Anthem MRX-510 -AV-vahvistin testissä

Erillislaitteita syrjäyttävä

Anthem pureutuu kotiteatterin tarpeisiin huonekorjauksen ja äänenlaadun lähtökohdasta, ei niinkään viimeisten vipstaakien. Tulos on tiukan luokan vahvistin, joka hämmästyttää parikin kertaa.

Anthem MRX-300 oli poikkeuksellisen mainio AV-vahvistin eikä maksanut kuin alun toista tonnia, testasin sen tipan yli vuosi sitten. Nyt uusi mallisarja, jossa numerot ovat saaneet kympin peräänsä, on kaupoissa.

Osa uudistuksista on pieniä, osa suurempia. Mielenkiintoisimpiin minulle kuuluvat uusi entistä parempi ARC 1M -huonekorjaus ja tulevat iOS ja Android -ohjaussovellukset. Yhteensä uudistuksia on parikymmentä, järkevämpi ne on katsoa suoraan valmistajan sivuilta kuin minun luetella: www.anthemav.com/products-current/model=mrx-510/page=overview

MRX-510 osaa toki kaiken oleellisen, mutta kirjainlyhenteistä oleellisin on ARC.

Ominaisuusluettelo on yksi asia, käytännön toimivuus on toinen. Siltä puolelta selkeä ero tulee HDMI-signaaliin kytkeytymisessä. Se tuntuu toimivan huomattavan paljon MRX-300:sta ripeämmin.

Nykysarjan edullisin MRX-310 on harrastajalle liian karsittu joten otin testiin MRX-510:n, malliston keskimmäisen. Vahvistinta toimittaessaan maahantuoja muisti mainostaa moneen kertaan, että MRX-sarja on ehtinyt saada hurjasti arvostusta ja kiitosta maailman testeissä. AVSForum.comin britit olivat jopa vaatimattomasti todenneet malliston suurimman MRX-710:n olevan paras AV-viritinvahvistin niin huonekorjaukseltaan kuin äänenlaadultaankin, mihin ovat toistaiseksi törmänneet. Ei ihan vaatimaton saavutus, brittejähän syytetään vielä räikeämmin vain oman maan tuotteita hyväksyviksi kuin meitä suomalaisia.

Pelkistetty harkko

Mustanpuhuva MRX-510 on mahdollisimman kaukana Tokyo By Night -lookista naamataulunsa suhteen. Etulevy on hyvin karsittu ja vain oleellinen on jäljellä. Tulos on selkeä ja häiritsemätön.

Jokaiselle sisääntulolle voidaan määritellä oma nimi, käytettävät liitännät ja monta muuta asiaa.

Silti etulevyn kaksirivisellä näytöllä ja muutamilla painikkeilla voidaan tehdä vahvistimen kaikki asetukset, joita on paljon. Normaalisti käytössä ovat toki kuvaruutuvalikot. Ne ovat selkeät ja graafisesti hyvin toimivat, mutta MRX on muokattavissa hyvin monella tavalla juuri käyttäjän toiveiden mukaiseksi. Yksi oleellinen asia on se, että musiikille ja elokuville voidaan tehdä omanlaisensa asetukset ja kukin sisääntulo määritellä käyttämään jompia kumpia asetuksia.

Sisääntulon valinta on muutettu nyt niin, että kaukosäätimessäkään ei ole kirjoitettuja ohjelmalähteiden nimiä, vain yksi Input-painike. Sisääntuloille annetaan kullekin nimi: CD, PS3, Sonos ja mitä muita kotoasi löytyykään. Sen jälkeen kaikkien perheenjäsenien on helppoa käyttää vahvistinta.

Yksinkertaisen nimen taakse harrastaja saa huomattavan määrän asetuksia. Eri surroundääniprofiilit riippuen sisääntulevan signaalin laadusta. CD:llä kaksikanavaiselle ei ehkä tehdä mitään, mutta TV- ja leffakäytössä olevalle PS3:lle hyödynnetäänkin Pro Logic II Movie -koodausta. Bileet-sisääntulossa soitetaan CD-soittimen signaalia kaikista kaiuttimista ja huonekorjaus on kytketty pois maksimaalisen jyminan tuottamiseksi.

Muokkausmahdollisuudet ovat erittäin joustavat, erittäin mielekkäät ja kerran asetukset tehtyään voi nauttia hyvin helposta toimintalogiikasta.

Monikanavan ja stereon poikkeavat vaatimukset

Kaksi kaiutinta kun soi omaan korvaan kauniisti niin sehän riittää musiikista nauttimiseen. Tilanne stereotoistossa on mukavan yksinkertainen. Jos vain sijoittelu huoneessa onnistuu sivuseinien suhteen symmetrisesti niin stereokuva loksahtaa paikoilleen ja homma on jotakuinkin valmis.

Tarvittaessa kaikki säädöt voidaan tehdä etulevyn näytön avulla.

Monikanavaisessa kaiutinjärjestelmässä, kuunneltiin sillä musiikkia tai elokuvien ääniraitoja, on paljon enemmän mutkia matkassa. Ensimmäinen ongelma on se, että keskikanava ja surroundit ovat hyvin harvoin kotiteatterissa sijoitettu akustisesti täsmälleen samanlaisiin paikkoihin kuin vasen ja oikea pääkanava. Vaikka kaikki kaiuttimet olisivatkin identtisiä (mikä harvoin tapahtuu eikä edes ole aina järkevää), erilaiset sijoitusympäristöt saavat ne kuulostamaan toisistaan poikkeavilta.

Toinen asia on se, että kun huoneresonanssit vääntävät sekä pääkaiuttimien että subwooferin taajuusvasteet vuoristoradaksi niin täydellinen yhteensovitus muuttuu mahdottomaksi. Tämä on suuri syy siihen, miksi subbari hyvin usein kuulostaa erillisenä humppaavalta.

ARC-ohjelmistossa voidaan myös kertoa, millaiset jakotaajuudet kaiuttimille halutaan ja minkä verran bassopäätä jätetään koholle.

Hyvä huonekorjaus saa kaikki kanavat äänensävyllisesti identtisiksi ja vasta se mahdollistaa oikeasti saumattoman surroundäänen viidestä tai seitsemästä kanavasta. Lisäksi hyvä huonekorjaus mahdollistaa subwooferin saumattoman sovituksen. Ja vasta täysin integroituneena osana kokonaisuutta subbari ei jyski erillisenä vaan äänimaisema kuulostaa aidolta ja täydellisesti ympäröivältä.

Onko ARC vanhanaikainen?

Uusi ARC 1M -ohjelmisto toimii edelleen vain Windowsilla, mutta RS-232-liitännästä on siirrytty ethernet-kytkentään. Miksi vahvistimeen ei oteta yhteyttä verkkoselaimilla kuten vaikka WLAN-purkkeihin? Siksi, että ARC-ohjelmisto on se, joka tekee mittaukset ja laskee niiden perusteella tarvittavat huonekorjaukset kullekin kanavalle. Käsittääkseni Chrome ja Firefox eivät vielä osaa sitä.

Vaihtoehtona olisi pyörittää sitä huonekorjausalgoritmia tietokoneen järeän prosessorin sijaan AV-vahvistimen budjettiin mahtuvalla miniminilutikalla. Ymmärrän hyvin, miksei valmistaja innostu aiheesta.

Tietokoneessa pyörimisestä huolimatta, ja varmasti osittain juuri siksi, Anthemin ARC kuuluu arvostetuimpiin huonekorjauksiin maailmassa. Ja aiheesta. Käyttöliittymältään selkeän ja opastavan ohjelmiston lisäksi mukana tulevat kunnollinen mikrofonijalusta ja kalibroitu mittamikrofoni.

Ensimmäinen askel on tehdä mittaukset ohjeen mukaan 5 - 10 paikasta kuuntelualueelta, ensimmäinen mittaus pääkuuntelupaikalta. Mittaukset voi tehdä vain kerran tai erikseen musiikki- ja elokuva-asetuksille. Tämä on hyödyllistä, jos musiikkiasetus tehdään parasta paikkaa silmälläpitäen ja elokuville halutaan laajempi hyvä kuuntelualue.

ARC-huonekorjain tekee todella hyvää jälkeä. Punainen on kaiuttimen alkuperäinen vaste huoneessa, violetti pelkkä bassonohjaus kytkettynä. Musta on tavoite, vihreä lopputulos.

Mittausten jälkeen kerrotaan, miten kaiutinasetukset halutaan. Eli jos surroundkaiuttimesi ovat hyvin pienet, voit nostaa niiden jakotaajuutta reilusti ja parantaa siten tehonkestoa ja äänen puhtautta. Samoin määritellään room gain eli mahdollinen bassokorostus. Anthemin huonekorjain tekee 0-asetuksella oikeasti täysin korostumattoman bassopään, joka voi monelle kuulostaa ihan liian miedolta.

Asetusten teon jälkeen ohjelma laskee tarvittavat korjaukset muutamassa sekunnissa ja näyttää tulokset. Mitatun ja huonekorjatun taajuusvasteen ero on radikaali. Kaikkein tylyintä on katsoa niitä käyriä, joissa bassonohjaus on mukana, mutta huonekorjausta ei. On selvää, että sellaisilla subwooferin sovittaminen saumattomasti on täysin mahdotonta.

Viimeinen vaihe on laskettujen korjausten siirto vahvistimelle. ARC 1M:llä tämä kestää kymmenkunta sekuntia. MRX-300:n ARC:n verrattuna huomattavan ripeästi. Hektinen nettielämä ja käyttäjien kärsivällisyyden mitta on huomioitu

"Hyvä huonekorjaus parantaa stereokuvaa,
tuo lisää ulottuvuutta, potkua ja sävyjä
bassoille ja tasapainottaa keskialueen
oikealla tavalla esille."

Paljonko huonekorjaus kuuluu?

Välillä minulle kommentoidaan, että huonekorjaus on pahasta kun se muuttaa ääntä. ARC muuttaa ääntä, se on aivan selvää. Hyvä huonekorjaus parantaa stereokuvaa, tuo lisää ulottuvuutta, potkua ja sävyjä bassoille ja tasapainottaa keskialueen oikealla tavalla esille. Se, miten ylös taajuuskaistalla korjauksia tehdään, on makuasia. Maksimi, 5000 Hz, voi olla liikaa, mutta toisaalta en tiedä, millä logiikalla Anthem sinne pureutuu. Sopivat miedot ja laaja-alaisen tasoitukset keskialueellakin voivat hyvinkin auttaa saamaan kotiteatterin monet kaiuttimet keskenään mahdollisimman samankuuloisiksi.

MRX-510:n perässä monikanavatestissä olivat etukaiuttiminaTannoy Definition Install DC12i:t, surroundeina Purismi-rakennusohjekaiuttimet ja subbarina Paradigm Studio 15. Lisäksi vähensin kuunteluhuoneen bassovaimentimia, jotta se toimisi enemmän normaalin olohuoneen lailla.

Täydellinen integraatio

Ja hitto, miten hyvää jälkeä ARC tekee. Bassopää kiinteytyy hankalassakin huoneessa huomattavasti ja subwoofer sulautuu saumattomaksi osaksi. Kokonaisuutena basso iskee kuin hyvin säädetty PA ulkokäytössä. Ei minkäänlaisia tilan aiheuttamia vääristymiä, vain voimakasta, matalaa, sävykästä ja täydellisen integroituvaa bassoa.

"Bassopää kiinteytyy hankalassakin
huoneessa huomattavasti ja subwoofer
sulautuu saumattomaksi osaksi."

Meheväsointiset äänitteet soivat edelleen mehevästi, mutta ne eivät tuota huonetta täyteen paksua bassopuuroa, jonka läpi eivät erotu sen enempää bassoalueen sävyt kuin mikään muukaan. Myös stereokuva tarkentuu huomattavasti. Keskelle miksatut asiat kuten elokuvien dialogi ja musiikilla solisti naksahtavat äärimmäisen täsmällisesti paikoilleen ja toistuvat juuri oikean kokoisena.

Vähentäessään huoneen aiheuttamat värittymät minimiin ARC tuo keskialueen huomattavan selkeänä esille. Pienet stereokuvaan miksatut temput paistavatkin yhtäkkiä aivan selvinä, puhujan tai laulajan painotukset äänessä kuuluvat vaivattomina ja luovat selvästi normaalia tarkemmin halutun tunnelman.

Asiassa on huonokin puoli, tavallaan. Kun yleensä päälle kaatuva huone ei enää teekkään hallaa soundille tekee mieli avata hanaa enemmän ja enemmän. Helposti selvästi enemmän kuin naapuri katsoo sopivaksi.

Vahvistimena laadukas

Ok, huonekorjaus tekee äänelle paljon hyvää, mutta sen jälkeen on jäljellä vielä itse vahvistinosan äänenlaatu. Kuinka pitkälle se riittää.

Testijärjestely oli normaali eli Logitech Transporter toimi ohjelmalähteenä tarjoten analogisen signaalin MM-Audion vahvistimille ja digitaalisignaalin Anthemille. Digitaalisen siksi, että kaikki signaalinmuokkaus tehdään AV-vahvistimissa digitaalisesti aina jakosuotimista alkaen. Lisäksi elokuvia ei katsota analogitallenteilta vaan HDMI:llä kiinni olevilla digivehkeillä. AV-vahvistimen DA-muuntimien ja niiden jälkeisen elektroniikan laatu vaikuttaa siis paljon.

"Läsnäolossa itse asiassa on sitä
hyvien putkilaitteiden tarjoamaa
käsinkosketeltavuutta."

MRX-510:n soundi on tietysti kevyempi kuin hieman ylenpalttisenkin täyteläisessä Transporterissa, mutta kevyemmän luokan laitteille ja AV-vahvistimille ylipäätään tyypillistä kliinisyyttä ja kuivakkuutta ei kuulu. Ok, ihan parhaasta soljuvuudesta ei saada kiinni, mutta se on asia, jossa Transporter tyypillisesti johtaa huomattavasti itseään kalliimpien CD-soittimien joukkoa suvereenisti. Ja nyt on kyse kahden tonnin eli tasan Transporterin hintaisesta AV-vahvistimesta.

Esitystä ei kaunistella tai koristella eksoottisen putkivahvistimen soundilla, mutta sitä ei varmaan kukaan olettanutkaan. Paitsi, avarasta ja avoimesta stereokuvasta huolimatta läsnäolossa itse asiassa on sitä hyvien putkilaitteiden tarjoamaa käsinkosketeltavuutta. Palpability, sanoisivat ne laitetta hehkuttaneet britit.

Takalevyssä on seitsemän HDMI-tuloa, MRC-510:ssa ja -710:ssa on lisäksi etulevyssä yksi.

Rytmi toistuu selkeänä, ehkä aavistuksen alleviivattuna. Ihan kuin MRX-510 haluaisi painottaa olevansa aiheesta tarkka. Se vaivattomin menevyys, jota esimerkiksi merkin lippulaiva tarjoaa, ei vielä täysin luonnistu. Toisaalta Statement D2v 3D maksaa viisi kertaa tämän eikä siihen sisälly sitten vielä ensimmäistäkään päätevahvistinkanavaa.

Yhtä kaikki, Herbie Hancockin Thrust kulkee tarkalla sykkeellä eteenpäin ja afrotunnelman paksuus jää enemmän kaiuttimista riippuvaksi kuin tästä vahvistimesta. Analog Pussyn Trance N Rollin 145bpm tahti ja Ken Ishiin Melting Pot eivät edes paljasta, että rytmipuolella voisi olla enää parantamisen varaa. Melting Pot etenkin vie suoraan laserien sokaistavaksi hiilidioksidisavuiseen clubitunnelmaan ja repäisee virkamiehen kraivelista tanssilattialle irtautumaan byrokratian viimeisistäkin rippeistä.

Katie Meluan Shy Boy soi täyteläisen kuulaasti kuten kuuluukin. Bassopää soi riittävän mehevästi ja kontrolli on hyvällä tasolla. Se paras pohjamutia myöten kouraisu ja viimeinen kurinalainen tahdikkuus ovat kuitenkin erillisten päätevahvistimien heiniä, hyvien sellaisten.

MRX-510:n pre-out on sen verran laadukas, että se on hyvin mielekäs järeän päätevahvistimen tai aktiivikaiuttimien eteen.
Sopiiko se aktiivikaiuttimien etuvahvistimeksi?

Kunnolliset AV-esivahvistimet maksavat ainakin MRX-510:n verran ja jos Anthemin ARC-huonekorjauksen haluaa niin AVM 50v 3D on merkin esivahvistimista se edullisempi, 7 500 euroa. Mihin saakka MRX:n esivahvistinantojen laatu riittää, on siis hyvin oleelinen kysymys. Se vaikuttaa sekä erillisen päätevahvistimen kytkemisen järkevyyteen että MRX:n toimintaan aktiivikaiutinjärjestelmän kanssa.

Lähtökohta on Logitech Transporterissa tapahtuva DA-muunnos, MM-Audio MiniPre toimii etuvahvistimena. Sitten Transporter siirtyy pelkäksi digitaalilähteeksi ja MRX-510 tekee DA-muunnoksen. Päätevahvistimina toimivat sekä MM-Audio MaxiMonot että vielä testin jälkeen toimistolla ollut Anthem MCA50.

Se Transporterin ylenpalttinen täyteläisyys toki poistui siirryttäessä MRX:n puolelle, mutta muuten äänenlaatu ei kokenut isoja muutoksia. Suoraan sanottuna MRX-510 toimii hintalappu huomioiden erittäin hyvänä AV-esivahvistimenakin. Se on läpikuultava, erottelukykyinen ja rytmisesti vaivattoman sujuva.

Toisin sanoen aktiivien kaveriksi se on erittäin mielekäs hankinta ja toisaalta laadukkaalla päätevahvistimella sen äänenlaatua voi parantaa vielä selvästi lisää. Järkevän hintainen MCA50 toi MRX-510:n soundiin lisää nopeutta, helppoutta, kuulautta ja basson mehevyyttä. Maksaahan se melkein parin AV-vahvistimen verran, mutta tällä laatutasolla parannuksia ei valitettavasti saa purilaisaterian hinnalla.

Vaihtoehtona voi ajatella MRX-710:aa, jossa järeämpi virtalähde. Se todennäköisesti vaikuttaa selvästi äänenlaatuun. Ei varmasti kuitenkaan MRX-510 ja MCA50 -yhdistelmän tasolle saakka.

Onko se paras?

Anthemin ARC-huonekorjain on erittäin suuri apu. Se tekee akustisesti hyvinkin hankalissa tiloissa erinomaista jälkeä ja lisäksi se saa subwooferin istumaan niin täydellisesti, ettet ole sellaisesta uskaltanut unelmoidakaan. Jo ARC yksinään voi olla hyvä peruste Anthemin vahvistimen hankkimiselle. Mutta toisaalta, jos kaipaat jotain viimeisiä vimpaimia kuten etuylätehostekaiuttimia, ei Anthem tarjoa sellaiseen apua. Se keskittyy vain oleelliseen eli äänenlaatuun ja käyttölogiikan selkeyteen.

Netistä toistettava materiaali sujuu niin paljon helpommin tarkoitusta varten tehdyllä laitteella, esimerkiksi Apple TV:llä tai Apple Airport Expressillä (käyttöjärjestelmästäsi riippumatta), että en näe verkkotuen puutetta mitenkään oleelliseksi vahvistimessa.

MRX-510:n ja MCA50:n äänenlaatu yhdessä oli erittäin hyvä, jos MRX-710 pääsee lähellekään parivaljakkoa niin se todennäköisesti tosiaan on paras AV-vahvistin. MRX-510 sellaisenaan on todella hyvä, vain järeän kaksikanavaisen laitteiston äänenlaatuun tottuneelle se ei aivan riitä. Ellen olisi sortunut Statement D2v 3D -AV-esivahvistimeen, tämä olisi ehdottomasti jäänyt kotiin käyttöön.

Edit: Hinta korjattu.

Lyhyesti: Erinomainen huonekorjaus, hyvä ääni sellaisenaan ja erinomainen erillisellä päätevahvistimella tai aktiivikaiuttimilla.
Hinta: 2 299 euroa
Maahantuoja: Scanteknik

Anthem-kauppiaasi:

Teksti: 
Kuvat: 
Samu Saurama
Valmistaja: 
Mallimerkintä: 

Kommentit

Oletteko testaamassa tuota mrx-710 mallia piakkoin?? Vahvistimen päivitys on edessä ja kiinnostaisi kuulla kuinka paljon on mrx-710 parempi kuin mrx-510.

Koitan päästä pikapuoliin tekemään vielä pienen vertailun MRX-510:n ja MRX-710:n äänellisistä eroista.

Kiehtova laite ja ansiokas artikkeli, mutta eikös Samu sinulla ole melkein 100 dB per jänniteyksikkö -kiekaisevat kaiuttimet? Jos noin helposta hommelista ei päätevahvistin selviä, se on yksinkertaisesti huono päätevahvistin. Ei pitäisi rassata liikaa perus-beisikeimmänkään AVR:n pääteosastoa kallon poksauttavan SPL:n saavuttamiseksi. Ja "taakkaa" oli kevennetty vielä entisestään suodattamalla alakerta annihilator-levelin subwooferille??

Eri vahvistimet kuulostavat erilaisilta riippuen niiden virtalähteestä, käytetyistä komponenteista ja etenkin peruskytkennästä. Vaikka tehoa olisi käytössä maksimissaan 100mW niin soundieroja on. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, missä vaiheessa teho mahdollisesti loppuu kesken.

MRX-300:n kanssahan minä kuuntelin myös MRX-500:sta ja totesin, että kuulostavat käytännössä samalta.

Onhan tämä kyllä vähän (=paljon) sen oloinen vekotin, että mielessä alkaa sarastaa paluu kaiutinkuunteluun.

siis eikö huonekorjausta pysty ensimmäisen kerran jäkeen muuttamaan.
kirjoitit että (Mittaukset voi tehdä vain kerran tai erikseen musiikki- ja elokuva-asetuksille)????

Sorry epäselvyys. Mittaukset voi toki tehdä niin usein kuin haluaa. Tarkoitin, että jo tehtyjen ja tallennettujen mittausten pohjalta voi laskea uuden huonekorjauksen (jos haluaa muuttaa room gain -arvoa tai jakotaajuuksia).

Malliston halpis-pikkuveljeä (310) on parjattu monessa yhteydessä "harrastajalle riittämättömäksi". Miksi näin? Mitä ratkaisevaa siitä on karsittu? Vahvistinteho taisi olla aavistuksen vaatimattomampi ja jostain luin, että 310 on vain 5.1. Mutta jos kuunteluhuoneessa on vain 5 + 1 mölylootaa seitsemän + subbarin sijaan, onko 310 yhä riittämätön? Eli onko näissä muitakin eroja?

5.1 on erittäin järkevä vaihtoehto, ellei 7.1:n takasurroundeja saa sijoitettua hyvin (lue: ainakin noin metrin kuuntelupaikan takapuolelle). Ongelma on se, että MRX-310:sta sanottiin alussa, että se ei purkaisikaan DTS Master Audio -ääniraitoja. Tämä väite jäi minullekin päähän tiukasti ja se esti suosittelemasta konetta. Siirtyminen Dolby Digital ja DTS -ääniraidoista hyvällä järjestelmällä Dlby Digital True HD ja DTS Master Audio -ääneen on nimittäin iso askel äänenlaadussa.

Vaan nyt KVG:lla selvisi, että myös MRX-310 purkaa DTS Master Audion eli se puoli on kunnossa. Etulevyn HDMI puuttuu noiden takasurroundkanavien lisäksi, mutta siinä ne oleelliset erot sitten ovatkin. Kyllä, tehoa on puoli tippaa vähemmän, mutta ihan sama, ero desibeleissä on noin yksi eli jos tarvitset enemmän äänenpainetta niin valitse mieluummin herkemmät kaiuttimet.

Kommentti DTS Master Audion ottamisesta MRX-310:n mukaan löytyy täältä kohdasta "IMPROVEMENTS AND ADDITIONS IN MRX GENERATION 2":
http://www.anthemavs.co.uk/2013/10/anthem-introduces-next-generation-mrx...

Artikkelin lopussa olevista neljästä listatusta Anthem kauppiaasi-liikkeestä olen nyt käynyt kahdessa, eikä kummassakaan tiedetty heidän myyvän Anthemia.

Kun kerroin lukeneeni audiovideosta, että he möisivät Anthemia ja olisin halukas sellaisen ostamaan, niin toisesta jopa aika alentuvasti sanottiin, että olen nyt vaan sekoittanut firmojen logot ja naurettiin päälle...
Eipä tarvitse tuossa liikkeessä enää asioida.

Sen sijaan Turun Hifistudiolla sain hyvää palvelua ja vaikka heitä ei oltu listattukaan jälleenmyyjäksi, niin lupasivat, että pystyvät tarvittaessa Antheminkin minulle tilaamaan ja suosittelivat myös muita vaihtoehtoja.

Oho, outoa. Välitin viestisi maahantuojalle. Voisitko laittaa vaikka sähköpostilla samu.saurama@gmail.com minulle tiedon, mitkä kaksi eivät tienneet Anthemia myyvänsä niin saan tiedon eteenpäin ja asiat kuntoon.

Hifiturku otti yhteyttä asiasta ja sanoi, että heillä on inhimillisen virheen takia saattanut hyvinkin käydä näin. Ja ottivat MRX-510:n esille.

Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Syy tapahtuneeseen on minun, Risto Anttilan, omistajan. Pahoittelut.
Paikalla oli ko. päivänä kaupan alan opiskelija kuukauden harjoittelujaksolla ja toinen, joka tekee yhtä päivää noin kerran viikossa. En ollut tiedottanut heitä riittävästi ko. asiasta.
Tervetuloa kuuntelemaan ja tutustumaan ensiviikolla MRX-510:iin.

Kiitokset Ristolle asian ripeästä hoitamisesta.

Kiitos Ristolle selvennyksestä, mutta MRX-510:n kuuntelun jätän tällä erää väliin, sillä tuli MRX-710 tilattua ja tänään töiden jälkeen pääsenkin siitä jo ensisavut ottamaan.:)