Ja toki samalla oikein nappi valinta leffasettiin. 1032C riittää äänenpainevarojensa puolesta surroundkanaviin todella isoissakin tiloissa ja vastaavasti se on normaalikuolevaisen muutaman kymmenen neliömetrin kotiteatterissa erinomainen pääkaiutin. Ilman subbaria 1032C:n basso ei tietenkään ole samanlainen kuin 7380:n kaltaisella järkäleellä terästettynä. Bassopotku on hieman pehmeämpi, vähän leppoisampi, mutta edelleen tarkka ja miellyttävä. Ulottuvuuttakin on kiitettävän hyvin, 30 hertsin tienoille asti.

Odotukset suhteutettuna hintaan

Hifi on hankala asia. Ensinnäkin se herättää ihan hirveästi tunteita ja toiseksi kun se on suurimmalle osalle harrastus eikä työ, siihen liittyy todella voimakkaita makuasioita. Yksi tykkää tälläisestä soundista ja toinen tuollaisesta, ja niin sekä saa että pitääkin olla.

Mitä kalliimmaksi laitteet menevät, sen neutraalimmaksi ja erottelevammaksi soundi kuitenkin keskimäärin muuttuu. Siirryttäessä perushintaisista laitteista kohti kalliimpia häviävät äänestä ensin räikeimmät vääristymät ja sen jälkeen hiotaan pienempiä detaljeja tarkemmin kohdalleen. Tämä Genelecin kaiutinjärjestelmä kilpailee erottelukyvyssä, neutraaliudessa ja äänen vaivattomuudessa paljon paljon itseään kalliimpien laitteistojen kanssa. Siinä voi myös olla ongelma. Tämän hintaisten kaiuttimien (ja vahvistimethan tulevat sitten siinä samassa) ostajalla saattaa olla vielä mielessä enemmän joku tietynlainen soundi kuin näin pitkälle viety tasapainoisuus ja puhtaus. Lisäksi Genelec ei juuri tarjoile highend-harrastajien kaipaamaa todellisen suorituskyvyn ulkopuolista tingeltangelia.


7380A:n järeä 15-tuumainen bassoelementti.

Mikäli kaipaat jotain vahvaa luonnetta, tietynlaista soundia, Genelec 1032C ja 7380A eivät siihen suoraan taitu. Osaava kaveri voi toki vääntää äänensävyä suuntaan ja toiseen lähes rajattomasti GLM:n korjaimien kanssa. AutoCal-huonekorjauksen jäljiltä soundi ei kuitenkaan ole oikein mihinkään suuntaan kallellaan ja harva on tottunut siihen. Melko lyhyelläkin kuuntelurupeamalla tähän vain voi jäädä koukkuun.

Tutuilta albumeilta löytyy mieletön määrä niin uutta musiikillista sisältöä kuin ääniteteknisiäkin detaljeja. Holtittomana humppaavan basson saa helposti kytkemällä huonekorjaus pois päältä, mutta siihen luonnollisen erottelevaan tottuu kyllä äkkiä. Bassonkin kanssa voi oppia, että laatu korvaa määrän.

Minä voisin kuunnella tätä settiä erittäin mielelläni niin olohuoneen musiikkilaitteistona kuin kotiteatterin pimennossa muutamalla lisäkanavalla terästettynä. 1032C:n ja 7830A:n kanssa Genelec on taas näyttänyt oman bravuurinsa: pakannut käsittämättömän määrän suorituskykyä ja erottelevuutta järkevän kokoisiin koteloihin.

Lyhyesti: Hyvin vaivattoman kuuloista ja aitoa ääntä, jota irtoaa kaiuttimien hintaan ja kokoon nähden todella raju määrä.
Hinnat
Genelec7380A: 5 600 euroa
Genelec 1032C: 2 500 euroa kappale
Teksti: 
Kuvat: 
Samu Saurama
Valmistaja: 
Mallimerkintä: 

Kommentit

Mahtaa työnantaja arvostaa kun haukkuu oman lafkan tuotetta. Huomioida kannattaa että SVS 16 malleja saa samaan rahaan useampia...

Sikäli kun viittaat tähän kommenttiin

"Erityisen yllättynyt mies on siitä, että alabassojen häiriöttömyydessä "ero erääseenkin 16-tuumaiseen kilpailijaan verrattuna on luokkaa yö ja päivä".

niin lainausmerkkien mukaan kommentin esittäjä on Genelecin Ilkka Rissanen. Ei Genelecillä ole 16 tuumaista subbaria ja hän sanoo vielä kyse olevan kilpailijasta. Eli miten Ilkka tässä haukkuu työnantajansa (Genelecin) tuotteita?

Nääh. Luin hutiloiden. Luulin sen olevan testaajan kommentti.

Vielä kun saisi testin 7370:sta.. :)

Katsotaan, miten käy :)