Tee-se-itse-vaihtoehdot subwooferin vahvistimeksi ja jakosuotimeksi ovat todella harvassa, jos ei halua aloittaa opettelemalla DSP:n säätöä. UralTonen subbarivahvistin tarjoaa poikkeuksellisen järkevät ja hyvät säädöt subbarin sovitukseen.
UralTone Subwoofer Amplifier -rakennussarja sisältää ulkomitoiltaan hyvin kompaktissa kotelossa toimintavarman ja tehokkaan 300-wattisen ICEpower-päätevahvistimen, hyvin mietityn jakosuodinpuolen ja kotelon, jossa reiät on tehty valmiiksi. En kasannut laitetta itse vaan sain UralTonelta heidän demoyksilönsä lainaan. UralTonen sivuilla on yksityiskohtainen rakennusohje https://uraltone.com/blog/uraltone-subwoofer-amplifier/, jonka perusteella huolellinen rakentaja saa varmasti kokonaisuuden toimimaan. Hyvät ohjeet ja valmiiksi aukotettu kotelo ovat vähän kokemattomammalle rakentajalle kullanarvoisia.
300 wattia on järkevä määrä tehoa. Se riittää hyvin moneen tarkoitukseen ja monelle kaiutinelementille.
300 wattia on järkevä määrä tehoa. Se riittää hyvin moneen tarkoitukseen ja monelle kaiutinelementille. Tehon määrää ei kannata verrata kaupallisten valmistajien rajuimpiin subwoofereihin, joissa voi olla kymmenkertaisesti tehoa. Niissä taitavat suunnittelijat ovat miettineet erittäin tarkasti yhteensopivan paketin superjäreästä bassoelementistä, sille sopivasta vahvistimesta ja älykkäistä suojista, jotka estävät pakettia hajoamasta. Hajoavat silti välillä.
Sopivat säädöt
Subbarisuotimen/vahvistimen mukana tuli SB Acousticsin litteä SW26DBAC76-8-bassoelementti pienessä noin 15-litraisessa suljetussa kotelossa. Kahdeksanohminen versio mahtuu tosiaan olemattoman pieneen koteloon, mutta kaipaa sähköistä ekvalisointia alimmille taajuuksille, jotta niiden voimakkuus saadaan nostettua yläbassojen tasolle.
Suotimessa on korostus, jonka määrää ja keskitaajuutta voi säätää. Korostuksen maksimimäärä alabassoilla näyttää olevan noin +6 dB, mikä on järkevän turvallinen – se vaatii vain nelinkertaisen tehon eli A päätevahvistimen teho ei lopu ihan heti ja B kaiutinelementti pysyy todennäköisemmin ehjänä kuin melkein oikein suunnitellussa subbarissa, jossa alimmille syötetään oleellisesti isompi ekstrateho.
Ekvalisaattorilla voi myös vaimentaa signaalia ja koska kaistanleveydenkin voi säätää, toimintoa voi hyödyntää huonekorjaimena: pahimman huoneen aiheuttaman korostuman rauhoittaminen parantaa basson laatua hurjasti. Tätä en kuitenkaan kokeillut.
Jakotaajuussäätö minimissään sähköinen jako on noin 35 hertsiä ja maksimissaan 200 hertsiä. Toisin sanoen tällä voi tehdä subwooferin, jonka saa sovitettua järeisiinkin pääkaiuttimiin ja sitten toisaalta maksimiasetuksella jakotaajuus on niin ylhäällä, ettei sotke yhtään kotiteatterivahvistimen tyypillistä noin 80 hertsin jakotaajuutta. Osa suljettukoteloisista subwoofereista toki tarvitsee sekä alimpien korostuksen että jakotaajuussäätimen vasteen oikaisuun – näin on monessa kaupallisessa subwooferissakin, niissä arvostetuimman merkkisissäkin.
Jos käytät refleksikoteloa, refleksivirityksen taajuutta alimmat taajuudet on syytä suodattaa subwooferissa pois, muuten ne saattavat yliohjata bassoelementin (aihetta käsiteltiin tarkemmin Kaiutintekniikan perusteiden kakkososassa https://audiovideo.fi/opas/kaiutintekniikan-perusteet-osa-2-kotelotyypit-ja-kotelottomuus/). Ylipäästösuodin eli subsonic-suodin on sekin säädettävä ja laajalla taajuusalueella. Säätö alimmas asetettuna UralTonen subbarisuodin ei vaimenna infrataajuuksiakaan, jos ne ovat esim. kotiteatterissasi olellinen asia. Ja ymmärrän hyvin, jos ovat. 20 hertsiin rajoittuva bassotoisto nyt vain tuntuu… rajoittuneelta, jos on tottunut vielä selvästi alemmas, sinne selkeästi tuntoaistimuksina havainnoitavaan bassotoistoon.. Toisessa ääripäässä ylipäästösuotimen taajuus on noin 35 hertsiä eli tällä voi rakentaa myös subbarin, jossa keskitytään saamaan käytettävästä subbariratkaisusta mahdollisimman paljon bassoa eikä niinkään ultra-alas ulottuvaa.
Se, että äänenvoimakkuussäädin on sormilla pyöritettävä nuppi ja muut pienellä talttapäisellä ruuvimeisselillä käänneltäviä trimmereitä on erinomaisen hyvä idea. Äänenvoimakkuutta saattaa hyvinkin tehdä mieli säätää lennosta ja se, että muita säätöjä ei voi sössiä ohi heilahtavalla hihalla tai lahkeella, on harvinaisen järkevää.
Nappilähtökohta diy-subbarille
Kaikissa UralTone Subwoofer Amplifierin säädöissä näkee sen, että koska rakenne on analoginen, säädöt eivät ole samalla tavalla täsmällisiä kuin DSP:lle syötettävät numerot. Toisaalta se ei ole oleellistakaan. Ei ole kriittistä, onko jakotaajuus lukuna 43 vai 49 Hz. Oleellista on, että jakotaajuudella ja sen ympäristössä pääkaiuttimet ja subwoofer sovittuvat mahdollisimman hyvin toisiinsa. Jos jakoalueelle tuntuu tulevan korostumaa, subbarin jakoa lasketaan alemmas. Ja jos jakotaajuusalueelle jää kuoppaa, koitetaan korkeampaa jakotaajuutta subbarille ja sitä, onko vaihesovitus oikein.
Subwoofereita varten myytävissä plate ampeissa eli subbarikoteloon kiinnitettävissä vahvistin-jakosuotimissa on usein selkeät numerot säätimissä ja voisi ajatella, että ne ovat selkeämmät kuin testilaitteen pimentoon jäävät säätöjen arvot. Vaan hyvin usein ne isoilla selkeillä numeroilla plate amppeihin painetut numerot eivät pidäkään paikkaansa (oli kyse sitten valmiista kaupallisesta subwooferista tai pelkästä vahvistinmoduulista) ja sen takia käyttäjän pakotus testaamaan todellista tilannetta on itse asiassa paljon parempi asia.
Kuten minkä tahansa subbarin kanssa, nappisäätöjen hakeminen onnistuu parhaiten mittalaitteiston kanssa. Ilmainen Room EQ Wizard -mittausohjelmisto ja esim. edullinen miniDSP UMIK-1 -mittamikrofoni yhdessä kannettavan tietokoneen kanssa riittävät laitteistoksi. Ellei halua käyttää tietokonetta, voi etsiä Youtubesta, Spotifystä tai CD-hyllystään (esim. Hifi-lehden Surround Testi CD) 5Hz välein olevia sinisignaaleja bassoalueelle ja tutkia säätöjen toimivuutta korvakuulolta.
Sopiva tarkoituksenmukainen bassoelementti sille järkevässä kotelossa ja UralTonen subbarivahvistin on monella tavalla järkevä paketti laadukkaaseen tee se itse -bassotoistoon. Perusvahvistinmoduuleihin verrattuna tämä tarjoaa säädettävän eq:n, jolla oikoa bassoja kohti laskevaa vastetta ja refleksikoteloille hyvin oleellisen ylipäästö/subsonic-suodon. Samoin itse päätevahvistin on mitä todennäköisimmin oleellisesti laadukkaampi kuin halvin itämainen ja antaa tehoa sen, mitä sille luvataankin.
Lyhyesti: Laadukas subwoofervahvistin ja -jakosuodin heille, jotka eivät halua miettiä DSP:n säätämistä.
Hinta: 450 euroa
Klikkaa tästä UralTonen tuotesivulle.
Kuvat: Samu Saurama
Kommentointi suljettu.