Kaiutinrakennusohje Teini-seinäkaiutin ja Teinijytky-aktiivisubwoofer

Minimibudjetilla ja maksimivirneellä

Teini ei ole aina viimeisen päälle hienostunut, mutta osaa sekä olla itse innostunut että ympärillään olevia innostava. Oikein työllistettynä Teini hoitaa hommat kotiin ja pitää samalla tunnelman korkealla. Tarvittaessa Teinejä voi käyttää kolmen, viiden tai seitsemänkin ryhmissä.

Miksi minä touhuan tälläisen aika tavallisen kaiuttimen kanssa kun yleensä vaahtoan 12- ja 15-tuumaisista ja isoista torvista? Teini on siinä suhteessa poikkeuksellinen kaiutin, että se ei ole minun omasta uteliaisuudestani syntynyt. Tarinan alku on se, että Hifitalo pyysi minulta kaiutinrakennusohjetta, joka olisi niin halpa, että koululaisillakin voisi olla siihen varaa. Äänenlaatu saisi tietysti olla mahdollisimman hyvä, mutta se pitäisi saavuttaa yksinkertaisella rakenteella ja halvalla hinnalla. Koululaisilla jos kellä kun rahaa ei ole kottikärryittäin käytettävissä.

Audioparts Finland (joka Hifitaloa pyörittää) osti taannoin OR:n kaiutintuotannon. Tuloksena oli huomattava määrä kaikensorttisia kaiutinelementtejä, joille ei ole suoraa käyttötarkoitusta. Laadukkaita kapistuksia, joita on hankittu varastoon valtavia määriä eli kappalehinta on hyvin halpa. Minulle saapui pahvilaatikollinen näitä kummallisia yhdistelmiä - halpoja ja hyviä elementtejä - sekä saatesanoiksi haave "jos näistä saisi jotain aikaiseksi". Mukana oli luonnollisesti myös tarkoitukseen sopimattomia kapistuksia, mutta mittauksissa löytyi senttinen diskantti ja 5,25-tuumainen bassokeskiääninen, jotka vaikuttivat lupaavilta.

Tiedän, että nuori rakentaja ei hymyile, jos bassopää ei potkaise kunnolla joten tuhlasin rahaanne ja käytin kahta bassoa per kanava. Näin kevytrakenteisillakin elementeillä ja huoneen maksimaalisella hyödyntämisellä saadaan riittävästi kapasiteettia.

Ei teiniryhtiä vaan järkevä kotelo

Seinä on hieno asia. Se kun pihaan verrattuna puolittaa tilan, johon kaiutin säteilee (hienosti sanottuna puolittaa säteilyavaruuden). Toisin sanoen koko kaiuttimen kapasiteetti voidaan hyödyntää puolta pienempään tilaan. Ihan kuin autossa teho pysyisi samana, mutta paino puolittuisi!

Tämän takia Teini-kotelon malli on suhteellisen litteä, seinän tarjoama bassotuki hyödynnetään maksimaalisesti. Jotta tanssilattian tila saadaan maksimoitua, kaiuttimen takalevyyn on alareunaan tehty vielä syvennys lattialistaa varten. Teinit siis ovat todella tiukasti seinäruusuina eivätkä törrötä yhtään keskilattialle. Paljon ryhdikkäämpi ratkaisu kuin jalustojen päällä notkuvat pikkukaiuttimet.

Mikäli seinäsi ovat valkoiset ja raaskit maalata kaiuttimetkin valkoiseksi, häviävät purkit seinustalle erittäin hyvin. Mikäli seinäsi on musta ja maalaat kaiuttimet oranssiksi, erottuvat ne seinustalta erittäin hyvin.

Syvennys kotelon alareunassa mahdollistaa Teinin sijoittamisen tiiviisti seinää vasten.

Koska vaneria ja lastulevyä myydään levyinä, joiden lyhyempi mitta on 122 senttiä, se oli luonnollinen valinta kaiuttimen korkeudeksi. Leveyttä on 30 senttiä ja kymmenen sentin sisäsyvyys antaa sopivasti tilavuutta. Prototyypit tein tutusta ja turvallisesta 12-millisestä havuvanerista joka on sekä halpaa että todella kevyttä. Minä kun saan aina kanniskella kaiuttimia paikasta toiseen. 12-millisen kanssa pitää vain liimata bassokeskiäänisten kohdalle kotelon sisälle lisälevy tai elementtien kahdeksan millin upotussyvyys haukkaa melkein koko levyn paksuuden ja elementtien kiinnitysruuveilla ei ole, mihin pureutua. Ei sillä, kesken bassobiitin irti plopsahtava bassoelementti toki tuo ikimuistoisuutta bileisiin.

Koska kotelo on litteä, kaiutinkaapeli on syytä vetää valmiiksi liitinpaneelin aukolta elementtien viereen ja kiinnittää hyvin. Asennus kotelon kasaamisen jälkeen ei onnistu. Huomaa paksuntava lisälevy bassoelementtien kohdalla.

Kannattaako sinun tehdä kaiuttimet 12-millisestä havuvanerista, onko siinä jotain huonoja puolia? No oikeastaan ainoa oikeasti huono puoli on se, että pinta on aika hötöä. Viimeistely on siis hieman työläämpää kuin koivuvanerissa, lastulevyssä tai MDF:ssä. Paitsi, jos olet ovela ja maalaamisen sijaan vetäisetkin kaiuttimien niskaan viilun tai vaikka tapetin! Mummisi varmasti arvostaisi klassista ruusutapettia.

Bassokeskiääniset on tosiaan syytä upottaa, mutta ohutlaippaista diskanttia ei tarvitse. Hieman protoon valikoituneita ruuveja kauniimmat kiinnikkeet elementeille ovat kyllä suotavat. Diskantin keskipisteen etäisyys kotelon yläreunasta on 188 mm, bassojen 300 ja 460 mm. Kaikki elementit asettuvat sivusuunnassa kotelon keskilinjalle.

Refleksiputki voi olla pyöreää pahvi- tai muoviputkea tai vastaavan mittainen soikioputki.

Refleksiputkia on kaksi, jotta bassoaluetta voi säätää tilan ja maun mukaan. Putkien sisähalkaisija on viisi senttiä ja pituus 11 cm. Valmiita refleksiputkia myydään hyvin varustetuissa kaiutinrakennussarjakaupoissa, mutta mikä vain muovi- tai pahviputki toimii (kunhan ei ole niin ohut, että menee kourassa puristellen heti länään eli laita vessapaperirullat pahvikierrätykseen). Putkien keskipisteiden etäisyydet kotelon yläreunasta ovat 710 ja 800 mm. Vaihtoehtoisesti voit käyttää Hifitalolta saatavia racetrack-mallisia refleksiputkia ja sijoittaa ne jotakuinkin samalle korkeudelle. Niiden pinta-ala on sama kuin viisisenttisen pyöreän putken eli pituudeksi sopii sitten sama 11 cm.

Jos bassopää on liian runsas niin ensin tukitaan yksi putki (tiukaksi rullaksi kierretty villasukka toimii erittäin hyvin) ja mikäli jymisee vieläkin liikaa niin toinenkin putki tukkoon. Miksi haluaisin vähemmän bassoa? No siksi, että jos alabasso jyrää liian voimakkaana niin yläbasson tarjoama potku, se rintalastassa tuntuva osuus, mössääntyy kuulumattomiin. Kannattaa etsiä omaan makuun sopiva tasapaino.

Kotelon vaimennus näkyy kuvassa. Lisäksi suoraan elementtien taakse on hyvä saada noin 35cm korkea ja 20cm leveä pala esimerkiksi 20 mm paksua akustolevyä tai huopaa.

Teinibileet eli kotiteatteriin kans!

Leffakäyttöön kaiuttimia tarvitaan luonnollisesti enemmän kuin kaksi. Etenkin kolmessa etukanavassa on syytä olla identtiset kaiuttimet, surroundeihin voi edullisessa järjestelmässä käyttää vaikka aikaisemmin esiteltyjä kolmetuumaisia laajakaistoja.

Ostit hienon ison television ja sen eteen ei passaisi laittaa Teiniä seisomaan keskikanavaksi? No ei se ole minun syyni, että hankit moisen kapineen tykin ja akustisesti läpinäkyvän valkokankaan sijaan (valkoisesta lycrasta eli uikkarikankaasta saa passelisti toimivan akustisesti läpinäkyvän valkokankaan, jos rahat eivät riitä kaupan malleihin). Mutta koitetaan paikata tilannetta mahdollisuuksien mukaan.

Ensimmäinen askel on se, että teet kotelosta vain puolet. Siis sen ylemmän puolikkaan, jossa elementit ovat. 60cm korkea, leveys ja syvyys samat kuin alunperinkin, samoin elementtien etäisyydet kotelon yläreunasta. Koska näin tehtynä bassopäätä ei vessaa isommissa tiloissa juuri tule, määritä AV-vahvistimestasi keskikanava pieneksi eli bassot ohjataan sitten pääkanaville tai subwooferille. Jakotaajuudeksi sopii ihan hyvin se normaali 80 hertsiä, joka vahvistimissa on oletuksena.

Jakosuodin kasattuna. Liittimiltä tuleva signaali vasemmalta, bassoelementeille lähtee johdot alaspäin ja diskantille oikealle. Muista diskantin käännetty napaisuus.

Toinen askel on se, että käännät sen puolikokoisen kotelon vaaka-asentoon, sijoittelet elementit jotenkin nippuun etulevyn keskialueelle ja uskottelet, että se toimii koska kaupallisetkin keskikaiuttimet ovat sen mallisia. Akustisesti se ei vain ole kovin hyvä ratkaisu. Sorry.

Muutaman osan jakosuodin

Koska elementit ovat halpuudestaan huolimatta taajuusvasteiltaan tasapainoisia, Teini ei tarvitse muovikassillista suodinosia. Jakosuodin on siis yksinkertainen, sekä bassolle että diskantille on toista astetta olevat suodot ja lisäksi diskantin tasoa vaimennetaan hieman vastuksella.

Jakosuotimen kytkentäkaavio.

Bassolla oleva 1.2mH-kela voi olla ferriittisydäminen. Ferriitti auttaa minimoimaan kuparin määrän eli ensinnäkin kela on halpa (kupari maksaa pirusti) ja toiseksi kelan resistanssi pysyy pienenä eli bassokontrolli ei turhaan pehmiä. Toki ferriittikela saturoituu sitten jossain vaiheessa, mutta nämä kevytrakenteisen elementit ovat jo siihen mennessä sulattaneet puhekelansa poikki. Basson 3.9uF kondensaattori voi ihan hyvin olla halpa bipolaarinen elektrolyytti, mutta tämän kokoinen muovikondensaattori ei perusmallisena maksa sekään kuin jonkun euron.

Diskantilla on 3.3uF kondensaattori, peruslaatuinen muovimalli riittää tarkoitukseen. 0.47mH kelaksi käy käytännössä mikä vain eli valitse halvin ja käytä säästyneet rahat johonkin hauskempaan. 2.7-ohmisen vastuksen tehonkestoksi riittää viisi wattia, mutta toisaalta käytännössä 10-wattinen maksaa käytännössä saman verran.

Bassot kytketään sarjaan eli jakosuotimelta tulee plus-johdin yhden basson plus-liittimeen. Sen basson miinus-liittimeltä vedetään johto toisen basson plus-liittimelle ja vasta sieltä jakosuotimen miinus-pisteeseen. Diskantin kytkentä on muuten selkeää, mutta huomaa käännetty napaisuus eli vahvistimen plus-liittimeltä suotimen kautta tuleva johdin kytketäänkin diskanttielementin miinus-liittimeen.

Teinin taajuusvaste huoneessa seinää vasten asennettuna. 150 hertsin ympäristön kuoppa on lattiaheijastuksen aiheuttama.

Laulaako vai kiekuuko Teini?

Huolimatta elementtien hieman toisistaan poikkeavista suuntakuvioista lopullinen äänensävy on tasapainoinen ja varsin kuulas. Diskantti on riittävän kirkas, mutta ei ota korviin räkäisilläkäään äänitteillä ja ihmisääni toistuu luonnollisena. Akustistenkin instrumenttien luonne kuuluu selkeänä eli toisin sanoen kaiuttimen kyky kaivaa pieniä detaljeja äänitteestä on kunnossa.

Stereokuva on enemmänkin ilmava ja avara kuin kolmiulotteista teräväpiirtoa tarjoava. Tilabongarien on hyväksyttävä, että heidän tarpeisiinsa lompakkoa on levitettävä enemmän. Jotta kaiken irti saat näiden kyvystä välittää äänitteelle taltioitu, kokeile muuttaa kaiuttimien välistä etäisyyttä. Teinit kaipaavat toistensa tukea keskivertokaiutinta enemmän eli stereokuvan tarkkuutta kaipaavan optimaalinen kuuntelukulma on kapeahko, selvästi alle 60 astetta.

Bassopää on hauska. Vaikka Teini on halpa, sopivan kookas kotelo ja seinätuki mahdollistavat hyvin uskottavan bassotoiston, joka myös ylettyy mukavan alas. Alaraja on 40-50 hertsiä vähän huoneesta riippuen, ihan pienissä huoneissa voidaan hätyytellä 30 hertsin tienoota. Eivät nämä mitkään subbarintappajat ole, mutta voimaa on isossakin tilassa mukavasti eikä musiikilla se subwoofer ole mitenkään ensimmäisenä toivomuslistalla. Hirvittävän suuria äänenpaineita bassopäästä ei saa, siihen tarvittaisiin monta pykälää äreämmät pitkäiskuiset elementit. Perheen ja naapurin pinnan polttaminen sujuu kyllä tarvittaessa kädenkäänteessä.

Haeunleuat näyttävät basson kytkentäpisteet.
Mutta haluan subbarin!

No okei, okei. Mutta ihan olemattoman halpaa subbaria en pysty teille taikomaan, sellaista joka kilpailisi käytettyjen markettisubbarien tarjonnan kanssa. Alle satasen bassolaatikko vaatisi liikaa kompromisseja bassoelementin laadussa ja lisäksi todella ilmaisen vahvistimen. Kun siirrytään verkkojännitettä käyttäviin laitteisiin niin se halvin pingpongian tukkukaupasta löytyvä kapistus ei välttämättä ole järkevä eikä turvallinen. Ja kun rakennetaan itse niin on hölmöä ostaa kotelomateriaalit, nähdä rakentamisen vaiva (vaikka se onkin ilo) ja asentaa tehtyyn koteloon sitten roskaa.

Joten saat subbarin, jonka hintalappu on mahdollisimman halpa järkevästä äänelaadusta tinkimättä. Saamieni elementtien joukossa oli Peerless 830272, 10-tuumainen basso. Se ei ehkä ole seksikkäimmän mahdollisen näköinen, mutta hyvä bassoelementti ja mahtuu hyvin suljettuun koteloon, jossa on tilavuutta parikymmentä litraa. Kotelon muodon voit valita vapaasti, se ei vaikuta äänenlaatuu - kunhan elementti mahtuu halkaisijansa ja syvyytensä puolesta laatikkoon.

Subwooferin taajuusvaste jakotaajuuden säädin asennoissa (ylimmästä käyrästä alkaen) max, 150, 70, 50 ja 40Hz.

Vahvistimena toimii SA-50, jossa on aliäänisuodin noin 30 hertsissä. Toisin sanoen ihan kuuloalueen alarajaa ei hätyytellä, mutta kun bassoelementti ei ole mikään älyttömän pitkäiskuinen ja tehoa ei mitata kilowattiluokassa niin järkevämpää näin. Tiukasti potkua ja murahdusta, mutta ei sitä vaikeinta vapinaa, jolla helposti rikotaan kaiutinelementti ja yliohjataan vahvistin. Jakosuodinruuvi käännettynä noin 70 hertsiin tuottaa normaalihuoneeseen tasapainoisen taajuusvasteen silloin kun Teinijytkyä käytetään AV-vahvistimen kanssa. Jos subbari liitetään vain kahden kaiutinparin rinnalle stereojärjestelmään, kannattaa kokeilla alinta jakotaajuutta ja pääkanavien refleksiputkien tulppaamista.

Subbarin taajuusvaste ei muutu bassoalueella naksautettaessa direct-kytkin on-asentoon (punainen käyrä), mutta se nostaa voimakkuutta seitsemän desibeliä.

Harrastuksen alkuun, vai pidemmälle?

Minulla lähtökohtana Teinien kanssa oli saada jotain suurinpiirtein toimivaa, kunhan hinta pysyisi aisoissa. Tulos oli kuitenkin paljon enemmän, Teinit ovat yllättävän hyvä-ääniset ja jäävätkin pikku-ukon huoneeseen käyttöön.

Uusia kaiuttimia, jotka pieksisivät nämä äänenlaadulla ei samalla rahalla saa. Ahkera käytettyjen palstoja seuraava todennäköisesti onnistuu löytämään samalla rahalla jotain parempaa, mutta sitten pitää tietää hyvin, mihin kannattaa iskeä kiinni. Niin hyvin, että epäilen sen onnistuvan lähinnä kokeneelta hifialan työntekijältä. Teini-seinäkaiuttimet ja Teinijytky-aktiivisubwoofer täyttävät siis hyvin selvän kolon hifitarjonnassa. Kunnollista ääntä mahdollisimman halvalla. Kaupan päälle saa vielä rakentamisen ilon ja voin vakuuttaa, että itse tekemäänsä kaiutinta arvostaa paljon enemmän kuin kaupasta ostettua.

Lyhyesti: Kunnollista äänenlaatua niin halvalla kuin ikinä mahdollista.
Bassokeskiäänielementit: Nokia Harman LPT 145/25/100FS
Diskanttielementti: Nokia Harman LPKH 50/10/100 SKF
Hinnat
Teini-rakennussarja: 49 euroa kappale (sisältää elementit, tiivisteet, ruuvit, suodinkomponentit, sisäisen johdotuksen ja liitinterminaalin)
Teinijytky-aktiivisubwoofer: 129 euroa (sisältää elementin, tiivisteen, ruuvit, sisäisen johdotuksen ja vahvistinmoduulin)
Maahantuoja: Hifitalo

Kaiutinrakennustarvikekauppiaasi:

Teksti: 
Kuvat: 
Samu Saurama ja Alix Antell
Tagit: 

Kommentit

Kehtaako Samu kysyä elementtien valmistajaa (eli taustalla jokin nimekäs valmistaja, mutta ilman brändäystä), vai onko tehdastasolla hankittu joltain kaukoidän nimettömältä OEM-massavalmistajalta jättierä elementtejä, joiden yhteinen nimittäjä on ainoastaan "made in China" magneetissa :). Tuo diskantti muuten muistuttaa wanhojen rakennusarjojen huokeaa Peerless-disua.

Kai tämä sarja pitäisi jo kannatuksen vuoksi rakentaa, vaikka edellinen setti hiljattain valmistui. Mutta onko sarja loppujen lopuksi "kausituote", eli elementin ehkä rikkoutuessa ei ehkä varaosaa niin vain löydäkään?

Lisäsin käytettävän kaiutinelementit artikkelin loppuun, hyvä pointti. Niitä on tehty joskus aikoinaan ja nyt Hifitalolla on iso varasto. Mutta sitten kun varasto loppuu niin se on loppu.

Voi olla, että Peerlessilläkin oli tuollainen diskantti, mutta Audaxin mallin muistan ainakin.

Onko olemassa jotain hyvää opasta kotelon rakentamiseen? kotelot for dummies.

Sorry, ei vielä. Vasta vaiheessa... Siis minulla. Surffaamalla ahkerasti saattaa löytyä jotain, mutta en suoraan osaa sanoa mitään hyvää esimerkkiä.

Minulla on tuollainen Pekka Tuomelan rakennussarjakirja. Ohjeet ovat paljolti vanhentuneet, mutta sen teoriaosa kattaa hyvin kaiuttimen rakentamisen käytännöt, mukaan lukien kotelon rakentamisen.

Mahtaisikohan tosta teinijytkystä olla mitään iloa Genelecin M030 -parin kanssa.

Asunto on 26 neliötä, joten sinne ei sovi mikään iso mörssäri, eikä ole tarkoitus täristää naapurin sohvaa, leffoihin kaipaisin kuitenkin pientä lisätukea bassopäähän. Musiikki soi ihan kiitettävästi nytkin.

Käytössä miniDSP. joten saisi vasteenkin tasoiteltua.

Tee MiniDSP:llä jaot sekä M030:lle että Teinijytkylle niin saat ne kyllä sovitettua hyvin toisiinsa. Kyllä tuo kolmosen bassopäätä venyttäisi vajaan oktaavin alemmas.

Vaikuttaisiko miten äänenlaatuun, jos diskantin ja ylimmän basson paikkoja vaihtaa päikseen eli diskantti jäisi bassoelementtien väliin? Ulkonäöllisesti tämä ratkaisu miellyttäisi enemmän omaa silmää..

Molemmat keskiäänielementit toistavat tasan samaa signaalia eli niiden on syytä olla mahdollisimman lähellä toisiaan. Toisaalta kyse ei olisi monen sentin siirrosta. Voi olla, että 2-4kHz alue muuttuu kriittisemmäksi kuuntelukorkeuden suhteen, mutta siitä tietysti pääsee eroon hoitamalla pääkuuntelun juuri elementtien puolivälin korkeudelta. Taustamusiikissa asia ei ole niin kriittinen muutenkaan.

Eli vaikka muutos ei ole hyvään suuntaan niin äänenlaadun kanssa ollaan varsin lähellä alkuperäistä. Sen kuin teet ehdottamasi version.

Kiitos, päädyin kuitenkin loppujen lopuksi tekemään kotelot rakennusohjeen mukaisesti ja oikein hyvät tuli. Pystyykö näissä säätämään yhtään diskantin tasoa alemmaksi? Esim. vastusta suurentamalla?

Diskanttia voi säätää vastuksella, mutta se ei mene samalla tavalla selkeästi ja loogisesti kuin muutamissa muissa rakennusohjeissa. Suunta on kyllä se, että isompi vastus -> rauhallisempi diskantti. Koita kasvattaa vastusarvoa pykälä kerrallaan.

Voisiko tuolla SA-50-vahvistimella syöttää kahta bassoelementtiä, esim. noita Peerlessin mainittuja? Tuleeko ongelmia, jos toinen on eri mallia? Rinnan vai sarjaan? Lähinnä kai impedanssi tuossa on se kriittinen juttu?

Minä en tiedä, miten paljon ruutia SA-50:stä irtoaa, jos kuorma muuttuu vaikeammaksi rinnankytkennällä. Osa vahvistimista kestää sujuvasti, osa nikottelee sen verran, että saavutettava hyöty jää olemattoman pieneksi.

Suosittelisin kyllä identtisten bassoelementtien käyttöä. Neljällä elementillä herkkyys lisääntyy 6dB, mutta vahvistimen kuorma on sama kuin alunperinkin. Katso kytkentä kohdasta "Neljä bassoelementtiä, miesten malli": http://audiovideo.fi/opas/tee-itse-skaalautuva-subwoofer

Et Samu luonnollisesti ole mikään toiveiden tynnyri (ja käsittääkseni sirot kaiuttimet eivät näytä olevan sinun juttusi), mutta oletko koskaan leikitellyt ajatuksella tuollaisesta parin kymmenen sentin levyisestä "innotolpasta", jossa yhdistyisivät halvat/hyvät elementit ja supersimppeli suodinsuunnittelu.

Toki näitä tolppia rakennussarjoina on, mutta hintataso on sen mukainen, kun elementit ovat merkkituotteita. Siksi tällaiselle edulliselle ja perinteiselle kaiutinkonseptille on periaatteessa jopa markkinarako. Mitä muuten tapahtuisi, jos Teiniä laihduttaisi 20 sentin puikulaksi ja syvyyttä kasvattaisi?

Jos tila on pieni, Teini voisi toimia miettimälläsi tavalla. Se on suunniteltu niin, että elementit saavat seinäsijoituksesta maksimaalisen tuen bassoille. Jos elementit päätyvät kauemma seinästä, jakosuodin olisi vaatinut ehkä tipan erilaisen mitoituksen (vähemmän tukea bassoille vaatisi keskialueen ja diskantin vaimentamista) ja kotelon kaventaminen ja syventäminen pahentaa diffraktioita eli kotelon reunaheijastuksia.

Ja joo, minusta kaupat ovat täynnä niitä 5.25"-pari ja nappidiskantti -pilareita. On halpaa, kallista ja siitä välistä. Turha sinne on rakennusohjeena yhtä lisää tehdä.

Minkähänlainen herkkyys ja tehonkesto teineissä on?

Noiden herkkyys taisi olla jossain 85-87dB suunnalla. Ei mitään erikoista. Tehonkesto...? En osaa sanoa, elementeille ei sanottu mitään termistä tehonkestoa (terminen eli lämpöriippuvainen, milloin puhekelan liimat pettävät kuumuuden takia).

Iso kotelo ei kuitenkaan kuormita elementtejä paljoa eli en minä kamalan montaa kymmentä wattia näihin työntäisi. On pikkukaiuttimia, joista todetaan "vahvistinsuositus 30-300W". Todellisuudessa ne eivät kestä hankalalla signaalilla kuin murto-osan siitä 30 watista. Se tehonkesto kun ei ole ihan yksinkertainen asia.

Teinistä irtoaa ihan hyvin äänenpainetta normaaliin kuunteluun ja kyllä sen myös kuulee, jos soundi alkaa mennä ruvelle.

Tuli hankittua paketti 5cm paksua Ewonawoolia, joten sitä tekisi mieli käyttää näihinkin kaiuttimiin. Käykö se suoraan vanun korvikkeeksi? Täytänkö sillä vastaavan alueen kuin vanulla?

Ewona toimii joo vastaavalla tavalla.

Löytys nurkista tommonen 10-tuumainen peerlessi. Ohjeessa puhutaan parikymmenlitraisesta kotelosta, kuinkahan tuo toimisi puolet suuremmassa kotelossa?

Jokaiselle elementille on oma järkevästi toimiva kotelokokoluokka. Kun ei tiedä, mikä elementti on kyseessä ja mitä siitä halutaan, on mahdotonta sanoa, toimiiko vai ei.

Niin siis tarkoitin tuota teinijytkyssä olevaa elementtiä-Peerless 830272

Ok. Ei sen kanssa isompi kotelo ihan hirveästi tilannetta paranna. 40ltr suljettu on vielä ok ja tarjoaa tipan parempaa iskuäänitoistoa, mutta ero ei ole hurja. Oleellisempaa on, miten saat sovitettua subbarin pääkanaviin. Tippa liikaa tasoa ja basson napakuus kärsii oleellisesti.

Mistä kannattaisi etsiä vaimennukseen suositeltua huopaa? Onhan tässä kyseessä huopatossutyylinen huopa? "35cm korkea ja 20cm leveä pala esimerkiksi 20 mm paksua huopaa"

Autotarvikeliikkeissä myydään sellaista ainakin (Motonet, Biltema jne). Voi olla, että 20mm paksua ei löydy, mutta saman asian ajaa usemapi kerros ohuempaa huopaa. Valitse huopa, jossa ei ole mitään alumiinikalvoa päällä. Jos kasaat sen parisenttisen kerroksen useammasta ohuesta, laita ne vaikka niiteillä reunoilta kiinni. Älä käytä silloin huopaa, jossa on toisella puolella valmis liimapinta. Sinne kerrosten väliin jäävä liimakalvo kun haittaa ilman liikkumista koko huopakerroksen paksuudessa.

Mikä on tämä SA-50 subbarivahvistin ja kyseessä oleva peerlesin basso. En löytäny kumpaakaan mistään pikaisella googletuksella. Onko jotain korvaavia vaihtoehtoja?

Niitä sai Hifitalolta. Voi olla, että osat ovat loppu - sitten vaihtoehtona on tämä:
http://audiovideo.fi/opas/tee-itse-skaalautuva-subwoofer

Mitä osia tarvitsee muuttaa, jos rakennan teinit vain yhdellä bassolla per kaiutin?

Kun osat ovat hyvin halpoja niin osta vain se toinenkin bassokeskiääninen.

Oke jos halutaan pysyä minimibudjetissa niin olisiko http://www.st.com/en/audio-ics/tda7492p.html tuollainen vahvistin sopiva näille kaiuttimille jos ei omista mitään vahvistinta entuudestaan?

Varmaan toimii, mutta kokeilematta on mahdotonta sanoa. Se tuossa on, että halpa D-luokkainen todennäköisesti reagoi kaiuttimen impedanssiin ja tuloksena on se, että vahvistimen taajuusvaste ei ole suora vaan jotain muuta (tyypillisesti ainakin ylädiskantilta korostunut).

Toinen vaihtoehto on mikä vain käytetty vahvistin markkinoilta, halvimmillaan niitäkin löytää muutamalla kympillä.

Tällä viikolla saapui tarvikkeet ja kotelon rakennus alkamassa. Materiaaliksi valikoitui 18mm mänty liimapuulevyt. Onko jotain mitä tulisi ottaa rakentaessa huomioon, kun kotelon materiaali muuttui kertaluokkaa stydimmäksi? Vahvistimeksi tulossa Cambridge audion SR10 ja äänilähteeksi Onkyon superaudio cd (mallia en muista). Kuunneltava musiikki raskaampi proge (Rush, DT, SymphonyX) sekä perinne hevanderi (Rainbow, DP, Priest, Maiden ymym..) Huom. elämäni ensimmäinen kaiutinrakennus alkamassa, joten siksi kysymykset saattavat kuulostaa naiveilta, mutta pakko jostain kysyä. Nykyään elelen tuolla äänilähde setillä, lisättynä Amphion Ioneilla ja leffojen kanssa lisänä Velodynen SPL 1200. Nämä Teinit nyt tulossa uuteen n. 7m2:n pieneen man cave koppiin. Eli tässä pohjaa kysymykselle ja kaikki vinkit erittäin tervetulleita. Kiitos

Toivo, että massiivipuiset levyt eivät elä liikaa ja kotelo halkeile. Pidä sisäsyvyys alkuperäisenä, ettei kotelotilavuus muutu paljoa (eli ulkomitta muuttuu tipan). Etu/takalevyn ulkomitta voi olla alkuperäinen.

Täällä myös ensimmäinen kajariprojekti käynnissä. Olen ajatellut höystää Teinejä kahdella tässä ohjeessa olevia subeja mukailevalla n. 33 sisälitraisella subbarilla (IMGStageLine 100D/150W + Peerless SLS 8" 830667). No ehkä yksikin riittäisi, mutta luin jostakin, että kaksi olla pitää. Tuli myös hommattua DSPeaker subihuonekorjain, johon saa kaksi subbaria kiinni. Voisiko näin ollen Teineistä tehdä umpikotelot? (Ihan jo siitä syystä, että reikiä mdf-levyyn väsätessäni unohdin tehdä reiät huohotinputikille, enkä millään viitsisi enää pölistellä reikäporan kanssa :) )

Kaksi subbaria on selvästi parempi kuin yksi. Jos on mahdollisuuksia, sijoita yksi etuseinälle ja toinen takaseinälle.

Tuo lattiamallinen kotelo on liian iso suljettuna, yläbasso ja alakeskialue jäävät vaimeiksi ja kaiutin kuulostaa ponnettomalta ja ohuelta. Noin 60cm korkea versio toimii suljettuna paremmin.

Juu, tein refleksiaukot ja putket ohjeen mkaan Teinit ovat valmiit ja koesoitto suoritettu. Hienosti soi! Vaikka itse sanonkin, mutta eipä muitakaan ole sanomassa :) Ei paljoa häpeä monta kertaa kalliimmille "oikeille" kajareille. Kiitos kivasta ohjeesta. Tuli myös hommattua kolvi ja kolvattua eka kerta elämässäni. Nyt vielä tuo toinen subi kasaan, niin alkaa setti olla valmis.

Hyvähyvä :) . Joskus varmasti nälkä kasvaa syödessä ja sitten voi ostaa tai rakentaa jotain vielä makeampaa, mutta eivät Teinit ihan pöllöt ole vaikka niiden osat tosi halvalla saakin.

Vihdoin olen saanut Teinit siihen käyttöön mihin ne rakensin viime vuoden lopulla. Hyvin soivat!!!
Nälkä kasvaa syödessä, tietenkin. Mitenkähän mahtaisi kuuntelukokemus parantua, mikäli alkaisi Puristeja suunnittelemaan. Hieman kun kaipaan korkeammille keskiäänille ja diskantille lisää "kirkkautta", tai sitä kuuluisaa jotain.
Tila on äänentoistollisesti hieman haastava. 7m2 huone, huonekorkeus reilut 3m. Eli kuuntelupaikka ihan takaseinässä kiinni ja teinit tietenkin vastakkaisella. Ideana vielä niin, että äänenlaatu olisi mahd. hyvä jo aika pienellä volyymilla. Kuuntelen siis iltaisin, kun muu perhe jo nukkuu. Vaihdoin vahvistimen CA:sta Maran PM17 MKII:seksi, joten tietenkin kaiuttimien päivitys vahvistimien kapasiteetin mukaisiksi alkoi kiinnostamaan.

Kun tila on pieni, sinne on vaikea saada mahtumaan suuria kaiuttimia - vaikka suurilla elementeillä saatava suuri suuntaavuus auttaisikin.

Vähän nyt sitten tunnelman mukaan voisin ehdottaa Purismia tai 12" Yksisilmäistä. Kumpi vain siinä lattiamallisessa refleksikotelossa ja todennäköisesti sinun huoneessasi sitten refleksiputket tukossa. Pienempi suljettu nostaisi yläbassoa pintaan ja tulos voisi olla liikaa kumisevaa - siksi se iso, mutta suljettuna.