Selaan saarivaltakunnan paksuja päivälehtiä. Ei sanaakaan meidän hallitusneuvotteluistamme. No olkoon, mutta täytyyhän saada tietää, monenneksiko Suomi tuli MM-jääkiekossa. Ei, sellaista tietoa ei ole tarjolla. Sen sijaan sivutolkulla on asiaa jalkapallosta, onhan se paikallinen keksintö ja siellä nykymuotoonsa kehitetty. On myös hevosurheilua, tennistä, (hevos)pooloa, rikettiä, rugbya ja vaikka mitä kummallista. Turhauttaa.
Lohdutukseksi ostan pari paikallista hifi-lehteä. Niihin voi aina luottaa, niin nytkin. Hi-Fi News & Record Review alkoi ilmestyä jo1956. Se on maailman vanhin alan lehti, jonka nimessä esiintyy sana hifi. Pikainen selailu osoittaa, että monipuolisesta sisällöstä löytyy myös Suomi-yhteyksiä. Myönnän, että taas on iskenyt ”mitä ne meistä ajattelee” -syndrooma.
Vanhana gradienttilaisena riemastuttaa pitkän linjan harrastajan koko sivun lukijakirje kolmen värikuvan kera. BBC:n tekniikkaosastolla työskennellyt kirjoittaja sattui 1975 hankkimaan Quadin ESL-57 ”lämpöpatterit”, nuo maailman ensimmäiset kokoäänialueen elektrostaatit. Niille piti sitten tehdä monoblokit, kun kirjoittajan Rotel ei oikein pitänyt Quadien kuormasta. Sitten 1990-luvulla bassotoistoa piti parantaa suomalaisen Gradientin dipoli-subbareilla. Viimeinen parannus oli uudet Saksasta hankitut diskanttipaneelit. Ja nyt 40 vuoden virittelyn jälkeen soi tosi hyvin! Siitä esimerkkinä kirjoittaja mainitsee nauttineensa täysillä Rolling Stonesin GRRR!-Blu-ray-levyn soundeista.
”Äänenlaatu on arvioitu
95 prosentiksi,
mikä on tämän
lehden korkein luku”
Levyarvosteluissa suomalaisen Husky Rescue -kokoonpanon The Long Lost Friend Special Edition -CD-levy (Catskills Records) saa rock-levyjen osiossa erityismaininnan ja täydet pisteet. Äänenlaatu on arvioitu 95 prosentiksi, mikä on tämän lehden korkein luku. Levyn äänimaailma on niin loistelias, että arvostelija uskaltaa jo nyt povata sitä vuoden parhaaksi elektroniseksi pop albumiksi. Yhtyettä voi kuunnella livenä Suomen ohella ainakin Japanissa, Kiinassa, Taiwanissa, Espanjassa, Venäjällä, Ukrainassa ja Englannissa. Että sellaisessa marginaalissa liikutaan.
Jefferson Airplane -yhtyeessä aikoinaan kunnostautuneen Jorma Kaukosen soololevy Ain´t In No Hurry saa sekin loistavat arviot, mikä merkille pantakoon.
Toinen ostamani aviisi oli Hi-Fi Choice, sekin jo reilusti yli 30 vuotta ilmestynyt laatulehti. Laitepuolella suomalaista osaamista ei näkynyt, mutta Hannu Linnun johtama Sibelius-levy (Lemminkäissarja etc.) saa ylistävän arvion. Äänitystä pidetään parempana kuin yhdenkään aikaisemman Ondinen julkaiseman Sibelius-äänitteen. Jos musiikkitalon akustiikkaa on moitittu, niin ainakin äänittämiseen se soveltuu paremmin kuin hyvin.
Kommentointi suljettu.