Iltamien järjestäjät porautuvat suoraan ytimeen tiivistelmässään. Tarjolla on yllätyksiä, järkytyksiä, itkua ja naurua. Iltamien poikkitaiteellinen ja monipuolinen esiintyjätarjonta ei välttämättä aina osu ja uppoa jokaiseen, mutta eihän niiden tarvitsekaan. Se on sitä elämää, jonka ansiosta huippukohdat ovat sitten vielä hienompia. Iltamakokemuksieni perusteella voin sanoa, että aina sieltä löytyy jotain uutta ja viihdyttävää.
Iltamat ovat vekkuli tapa ujuttaa Ismo Alangon fanien lautaselle uusia ainesosia. Saattaa olla, ettei pelkkää buto-esitystä, nykytanssia tai runonlausuntaa tulisi lähdettyä katsomaan, vaikka ne kiinnostaisivatkin. Näiden iltamien ansiosta pääsee kokemaan itselle mahdollisesti uusia taidemuotoja sen tutun ja turvallisen lisäksi. Vaarana tuossa on se, että saattaa ihastua johonkin ihan uuteen.
”Vaarana on se,
että saattaa ihastua
johonkin ihan uuteen.”
Toinen vaara on iltamiin koukkuuntuminen. Innostuneiden ja ystävällisten järjestäjien toive yhteisöllisyydestä tuntuu toimivan, sillä imua takaisin on – tunnistan iltamissa ulkonäöltä jo muitakin vakikävijöitä. Olemme jopa todella epäsuomalaiseen tapaan välillä jutelleet keskenämme ja vertailleet kokemuksiamme sekä sisäänpääsyä odotellessa että pois lähtiessämme. Pääsy iltamille vaatii kuitenkin hyvää ajoitusta ja netin vahtimista, sillä tapahtumien liput loppuunvarataan tai -myydään yleensä nopeasti. Eikä ihme, sillä lippuja on tarjolla vain viisikymmentä per iltama ja kysyntää on paljon.
1 million 18 years ago
Iltamat saivat alkunsa Ismo Alangon nähdessä Ishmail Sandstroem -näyttelyn kuraattori Petri Lehtisen seurassa. Näyttelystä inspiroitunut Ismo oli pohtinut, että olisipa hienoa esiintyä täysin akustisesti pienelle joukolle tuollaisessa tilassa. Ja ajatushan toimii: nyt näiden kolmen Jääkellari-perjantain jälkeen on Ishmail & Ismo -iltamia pidetty jo 12 kappaletta.
Iltamien aluksi kuraattori kertoo aina tapahtuman taustoista, iltaman vieraista ja Ishmail Sandstroemin, näkymättömän ja ulkopuolisen taiteilijan, tarinan. Ishmail Sandstroemin lapsenomaiset ja erikoisen alkukantaiset piirrokset ja valoteokset kehystävät iltamien näyttämöä sekä vaihtuvat värikkäänä virtana valkokankaalla. Löytyypä pöydiltä myös mehiläisvahateoksia. Itseäni kiehtoo eritoten iso valaistu pleksikaiverrus nimeltään 1 million 18 years ago today, jonka idean taustalla on sanomalehtien ”20 vuotta sitten tänään” -osio.
Ismo Alanko Absolute Acoustic, iltamien toinen vakio, on nimensä mittainen – saamme täysin akustista Ismoa välineinään piano, kitara sekä valloilleen päästetty ääni ja koko tilaan vaikuttava karisma. Välillä mukaan tulee vieraileva esiintyjä säestämään. Ismo esittää iltamien mittaan tuotantoaan laajasti, kyläillen myös Hassisen Koneen ja Sielun Veljien luona. Ismon ensimmäinen soololevy Kun Suomi putos puusta taisi saada eniten soittoaikaa. Saimme kuulla huikeina versioina levyn nimikkokappaleen ja kappaleet Masentunut ameeba, Meidän isä ja Hetki hautausmaalla.
Yksi osa iltamien taikaa lienee myös se, että järjestäjät eivät pelkää virheitä, vaan antavat niiden tuoda oman lisänsä tunnelmaan. Tähän perustuen kuraattori Petri Lehtinen kertoo pyytäneensä esittämään myös kappaleita, joita Ismo ei ole joko esittänyt aikoihin tai vielä lainkaan. Ismolla onkin mukana settilistan sijaan lista kappaleista, jotka pystyy esittämään akustisesti. Niistä, tai listan ulkopuolelta, Ismo sitten valitsee fiiliksen mukaan.
Kaikissa iltamissa Ismon esitysten alussa kuulimme monta vielä julkaisematonta kappaletta, joissa laulettiin muun muassa sushibaarista, mökkinaapuruksista, harmaudesta ja syvästä maanantaista. Itseeni suurimman vaikutuksen teki kappale, jonka Ismo laulaa hiljaa ja korkealta, kertoen laulavansa heikkoudesta, koska laulamaton laulu jättää elon pelon. Ensimmäisessä iltamassa kappaleen väliosaa säesti lyömäsoittaja Teho Majamäki, toisessa äänitaiteilija Outi Pulkkinen ja kolmannessa Yrjänä Sauros. Toivon todellakin, että tämä kappale levytetään näin puhtaana ja yksinkertaisena. Voisin toivoa lisäksi täysin akustista levyä, sillä Ismon taika ja sanoitusten voima toimii niinkin, tuoden uuden näkökulman vanhoihin kappaleisiin.
Kansainvälisyyttä
Ensimmäisessä iltamassa esiintyjäkaarti oli vallan kansainvälistä. Mukana oli jo aiemminkin iltamissa vieraillut butotanssija Ken Mai, jonka esiintyminen nostatti pakostikin yleisöstä jonkinlaisen reaktion – oma reaktioni oli jossain iloisen hämmästyksen ja vaikuttuneen arvostuksen suunnalla.
Ken Mai sai myöhemmin myös kanssaesiintyjät Ismon ja Tehon viihdyttymään hänen ottaessa omalla tavallaan osaa sekä Ismon esitykseen (oopperakiekaisu Risteys-kappaleen loppuun sopi yllättävän hyvin) että valloittavan hauskaan Ismon ja Tehon lyhytelokuvasäestykseen. Illan lopuksi Ken Mai jammasi lavalla Axailes Solarin, Isabelle Antenan ja Teho Majamäen tuottamien konerytmien tahdissa.
Energiaa
Keskimmäisessä iltamassa oli Outi Pulkkisen äänitaiteilua, jouhikon soittoa ja kalevalaishenkistä runonlaulua, Jari Mäkäräisen runoutta sekä Iina Taijonlahden ja Nadja Pärssisen nykytanssiperformanssia.
Ismon esiintyminen oli mielestäni suoranaista täydellisyyttä, lämpimän ja voimakkaan energiansa tunsi metrien päähän. Hän veti kaksi settiä, joista jälkimmäisessä saimme kuulla iloksemme myös Ismon akustiset versiot Sielun Veljien kappaleista Laatikoita, Ihminen ja Laulu. Ismon eläytyvä esiintyminen sai yleisön pauloihinsa ja kostutti silmiä (itse taisin kärsiä illan lopuksi jo nestehukasta). Pianon säestyksellä esitetty Meidän Isä värisytti voimakkuudellaan ja tuntui vapauttavan Ismon energiat kokonaan. Hehkuva setti huipentui encorekappaleisiin Ekstaasiin ja Lauluun, joiden jälkeen ulvova yleisö oli todellakin hurmoksessa.
Perhejuhlaa
Kolmannessa iltamassa oli perhejuhlan tuntua. Saimme seurata Ismon äidin, lausuntataiteilija Anna-Liisa Alangon, esittävän Paavo Haavikon runoja antaumuksella rekvisiitan kera, lisäksi illan päätteeksi Ismo nappasi veljensä, Neljä Ruusua -keulamiehen Ilkka Alangon, mukaan lavalle esittämään Jaakko Tepon kappaleen Pilkillä.
Sössölandian Kultakurkuissa Jaakko Tepon tuotantoa esittäneitä veljeksiä olisi ollut nautinto kuunnella enemmänkin, sillä heidän äänensä toimivat erinomaisesti yhdessä. Aiemmin illasta näimme ja kuulimme myös Yrjänä Sauroksen erikoista saurofonia ja runojaan.
Parhaimmillaan Ishmail & Ismo -iltamat ovat todellakin intiimiyden, läheisyyden ja kuiskauksen riemuvoittoa. Jokainen hetki on merkityksellinen – jos ei aina itselle, niin varmasti jollekulle toiselle.
Ismo Alangon ja ystävien absoluuttiset perjantait
18.5.2012
Kuraattori Petri Lehtinen kertoo Ishmail Sandstroemin taiteesta
Ismo Alanko Absolute Acoustic
Vj Suvi Suvereeni goes Ishmail
Tero Jartin lyhytelokuva Hit The road – A Regular Love Story livemusiikin säestyksellä
Teho Majamäki, Axailes Solar, Isabelle Antena, elektroakustista musiikkia
Ken Mai, butotanssia
25.5.2012
Kuraattori Petri Lehtinen kertoo Ishmail Sandstroemin taiteesta
Ismo Alanko Absolute Acoustic
Vj Suvi Suvereeni goes Ishmail
Outi Pulkkinen laulaa, soittaa jouhikkoa ja improvisoi
Iina Taijonlahti ja Nadja Pärssinen tanssivat
Jari Mäkäräinen lausuu runojaan
1.6.2012
Kuraattori Petri Lehtinen kertoo Ishmail Sandstroemin taiteesta
Ismo Alanko Absolute Acoustic
Vj Suvi Suvereeni goes Ishmail
Anna-Liisa Alanko lausuu Paavo Haavikon runoja
Yrjänä Sauros soittaa saurofonia
Lyhytelokuva Kuinka säkeitä valmistetaan
+ Sössölandian Kultakurkkujen yllätysesiintyminen
Kommentointi suljettu.