Miehet uudistivat bändiorganisaationsa ennen uuden levyn La Futuran julkaisemista. Uudet tuulet tekivät hyvää ja Rick Rubinin tuottamalta uudelta levyltä kuulee ZZ Topin hyvän fiiliksen ja energian. Albumin tunnelmat ja soundit ovat kombinaatio perinteistä 1970-luvun ZZ Topia ja edellisten kolmen levyn aikana muotoutunutta räväkkää kitarasoundia. Yhdistelmä on erinomainen.
Onnellisena käpäilemäni tuplavinyyli on tuhtia tavaraa. Juuri sitä, mitä ZZ Topilta tahtoo: stailin moottorin hyrinää, tiukkaa koreografiaa, Teksasin aurinkoa ja Gibbonsin rennonkarheaa riimittelyä.
Levyn aloittava rap-cover ”I Gotsta Get Paid” pakottaa meikätytön eläytymään mukana ensimmäisistä rytmeistä alkaen, eikä irti pääse ennen kuin levy loppuu. Löytyy boogieta, funkkia, bluesia ja rauhallisempaa kuhertelua, koko albumin pörrätessä taatulla laadulla ja tiukoilla kierroksilla. Sitkeimmiksi korvamadoiksi levyltä päätyvät aloitusbiisi ja ”I Don’t Wanna Lose, Lose, You”.
Pitkää ikää ja hyvää terveyttä ZZ Top, I Don’t Wanna Lose You!
ZZ Top – I Gotsta Get Paid
Kommentointi suljettu.