fbpx
Testit

Profel Pro Studio PS81 -aktiivikaiuttimet testissä

Heti ensisilmäyksellä näkee, mitä Profel PS81 on ja mitä se ei ole. Se ei ole taide- tai koriste-esine, se ei myöskään ole söpö tai ihana. Tai jos MM-tason painija smokissa on sinusta söpö niin ehkä sitten myös PS81. Kokoa on jalustakaiuttimeksi melko runsaasti ja harteikas olemus kertoo, että tämän ensisijainen tehtävä on toimia hyvänä kaiuttimena eikä hienostella neitimäisesti. Sisustusesineitä saa eri kaupoista.

”Työ ei stoppaa ainakaan
työkalun rajoituksiin”

Mustana ja valkoisena saatavassa kaiuttimessa on vahva työkalun henki. PS81 on toki siisti ja hyvin viimeistelty, mutta siitä huokuu hyvän työkalun tarkoituksenmukaisuus. Se, että oikeastaan vasta elämän jälkiä kerättyään ja edelleen moitteettomasti toimivana, sen henki ja uskottavuus heräävät eloon. Me harrastajat käytämme työkaluja varovasti, liinalla ja huiskalla välillä pölyistä puhtaaksi pyyhkien. Todelliset työkalujen tarvitsijat sen sijaan haluavat, että silloinkin kun olosuhteet ovat hankalimmat mahdolliset, työ ei stoppaa ainakaan työkalun rajoituksiin.

Jokainen huone on erilainen

Pieni kiviseinäinen huone korostaa bassoa, iso puurakenteinen tila vastaavasti päästää kaiken matalataajuisen pihalle. Kovapintainen tila korostaa diskanttia ja runsaasti pehmeää materiaalia sisältävä voi kuulostaa hyvinkin tummalta. On selvää, että vain yhden kuuloinen kaiutin ei voi olla optimaalinen kaikissa eri tiloissa.

Kunnolliset säädöt mahdollistavat äänensävyn sovittamisen sijoituksen ja tilan akustiikan mukaan. Kuvassa ei näy ketjuttamisen mahdollistava Signal Out -liitin.

Kuten hyvässä aktiivikaiuttimessa kuuluukin, Profel PS81:ssä on kunnolliset säädöt huoneeseen sovittamiselle. Diskantille on kolme asentoa: +2dB, 0 tai -2dB. Akustiikasta riippumatta niillä voidaan tasata luonne heleäksi ilman pisteliäisyyttä. Basson yleistasolle on vastaava säätö: +2dB, 0 tai -2dB. Sillä haetaan tasapaino sen mukaan, kuinka suuri tila on ja miten lähelle seinää kaiuttimet on asetettu.

Lisäksi on alabasson säätö 0, -2dB tai -4dB, joilla voidaan vaikuttaa alueelle, jossa alimmat huoneresonanssit saattaisivat tehdä toistosta hyvinkin raskassoutuista ilman vaimennusmahdollisuutta kaiuttimessa.

Testihuoneessa on melko paljon avointa tilaa, viitisenkymmentä neliötä ja myös bassovaimennusta. Puolisen metriä seinästä irti ja 65cm korkeilla jalustoilla kaiuttimet soivat parhaiten bassokytkimet maksimivaimennuksella. Tähän peilaten vaimennusvaraa voisi ehkä olla vielä enemmänkin. Toisaalta huonekorjaimella saa joka tapauksessa tarkemman korjauksen bassoalueelle.

Järkirakenne

Edeltäjästä, PS80:stä, on PS81:ssä siirrytty suuntaimelliseen diskanttiin, joka varmasti helpottaa yläpään sovitusta kookkaaseen kahdeksantuumaiseen bassokeskiääneen. Refleksiputket ovat eteenpäin ja jos kaapeleissa käyttää kulmaliittimiä, saa PS81:n muutaman sentin päähän takaseinästä.

Valkoisessa smokissa PS81 on harteikas, mutta siisti herrasmies.

Miksei liittimiä ole upotettu jolloin kaiutin voisi olla ihan seinässä kiinni? Kaksi syytä. Ensimmäinen on se, että koko metallinen takalevy toimii aktiivikaiuttimen vahvistimien 300 watin jäähdytyslevynä. Toinen on se, että kuten sanottua, PS81 ei ole pieni kaiutin. On aika sama onko sen etulevy seinästä 30 vai 33 sentin päässä.

Kahdeksantuumainen bassoelementti tuntuu käteen hassulta koska sen ulkoripustus ja pölykuppi ovat poikkeuksellisen pehmeitä. No, jos kartioon ei herää resonansseja niin eipä niitä tarvitse sitten suurivaimennuksisella ripustuksella poistaakaan.

Tarkkaa tilanvälitystä

Pienen testikuuntelun jäjiltä kaikki kolme dippiä päätyivät maksimivaimennukseen. Diskanttisäätökin miinuksella koska oma olohuoneeni on edelleen hieman kovasävyinen kun kummatkin sivuseinät ja takaseinä ovat paljaat. Kyllä, se on niitä ”tarttis varmaan tehrä jotain” -juttuja.

Ensimmäinen huomio oli se, että kaiuttimet kykenevät kohtuullisen suurien elementtiensä ja sitä kautta pikkukaiutinta suuremman suuntaavuutensa ansiosta välittämään stereokuvaa varsin läpivalaisevasti. Jopa sen verran tarkasti, että etuseinällä epäsymmetrisesti edellisistä testeistä nököttänyt televisio sai luvan siirtyä muualle – se kun kuului ailahteluna stereokuvassa.

Hyvin äänitetyllä klassisella musiikilla huomaa, miten PS81:n tilan piirto on hyvä välimuoto pikkukaiuttimien yleisavarasta ja oikeasti paljon suuntaavien joskus turhankin kuivakasta tilanvälityksestä. Instrumenttiryhmät erottuvat selkeinä, samoin yksittäisten instrumenttien paikat ja koot. Silti tilaa avautuu huoneeseen niin, ettei tunne kuuntelevansa ikkunan takaa salin ulkopuolella.

Suoraan sanottuna on taas mukava kuunnella isoa kaiutinta. Se nostaa äänitteestä oleellisesti pikkupurkkeja enemmän yksitysikohtia esille ja soi niin helposti ja vaivattomasti, yrittämättä. Hyviä pikkukaiuttimia toki on, mutta mikään niistä ei pysty välittämään näin paljoa autenttisuutta ja tarkkuutta kun kuunteluetäisyys kasvaa metristä muutamaan.

”Refleksiputket puhaltavat
vastapestyä tukkaa kuivaksi
kolme metriä kaiuttimista.”

Tukka putkella, kirjaimellisesti

Ison kaiuttimen hyviin puoliin kuuluu myös riittävä kapasitetti. Ennen kuin Profel PS81:n naamataulun virtaledit vilkahtavat punaisena on äänenpainetta huomattavasti enemmän kuin kaipaisi ja refleksiputket puhaltavat vastapestyä tukkaa kuivaksi kolme metriä kaiuttimista kuuntelusohvalla.

Kaiutin ei myöskään juuri reagoi äänenvoimakkuuden nostoon sivuoireilla. Hyvää musiikkia on helppoa kuunnella hyvinkin lujaa, volumen nosto vie vain syvemmälle äänitteen tunnelmaan.

Bassopää on ensimmäinen, joka antaa periksi kun hanaa avataan todella paljon. Jo vähän ennen etulevyn ledien vilkahtamista basso menettää kontrolliaan. Tämä tapahtuu tosiaan isossakin tilassa vasta huomattavan suurilla äänenpaineilla.

Matalat taajuudet toistuvat rauhallisemmassakin menossa hieman pehmeäluonteisesti. Naulan hakkaamista hakevat joutuvat etsimään kuivempisointista kovaäänistä. Tosin Anti-Mode 2.0 Dual Core -kalibroinnin jälkeen PS81:nkin bassopää muuttuu huomattavasti tiukemmaksi. Syy on tietysti se, että mitä alemmas kaiutin toistaa, sen varmemmin se herättää ne hankalimmatkin matalataajuiset huoneresonanssit sotkemaan bassojen sävykkyyttä ja nopeutta.

Artikulaatiota ja nopeutta

Herbie Hancockin funk kulkee poikkeuksellisen hurjaa kyytiä. Basson lievä pehmeys vaikuttaa ehkä siihen, että rytmi toistuu aavistuksen suurpiirteisesti, mutta vauhtia on huomattavasti keskivertoa enemmän. Billie Holidayn puoli vuosisataa sitten taltioitu äänite herää vahvana henkiin ja Vollenweiderin kitaran ja harpun näppäilyt irtoavat korostumattomina, mutta helposti.

Heikompi äänite, kuten Die, Die My Darling Metallican Garage Inc:ltä osaa olla oma itsensä, mutta ei lävähdä kuitenkaan korville niin äksynä, että heti tekisi mieli vaihtaa harrastusta. Uskottavaa murahdusta on hyvin ja umpitukkoon rutattu äänite soi sekä kuunneltavan selkeänä että jopa rutuiltaan aukeavana.

Ocean’s Eleven -leffasoundtracilla kuulee helposti, miten hyvin esille tuotu dialogi on äärimmäisen helposti seurattavaa. Koska auktoriteettia on hyvin, on soundi leffamateriaalillakin erittäin uskottavaa. Jos olohuoneeseen osa musiikinkuluttajista valitseekin koriste-esineet, joista kuuluu myös ääntä, hyvin tehtyyn kotiteatteriin tälläinen etukolmikko onkin sitten mitä mainioin ratkaisu. Surroundkanaville riittää kotikäytössä lähes aina pykälää pienempi malli täysin ongelmitta.

”Jos tämä ei innosta italialaisia
ja ranskalaisia muotitoimittajia,
heidän häpeänsä.”

Vaikka bassopää ulottuukin musiikkimateriaalilla alas niin ihan alimpia leffatehosteita ei kuulu, niitä varten on pakko olla subbari. Merkkiuskolliset varmaan kallistuvat Profelin Nuovo Gambaan, mutta toki mikä vain riittävän järeä toimii. Paino sanalla järeä, jos PS81:n koko kapasiteetin aikoo hyödyntää ennen kuin subbari kyykkää polvilleen.

Harteikas, mutta tahdikas herrasmies

Kokonaisuutena Profel PS81:stä on hyvin vaikea keksiä pahaa sanottavaa. Tiedän olevani äärikriittinen bassopään nopeuden suhteen ja siksi pieni pehmeys alimmalla toistuvalla oktaavilla vähän kaiversi. Toisaalta se oli osittain huoneen ja kaiuttimen yhteispeliä, josta Dual Core -huonekorjain siisti ongelmat käytännössä kokonaan pois.

Ulkonäössäkin on kaikessa konstailemattomuudessaan paljon viehättävää. Jos tämä ei innosta italialaisia ja ranskalaisia muotitoimittajia, heidän häpeänsä. Yksinkertainen muoto on helppoa sijoittaa monenlaiseen sisustukseen. Ja jos PS81 onkin mustana hieman ärjyn näköinen niin valkoisessa smokissa kuitenkin aivan salonkikelpoinen tuttavuus.

Kun miniatyyrikoko ei ole ensimmäinen valintaperuste niin Profel Pro Studio PS81 on ehdottomasti tutustumisen arvoinen tuote. Hinta on laatuun ja suorituskykyyn suhteutettuna hyvin edullinen.

Lyhyesti: Erottelukykyä, auktoriteettia ja ison kaiuttimen vaivattomuutta järkikokoisessa ja -hintaisessa paketissa.
Hinta: 999 euroa kappale
Valmistaja: Profel
Kirjoittaja

Kommentointi suljettu.

Share via
Copy link
Powered by Social Snap