Karmean iso! Ajelin Porvooseen yhdelle harrastajalle, jolla Metrik-pari oli valmiiksi soimassa ja onnistuin näin luistamaan varsin raskaiden (kuulemma satakunta kiloa pakkauslaatikoineen kappaleelta) kalikoiden siirtelystä. Olinhan minä kuvia nähnyt siitä, mutta silti Metrikit yllättivät koollaan.
”Harva arvokas on
vaatimaton
olemassaolostaan.”
Muotoilu ei hävitä kaiuttimen mittasuhteita. Melkein tuntuu, että päinvastoin. Siistithän nämä olivat, arvokkaan näköiset jopa. Tietysti, harva arvokas on vaatimaton olemassaolostaan.
Säädettävää maailman tappiin
Vaikka täysin passiivinenkin kaiutin on työn alla, tämä ensimmäinen versio on puoliaktiivinen. Se vaatii MiniDSP-aktiivisuotimen, suotimelle oikean ohjelmiston ja kaiutinpari yhteensä neljä päätevahvistinkanavaa.
Diskantti- ja keskialue-elementit hoitavat kaistan 150 hertsistä ylöspäin ja kahdella elementillä tehty kardioidibasso siitä alaspäin. Kolmetiekaiutin viidellä elementillä siis, ei minimalistisin lähestyminen aiheeseen. Toimintaperiaatteitakin on useita. Basso on kahdella elementillä tehty kardioidi eli se ei säteile taaksepäin juurikaan. Keskialue-elementit ovat avoimessa levyssä eli dipolina ja nauhadiskantti säteilee vain eteenpäin. Ajatus rakenteen takana on vähentää huoneen vaikutusta eli saada enemmän suoraa ääntä kuuntelupaikalle hankalassakin akustiikassa.
MiniDSP:n ohjelmointi sujuu USB-kaapelin välityksellä kun purkki on kiinni PC:ssä. Tuo jako bassojen ja loppualueen välillä tehdään juuri MiniDSP:llä, samoin kuin tasonsäätö ja tarvittaessa bassovasteen sovitus huoneen ominaisuuksiin.
Koska basson taso suhteessa loppualueeseen on vapaasti säädettävissä, muuttuu kaiuttimien luonnekin vipua kääntämällä huomattavan paljon. Kirkkaan räikeästä pehmeän tummaan.
Paatuneen harrastajan valinta
Säädettävyyden tuloksena on kaiutin, joka taipuu hyvin monenlaiseen tilaan. Nämä saa soimaan tasapainoisesti tai juuri kuuntelijan toiveiden mukaisesti. Mutta vastaavasti Metrik myös vaatii sen ruuvaamisen tai potentiaalista jää huomattavan paljon käyttämättä.
Vaatimuksesta seuraa, että Metrik on ehdottomasti pitkällistä ruuvaamista arvostavan harrastajan kaiutin. Sitä ei vain laiteta seinustalle ja poppi soi. Se vaatii jaksamista ja hieromista huomattavan paljon toimiakseen kunnolla. Suoraan sanottuna se vaatii harrastajan, joka nauttii siitä säätämisestä. Testitilassa bassopäässä kuului vielä selvästi ylimääräistä muminaa, joka olisi mittalaitteiston avulla mahdollista viilata pois.
Korvat hörölle
Katie Melualla keskialue on puhdas ja selkeä, diskantti ulottuva, muttei tippakaan ylenpalttisen kirkas tai räikeä. Mikä on sinänsä yllättävää koska hyvin usein äänite on turhankin kirkas. Keskialueella on poikkeuksellisen hyvää sävyjen erottuvuutta kun bassotason laskee neutraaliksi. Vähän lisää bassoille tekee sen, mitä yleensäkin – lisää muhkeuta ja murahdusta, joka sitten peittää keskialueen detaljeja alleen.
Luulen myös, että pienellä hieromisella bassojen ja keskialueen sovituksen saisi vielä nykyistä paremmaksi.
Kookas kaiutin ei integroidu täysin käytetylle lyhyelle kuuntelumatkalle. 230 sentin päässä kuuntelutuolilta olevat Metrikit piirtävät stereokuvan enemmänkin vapautuneena ja avarana kuin pinseteillä asioita paikoilleen asetteleva. Kun kuuntelumatkan lähes tuplaa niin asiat alkavat paikallistua tarkemmin kohdalleen ja kolmiulotteisuus herää henkiin.
Metallican Welcome Home (Sanitarium) herättää kitarat henkiin hyvin kauniina eikä jatko pilaa yhtään tunnelmaa vaan kylmät väreet uivat sujuvasti selkäpiihin. Aladiskantilla tosin kuuluu välillä jotain ylimäääristä, esimerkiksi rummuista pellit nousevat hieman erillisinä pintaan lyhyellä kuunteluetäisyydellä.
Seuraava säätö
Jatkona pykälää tuoreemmalta levyltä Blackened ja yläpään tason tiputus kaksi desibeliä. Murahdusta tuli heti lisää, mutta vastaavasti laulajan koko pienentyi. Hankalaa, tätä pitäisi kyllä rukata tutussa akustiikassa mittalaitteiston avulla, jotta kaikki todelliset kyvyt aukeaisivat.
Talon isäntä vaihtaa soimaan tuorempaa Opethia ja täyteläisyyttä tulee selvästi lisää, mutta ei mitenkään ylenpalttisesti. Ehkä kommenttini siitä saavat tyylin vaihtumaan kokonaan. Siirtyminen Earth, Wind & Fire Dance Trax -vinyyliin nostaa aladiskantin taas hieman alleviivattuna esille. Bassopään napakka nopeus sen sijaan toimii mainiosti. Samoin Keith Richardsin Talk Is Cheap kulkee mukavasti.
Isoksi kaiuttimeksi Metrik ei näillä säädillä soi kovinkaan vahvalla auktoriteetilla. Kyse ei ole muhkeuden puutteesta bassoilla vaan enemmän keskialueen lämmöstä. Bassotason liiallinen nosto vetää sointia paksuksi ja ylenpalttinen lasku tekee soinnista liian kirkkaan, mutta lievä ohuus kuluu koko ajan ja se tuntuu pienentävän solisteja. Tähän voisi purra ainakin keskiäänisten tason lievä nosto MiniDSP:llä, mutta myös huone saattoi vaikuttaa huomattavankin paljon.
Valmis paketti? Ei, ei alkuunkaan.
Jos joku on varmaa niin se, että Metrik on hurja laite. Se soi läpikuultavan vapautuneesti ja perussävyltään tasapainoisesti sekä tarjoaa harrastajalle säätövaraa paljon pidemmälle kuin perinteinen passiivikaiutin. Ja siinä on myös sen kynnys. Jos haluat Metrikit omaksesi, sinun pitää olla valmis siihen säätämiseen.
Kun tiedämme, että jokainen äänite soi omalla tavallaan niin menisikö elämä Metrikin kanssa pelkäksi säätämiseksi aina levyn vaihtuessa? Ja jos menisi niin haittaisiko se vai ei?
Minusta on tullut laiska ja kaipaan mukavuutta, helppoa ja selkeää systeemiä. En siis todennäköisesti ole perusasiakas Metrikille. Vaikka toisaalta houkuttaisi huomattavan paljon, kuinka pitkälle sen soundia saisi omaa makuani vastaavaksi, jos olisi tarpeeksi aikaa touhuta kaiuttimien kanssa tutussa tilassa. Eli jos sinusta tuntuu, että en ollut täysin tyytyväinen Metrikin ääneen, johtui se paljolti juuri siitä, että en ole viettänyt kuukautta sen kanssa hioen soundia omaa makuani vastaavaksi.
Harrastaja, joka haluaa viilata soundin juuri omaan kuunteluhuoneeseensa sopivaksi, saa puoliaktiivisen Metrikin kanssa siihen hurjasti työkaluja. Sinun pitää päättää, kumpaan porukkaan kuulut.
PS. Metrik on kuunneltavana nyt 1.3.11.2013 Hifiexpossa eli mars ottamaan tyypit.
2 Comments
Herkkyys: 84 dB/W=ei kiitos
Herkkyys: 84 dB/W=ei kiitos
Dipoli- ja kardioidibassot
Dipoli- ja kardioidibassot harvoin ovat hurjan herkkiä. Jos ovat, ne ovat myös hurjan kokoisia. Juuri tämän takia Metrikissä onkin aktiiviperiaate, bassolle voi laittaa riittävän tehokkaan päätevahvistimen, ne kun tarvitsevat 10x tehoa siitä, mitä yläpää samalla äänenvoimakkuudella.