Ympärisäteilevät kaiuttimet eivät jostain käsittämättömästä syystä ole lyöneet itseään läpi. Muutamiakin erilaisia kuunnelleena voin keksiä syinä olevan vain ennakkoluuloisuus tavanomaisesta poikkeavaan lähestymiseen ja paljolti juuri siitä johtuva omakohtaisten kokemusten puute. Vahvuudet ovat erittäin epäkaiutinmainen ja rasittamaton, mutta parhaimmillaan hyvin tasapainoinen ääni. Heikkouksia ei varsinaisesti ole. Ainakaan, jos tarkoitus on nauttia musiikista eikä vain ruotia äänitteen viimeisimpiäkin detaljeja.
Duevel on saksalainen kaiutinvalmistaja, jonka koko mallisto koostuu ympärisäteilevistä ratkaisuista. Hinnat alkaen malli on runsaann tonnin hintalapulla oleva Planets ja kaikkein korkeimmalla siintää parinkymmenen tuhannen Sirius – kaiutin, jota valitettavasti ainakaan toistaiseksi ei ole koskaan Suomessa käynyt.
”Heikkouksia ei
varsinaisesti ole.”
Enterprise on uusi malli, joka sijoittuu Planetsin yläpuolelle, Venuksen ja Bella Luna Diamanten alapuolelle. Kaksi ja puoli tuhatta euroa on toki summa, joka ei irtoa kaiuttimiin aivan kevyin perustein, mutta voin luvata, että Enterprisen kanssa summalle saa vastinetta ihan viimeistä penniä myöten.
Raikas, ilmava, jykevä ja vaivaton
Sijoitus vaikuttaa tietysti ääneen selvästi. Vaikka Enterprise toimiikin hyvin lähempänäkin seinää, oli metri etuseinästä ja noin puolitoista sivuseinistä paikka, jossa kaiutin tuntui huomaamatta murentavan koko kuunteluhuoneen etuseinän pois ja piirtävän stagen leveänä ja syvänä. Siirto lähemmäs seinää vahvistaa läsnäolon tunnetta, mutta vastaavasti vähentää stereokuvan kokoa.
Billie Holiday avautuu hyvin kuulaana ja raikkaana, ei ylenpalttisen kirkkaana, vain poikkeuksellisen vapautuneena. Piirtyvän tilan valtavasta koosta huolimatta rouva Holidayn läsnäolo on erittäin vahva. Olo on oikeastaan hieman hassu kun veistokselliset kohtuukokoiset paadet seisovat näennäisen virattomina huoneessa, ääni ei nimittäin paikallistu niihin tippaakaan.
Äänensävy on sekä hyvin neutraali ja tasapainoinen että myös täysin rasittamaton. Mitään ylemmän keskialueen tai alemman diskantin vaimentumaa ei kuulu, mutta edes Metallican purkkilihaakin tiukemmin pakattu Die, Die My Darling ei ala ottaa edes alustavasti korviin vaikka hanaa avaisi reilustikin.
”Huomion kiinnittää
vaivaton nopeus,
jolla kaikki esitetään.”
Bassopää iskee pikkuveli-Planetsia alemmas ja ennen kaikkea huomattavan hyvällä kontrollilla. Saman levyn Whiskey in the Jar:n bassokuviota on hyvinkin helppoa seurata. Parhaiden aktiivikaiuttimien basson jäntevyyteen on vielä hieman matkaa, mutta yleisessä kuuntelun rentoudessa ja stereokuvan hulvattomassa koossa mennään niistä toistaalta kiitäen ohi. Huomion kiinnittää lisäksi vaivaton nopeus, jolla kaikki esitetään.
Enterprise on myös täysin ääniteriippumaton nautinnon tarjoilija. 20 Fingersin Short Dick Man ja Analog Pussyn Trance N Roll kulkevat vain aavistuksen tiukimmin iskevästä terästään menettäneinä (terästä, jota kaikki eivät ollenkaan kaipaa) ja Mission Impossible -soundtrackin sinfoniaorkesterilla soitettu The Heist nostaa välittömästi kylmät väreet selkäpiihin.
Stereoelokuvateatteri
Itse asiassa The Heist on hyvä muistutus siitä, miten mainiosti ihan vain stereopari hyviä ympärisäteileviä toimii elokuvamateriaalilla. Tila piirtyy huomattavan isona, leffoille mainiosti sopivana elämää suurempana. Ilmavuus ja avaruus muistuttavat hyvillä äänitteillä paljon aitoa monikanavajärjestelmää.
Ocean’s Eleven -soundtrack on toinen loistava esimerkki aiheesta. Tila avautuu huoneeseen rajattomana, silti dialogi toistuu hyvin selkeänä ja hyvin artikuloituvana keskeltä. Bassomatto luo juuri oikeanlaisen piinaan ja leffan loistava ja tiivis tunnelma välittyy erittäin vahvana. Dialogista on hyvin helppoa kuulla painotukset ja käytännössä nähdä puhujien pienimmätkin eleet edessään, vaikka kuvaa ei siis ole nyt ollenkaan käytössä.
Mitään tehosteita ei tietenkään lennä etu-takasuunassa, mutta toisaalta huonosti tehdyt monikanavaraidat eivät myöskään pilaa tunnelmaa kun kukaan ei kilkuta tarpeettomasti surroundkanavassa koko aikaa.
Eli jos haluat tehdä kotiteatterin olohuoneeseesi minimimäärällä johtosoppaa, Duevel Enterprise on erittäin hyvä vaihtoehto.
Ympärisäteilevä sweet-spot
Enterprise osuu minulle Duevelin mallistossa juuri sweet spottiin. Se on sekä viimeistelyltään että äänellisesti ihan joka suhteessa oleellisesti Planets-pikkuveljeään parempi ja näyttää huomattavasti makeammalta kuin kalliimpi Venus. Toki Bella Luna Diamante kiitää pidemmälle, mutta hintalappukin on kolminkertainen. Parinkymmenen tuhannen hintaisen Siriuksen kaukaisuudesta puhumattakaan.
”Stereopari ympärisäteileviä toimii elokuvamateriaalilla mainiosti.”
Enterprisen testi tuli erittäin huonoon aikaan. Olen karsinut ahkerasti kaikenlaista sinänsä erittäin hyvälaatuista ja hauskaa hifikampetta, jota nurkkiin on kertynyt, mutta joka on vain syystä tai toisesta jäänyt olemattoman vähälle käytölle. Miten minä nyt uskottelen itselleni, että ihan suoraa sijoituspaikkaa ei Enterprise-parille ole olemassa – soi se sitten vaikka kuinka mielettömän hienosti. Testipari olisi vielä valkoinenkin. Sopisi niin hyvin toimistolle, kotiin, mökille, ihan mihin vain. Hitto.
Duevel Enterprise kuuluu järkevän hintaisten kaiuttimien ehdottomaan eliittiin. Se vie matkalle, jollaista tavallisiin kotelokaiuttimiin tottunut hifiharrastaja ei ole edes osannut unelmoida.
Lyhyesti: Veistoksellinen kaiutin, jonka sointi on äänitteestä riippumatta nopeaa, rasittamatonta, tasapainoista ja ilmavaa.
Hinta: 2 190 – 2 490 euroa parilta, viimeistelystä riippuen
Maahantuoja: Scanteknik
Duevel-kauppiaasi:
Kommentointi suljettu.