Kuuntelin Elacin äänenlaadullista lippulaivaa, FS 509 VX-JET -mallia, joulukuussa. Nyt selvästi samankaltaisia äänellisiä piirteitä on havaittavissa mallissa, jonka hinta on alle viidesosa. Kenellekään ei varmaan jää epäselväksi, että on kyse tuotteesta, jonka ääreen kannattaa pysähtyä.
FS 247 on 240-sarjan lattiamalleista pienin ja se onkin siro. Ei, se ei yritä häviämistemppua olemattomalla olemuksella vaan on oikea kaiutin, jonka mittasuhteet saavat sen vain näyttämään yhtä aikaa uskottavalta ja kuitenkin linjakkaalta.
Hillityn oleelliset muutokset
Perusmallissa ja Black Editionissa on sama kotelo ja samat kaiutinelementit. Black Edition kuitenkin eroaa muutamissa suhteissa perussisarestaan. Yksi on sisäinen johdotus, joka on tehty Van den Hull -kaapeleilla ja toinen on uusittu jakosuodin, joka pohjautuu erittäin järeisiin ilmasydänkeloihin. Black Editionin äänensävykin poikkeaa hieman perusmallista eli komponenttiarvot suotimessa eivät ole täysin samat.
”Black Edition on
äänellisesti
jokaisella osa-alueella
perusmallia edellä.”
Kolmas asia on tietysti ulkoinen. Black Editionissa etulevyn normaalisti kiiltävät osat ovat lähes mustia. Myös se huoneen laidalta toiselle paistava Saksan lippu on jätetty pois.
Koska kaikki huoneet ovat erilaisia ja jokainen joutuu miettimään kaiuttimien optimaalista sijoitusta omaan tilaansa, on pieni äänensävyn säätömahdollisuus hyvin tervetullut. FS 247 -malleissa on kaksi refleksiputkea. Toinen avautuu diskantin takana kotelon taakse ja toinen jalustalevyn yläpuolella alaspäin. Tukkimalla taaksepäin osoittava putki saadaan yläbassojen energiaa vähennettyä ja vastaavasti siirrettyä sitä alemmille bassoille. Hyödyllinen asia, jos kaiutin pitää sijoittaa pienehköön tilaan tai lähelle seinää.
Oleellinen kysymys on tietysti se, onko parannettu malli lisähintansa arvoinen. On, on se. Black Edition on huomattavasti tyylikkäämmän näköinen ja äänellisesti jokaisella osa-alueella perusmallia edellä. Minusta se on niin paljon tyylikkäämpi, että jo pelkkien ulkonäköasioiden takia olisi hyvä yrittää riipiä kasaan tarvittavat lisäsataset.
Perussävelet
Elac FS 247:lla äänikuva avautuu isoksi ja selkeäksi, mutta lähinnä yhteen tasoon – ei niinkään erityisen syväksi. Luonne on enemmänkin avara ja ilmava kuin äänitteen detaljeja tarkasti paikoilleen sijoitteleva.
Äänensävyllisesti kaiutin on hyvin tyypillistä Elacia. Säihkettä ja sähinää riittää, ei räikeästi tai korviin ottavasti, mutta yläpää vain on keskivertoa kirkkaampi. Kirkkaus nostaa hieman konsonantteja pintaan siten, että artikulaatio saa pienen alleviivauksen. Pitääkö tästä vai ei, puhtaasti makuasia.
Bassopäässä on huomattavan paljon energiaa. Ilman toisen refleksiputken tukkimista sitä on isompaakin tilaan vähintään riittävästi. Tarkempi ja neutraalimpi toisto saadaan jättämällä vain alas osoittava putki avoimeksi. Nopeus riittää hyvin Herbie Hancockin ilottelulle ja jyhkeys Ken Ishiille. Juuri enempää ei tämän luokan kaiuttimelta osaa toivoa.
Selkeä artikulaatio ja riittävän jykevä bassopää ovat erinomainen pohja myös kotiteatterin kaiutinjärjestelmälle. FS 247 kuulostaa sirosta ulkomuodostaan huolimatta hyvin isolta ja sillä saakin varsin uskottavan soundin aikaiseksi.
Kolme askelta eteenpäin
Black Edition ei tyydy vain olemaan oleellisesti tyylikkäämpi vaan se myös kuulostaa äänensävyllisesti selvästi paremmalta ja lisäksi pystyy piirtämään huomattavasti tarkempaa stereokuvaa.
Yleinen sävy Black Editionissa on perusmallia rauhallisempi ja aikuisempi. Nuorekkaan räväkkä hetimakee-fiilis karsiutuu ja äänessä on selvästi sitä samaa luontaisen hillittyä ja tyylikästä olemusta kuin FS 509 VX-JET:ssä.
Kun kaiuttimien akustinen perusrakenne on täysin indenttinen, tuntuu hämmentävältä, että Black Edition pystyy selkeästi kolmiulotteisemman stereokuvan piirtoon kuin perus FS 247. Ehkä vielä hämmentävämpää on kuitenkin yleisen läpikuultavuuden parantuminen.
Black Editioninin keskialueen erottelukyky on kaiuttimen koko ja hinta huomioiden hämmästyttävän hyvä. Oli kyse sitten muusikoiden tekemisistä tai tallenteen teknisten ratkaisujen ihmettelystä, FS 247 Black Edition pystyy todella selkeään ja läpikuultavaan esitykseen.
Päälle päätteeksi bassoilla on yhtä hyvin ruutia kuin perusmallissakin, mutta ne kuulostavat hieman vaivattomammin ja nopeammin irtoavilta.
Yksinkertainen ratkaisu
Aloitin tämän testin kuuntelemalla perusmallia ja se osoittautui hintaisekseen erittäin hyväksi vaihtoehdoksi. Sitten koko tunne heitti volttia. Jatkettuani Black Editionin kuuntelulla se hyvältä tuntunut vakioversio jäi joka alueella jälkeen, joillain hyvin oleellisestikin.
Miten hyvä muttuu vaatimattomaksi? Ei se tietenkään yhtään siitä huonontunut, mutta FS 247 Black Edition on vain todella onnistunut tuote. Sellainen, joita ei sada koko ajan eteen. Se onnistuu avaamaan äänitteelle tallennettua tunnelmaa, yksityiskohtia ja sävyjä niin, että puhkitututkin pätkät saavat innostavaa elävyyttä.
Black Edition on kuulaampi, nopeampi ja herkkäliikkeisempi kuin perus FS 247. Sen lisäksi, että se on ainakin minun silmääni todella paljon paremman näköinen. Ja jos mustanpuhuvuus tuntuu vieraalta niin Black Editionia saa nykyään näköjään myös undercover-versiona: valkoisena!
Kumpi siis kannattaa ostaa kun hintaero mallien välillä on kuitekin nelisensataa euroa? Vaikka FS 247 on varsin hyvä, on FS 247 Black Edition oleellisesti parempi kuin siihen sijoitettu lisähinta antaa olettaa.
Lyhyesti: FS 247 Black Edition on erinomainen sleeper-kaiutin. Se on hillitty, siro ja siisti ja silti avaa äänitteen tavalla, jota odottaisi vain paljon järeämmiltä ratkaisuilta.
Hinnat
Elac FS 247: 2 208 euroa parilta
Elac FS 247 Black Edition: 2 625 euroa parilta
Maahantuoja: Scanteknik
Elac kauppiaasi:
Kommentointi suljettu.