Kaiutinrakennusohje - Purismi - neljän sähköisen osan kaiutin 6,5-tuumaisella koaksiaalilla

Puristinen minimiratkaisu

Yksi elementti, kolme jakosuodinosaa. Bassotoisto, joka ylettyy 20 hertsiin saakka ja keskialue, joka on hyvin tasapainoinen ja yhtenäinen. Kaiutin, joka vie lattiapintaa vain 33 x 9 cm.

Kun huomasin, että yksi Seasin koaksiaalielementti selviää jopa vain parilla jakosuodinkomponentilla, mielessä alkoi kyteä. Toisaalta, monessa kodissa hifiharrastuksen ja muun elämän yhteensovittaminen on välillä vaikeaa. Pois normaalielämän tieltä oleva ja silti hyvin soiva kaiutin on mielekäs idea. Ja toisaalta, harrastajapiireissä on paljon kiinnostusta sille, miten paljon eri laatuiset suodinkomponentit vaikuttavat kaiuttimen ääneenlaatuun.

Mahdollisimman vähän lattiapinta-alaa vievä muutamasta osasta tehty kaiutin ratkaisisi molemmat asiat. Osien vähäinen määrä tarkoittaa, että laadukkaillakin komponenteilla hinta pysyy erittäin tiukasti kurissa. Lisäksi minimiosista onnistunut hyvä tulos tuottaa aina paljon enemmän hyvää mieltä kuin hirveä hässäkkä.

Tekemällä kaiuttimesta mahdollisimman litteä saavutetaan etuja. Seinäasennuksessa diffraktiot haittaavat mahdollisimman vähän (upottamalla kaiutin seinään saadaan ne toki kokonaan pois, Purismi toimii siinäkin ratkaisussa), bassotoistolle saadaan maksimiapu seinätuesta ja lisäksi lattiapinta-alaa häviää minimaalisen vähän.

Taajuusvaste mitattu olohuonessa normaalista kuuntelukulmasta (alle kilohertsin aaltoilu on lattiaheijastus). Sininen käyrä kotelo suljettuna, punainen 28 Hz -refleksivirityksellä. Kuvan vaste pelkällä kondensaattorilla diskantin suotona, ylimmän alueen lievä nousu näkyy.

Tasan yksi elementtivaihtoehto

Seasin 6,5-tuumaisesta koaksiaalista on yksi versio, joka käyttäytyy varsin poikkeuksellisesti. T18REX/XACG:lle riittää jakosuotimeksi jopa vain kaksi osaa. Sen toistossa ei ole yhtään resonansseja, jotka kaipaisivat vaimentamista. Lisäksi bassokeskiäänisen yläraja ja keskiäänikartion muodostaman torven pohjalla olevan diskantin alaraja osuvat juuri sopivasti toisiinsa.

Lisäämällä bassoelementille sarjakela saadaan basson keskialuetta kohti nouseva vaste laskettua tasapainoiseksi. Ja vastaavasti lisäämällä diskantille sarjakondensaattori saadaan diskantin keskialuetta kohti nouseva vaste oikaistua tasapainoiseksi.

Korkeus tasan metrin, leveys 330 mm. Elementti on kotelon keskilinjalla, keskipiste tasan 100mm kotelon yläreunasta.

Kahden osan suotimella diskantti jää aavistuksen koholle. Onko lievä nousu häiritsevää vai ei, riippuu sinun maustasi, kuunteluhuoneesi akustiikasta ja jonkin verran myös musiikkimaustasi. Vanhan Metallican tuuttaaminen lujaa diskanttivoittoisen kaiuttimen läpi saattaa aiheuttaa pysyvän irvistyksen kasvoille. Onneksi ratkaisu on erittäin helppo, yksi vastus lisukkeeksi diskantin suodinhaaran tasoittaa asian.

Mikään muu kaiutinelementti, johon olen mittauksissa törmännyt, ei ole koskaan käyttäytynyt näin kauniisti. En siis osaa sanoa, millä erillisillä bassokeskiäänisellä ja diskantilla voitaisiin tehdä kahdella jakosuodinkomponentilla tasapainoinen ja miellyttävä-ääninen kaiutin. Myöskään muut koaksiaalit eivät ole ollenkaan yhtä helppoja kuin T18REX/XACG.

Seasin koaksiaalissa on vielä yksi erinomainen puoli. Sen toisto pysyy erittäin hyvin hallinnassa sivusuuntiin ja suuntaavuus muuttuu hyvin tasaisesti ilman mitään hyppäyksiä.

Hankala kotelo

Tasan metrin korkuisen kotelon paksuus on 90 mm ja leveys 330 mm. 12mm vanerista tehtynä tämä tarkoittaa 20 litran sisätilavuutta. Kyse ei siis ole aivan miniatyyrikaiuttimesta, mutta litteytensä ansiosta kuitenkin äärimmäisen vähän tilaa vievästä.

Kotelon sisäsyvyys on vain 66mm. Se tarkoittaa, että kun etu- ja takalevyt on liimattu paikoilleen, ei purkin sisälle enää pääse. Käsi ei ylety juuri mihinkään eikä mahdu kovinkaan pitkälle sisään. Kaiken täytyy siis olla kotelon sisällä valmista ennen kasausta. Suosittelen lämpimästi jättämään jakosuotimen kotelon ulkopuolelle. Yksi toimiva vaihtoehto on jättää kaiuttimen pohjaan viitisen senttiä syvä upotus suotimelle ja vetää johdot sieltä elementille ennen kotelon lopullista liimausta kasaan. Liittimet sitten vaikka kotelon kylkeen. Kaiutinkaapelit kannattaa myös liimata kiinni koteloon lähelle asennusaukkoa tai muuten tiputtuaan kotelon sisälle niiden kalastaminen esille on erittäin hankalaa.

Kuvassa näkyvä vaimennusaine on paksuudeltaan 15 mm. Jos käsillä on parisenttistä, se käy yhtä hyvin.

Sopiva materiaali koteloon on 12-millinen koivuvaneri. Ainakin yksi poikittaistuki on aiheellista laittaa etu- ja takalevyn väliin. Pienikin pala riittää sitomaan levyt toisiinsa.

Elementti vaatii upotuksen tai sen reunasta tulee ikävä heijastus diskanttisäteilyyn. Varmista, että elementin pinta laskee juuri etulevyn pinnan tasalle. Koska T18REX/XACG:n upotussyvyys on tipan yli 5mm, ei 4mm vaneri toimi upotuksena sellaisenaan. Yhdessä jonkun millin paksun levyn kanssa kyllä. Jos käytössä on käsijyrsin harppiohjurilla niin ongelma tietysti häviää kun upotuksen voi jyrsiä suoraan etulevyyn.

Koska käsillä oli 1,5cm paksua akustolevyä, tein vaimennuksen sillä. Ihan yhtä hyvän tuloksen saa käyttämällä parisenttistä. 40mm paksu on muuten toimivaa, mutta takaseinää vasten tulevaksi palaksi se on liian paksu. Halkaistuna toimii tietysti.

Jotta kotelosta saadaan mahdollisimman litteä, täytyy takalevyyn tehdä aukko. Aukko tukitaan sitten millisellä alumiinilevyllä. Kaiutinkaapelit kannattaa liimata koteloon lähelle elementtiä kiinni, muuten niitä ei putoamisen jälkeen saa enää nostettua käsille.
Minimipaksuus

Koska halusin kotelosta mahdollisimman litteän, piti takalevyyn tehdä T18REX/XAGC:n magneetille reikä. Reiän halkaisija on noin sentin magneettia suurempi, jotta elementti ja diskantille menevät kaapelit mahtuvat siihen mukavasti.

Kotelon takapuolelle liimasin millin paksuisen alumiinilevyn. Nimenomaan alumiinilevyn siksi, että se ei magnetoidu eikä siten voi vaikuttaa elementin toimintaan millään tavalla. Pienenä palana millin paksuinenkin levy on käytännössä riittävän jäykkä. Koska alumiini johtaa sähköä, pitää diskantille tulevien johtojen kanssa olla tarkkana. Jos juotoskorvakkeen sojottavat suoraan taaksepäin, ne osuvat alumiiniin ja tulos on oikosulku. Resonoimattomuuden voi varmistaa esimerkiksi parilla kookkaalla palalla sinitarraa elementin ja kiinni liimautuneen alumiinipalan välissä. Haittapuolena on tietysti se, että elementin irroitus vaatii sitten vähän enemmän manaamista, kampeamista ja kirosanoja.

Mitä tarkemmin kotelon saa seinää vasten, sen parempi. Kolo kotelon alareunassa lattialistan kohdalla voi siis olla hyvinkin vaivan arvoinen. Ja jottei kotelo resonoi seinää vasten, pienenpienet kumitutit takalevyn kulmissa ovat hyvä ajatus. Rajumpi harrastaja käyttää sinitarrapaloja ja varmistaa samalla, ettei purkki kaadu naamalleen ensimmäisestä hipaisusta. Sinitarrapalojen kanssa on vain syytä pitää sitten sormet ristissä ja toivoa, etteivät joskus pitkän ajan päästä irroitettuna nappaa maalia seinästä irti.

Rakentajan muistilista

  • Älä pakkaa jakosuodinta kotelon sisälle.
  • Varmista kotelon istuminen ihan seinää vasten (kolo koteloon lattialistan kohdalle).
  • Varo, etteivät diskantin johdot ota kiinni takaseinän alumiiniin.
  • Tee upotuksesta tarkasti oikean syvyinen.
Älä tee kuten näytän vaan kuten sanon... Kotelon alareuna kannattaa muotoilla niin, että lattialista ei estä kaiuttimen asennusta seinää vasten.
Bassoa tarpeesi mukaan

Parikymmentä litraa suljettua koteloa ja seinäsijoitus tuotti isossa ja bassoja varsin vähän korostavassa olohuoneessamme vaimentumattomana 20 hertsiin saakka ylettyvän toiston. Puristi tyytyy tietysti tähän.

Vaan jos kaipaat pientä lisämehevöitystä ilman keskialueen paksuutta, kannattaa kotelo tehdä refleksiviritetyksi. Prototyypissä on kaksi putkea eli kolme eri viritystä: noin 40Hz refeleksiviritys, noin 28Hz refleksiviritys ja suljettu. Kahdella avoimella putkella saatava 40 Hz viritys on minun makuuni selvästi liian raskassointinen, bassoenergiaa tulee liikaa ja isokin tila kumisee. Sen sijaan yhdellä avoimella putkella saadaan aivan mainio soundi, mehevä ja silti sykettäkin on tallessa.

Pienessä tilassa kaiutin toimii varmasti suljettuna erittäin hyvin, isossa huoneessa vähän alle 30 hertsin viritystaajuus tuo huomattavasti lisää auktoriteettia ja mehevyyttä. Suoraan sanottuna Purismi on näin viritettynä hämmentävän kuuloinen kaiutin. Viritys 28 hertsiin hoituu refleksiputkella, jonka halkaisija on viisi senttiä ja pituus 20 cm.

Suljettu ja refleksikotelo toimivat 150 hertistä ylöspäin identtisesti, 20 - 150 hertsin alueella refleksikotelo on herkempi. Voimakkain boosti on 25 - 50 hertsin alueella, noin neljä desibeliä.

Supersimppeli suodin

Perusratkaisu jakosuotimelle on 1,0mH ferriittikela bassolle ja 2.2uF kondensaattori diskantille, sekä diskantin vaiheen kääntö bassoon verrattuna. Jos diskantin vaiheen pitää samana kuin basson, on tulos suuri kuoppa keskialueella.

Basson kelan on syytä olla mahdollisimman pieniresistanssinen, käytännössä ferriittisydäminen. Diskantille lähtökohta on hyvät perusosat.

Purismi-sana tuo tietysti mieleen viimeisen päälle puristiset jakosuodinkomponentit. Miksi siis ferriittikela eikä ilmasydämistä? Siksi, että sillä on minimaalinen 0,14 ohmin resistanssi eli se vaikuttaa elementin bassotoistoon äärimmäisen vähän. Ilmasydämen hyöty tulisi esille vasta suurilla tehoilla, joilla Seasin koaksiaalin toisto olisi jo tukossa.

1,2mH ja 1,0mH kelojen kanssa ero mittauksissa on hädin tuskin taajuusvasteesta näkyvä. Silti, 1,0mH kela tuo oleellisesti lisää läsnäoloa nostamalla aavistuksen 500 - 2000 Hz -aluetta verrattuna 1,2mH kelaan.

Pelkällä 2,2 uF -kondensaattorilla diskantti voi toimia sellaisenaan, mutta 1,5 ohm vastus tasaa ylimmät taajuudet rauhallisemmiksi. Jos yläpäätä tuntuu edelleen tulevan liikaa, voit hyvin koittaa pykälää tai muutamaa suurempaa vastusta.

Diskantin suotokondensaattoriksi riittää perushyvä muovimalli, mutta sen kanssa on tietysti helppoa kokeilla hyvinkin eksoottisten osien soundia. Jos bassolle haluaa ferriittirullaa parempilaatuisen kelan, on ensimmäisenä syytä katsoa, ettei kelan resistanssi nouse suureksi. Se nimittäin kuuluu varmasti ja peittää mahdolliset parannukset ainakin osittain alleen.

"Keskialue on hyvin tasapainoinen
ja yhtenäinen, kuuntelualue on
erittäin laaja."

Tärkein, se soundi

Koska Purismi on seinän suuntainen ja seinässä kiinni, sen muodostama stereokuva ei ole perinteisellä tavalla ilmavan avara ja vahvasti kolmiulotteinen. Läsnäoloa kyllä on ja esitys välittyy monessakin suhteessa hyvin, kompakti koko huomioiden erittäin hyvin. Suuri osa meistä ei vain ole tottunut etuseinäheijastusten puuttumisen aiheuttamaan tilantunnun litistymiseen.

Keskialue on hyvin tasapainoinen ja yhtenäinen, kuuntelualue on erittäin laaja. Yleinen luonne on rauhallisempi kuin Dynamiitissa ja Nitrosäiliössä, jotka ovat huonoille äänitteille armottomampia.

Bassopää riittää refleksiviritettynä kerrostaloelämässä todennäköisesti sellaisenaan. Ulottuvuus riittää leffamateriaalillekin ja äänenpainevarat hermostuttamaan seinänaapurit. Toki laadukkaalla lisäbassolla saadaan vielä lisää kontrollia sekä lisää äänenpainevaroja.

"Ulottuvuus riittää leffamateriaalillekin
ja äänenpainevarat
hermostuttamaan seinänaapurit."

Kotiteatterissa Purismin ja subwooferin jako kannattaa tehdä AV-vahvistimella 100 - 120 Hz alueella (mieluummin kuin tyypillisen 80 hertsin kohdalla), se vähentää koaksiaalielementin bassokartion liikepoikkeamaa ja pitää siten äänen puhtaampana. Jos tiedät soittavasi kovaa, voit nostaa jakoa vielä tipan ylemmäs.

Monta käyttökohdetta

Purismia voi hyödyntää niin musiikinkuuntelussa kuin kotiteatterissakin. Litteys mahdollistaa rakenteet, jotka vievät mahdollisimman vähän tilaa pienestäkään leffahuoneesta ja koaksiaalin äänensävyn pysyminen vakiona laajaan kulmaan auttaa vielä lisää. Sopiva akustisesti läpinäkyvä kangas kolmen Purismin eteen ja tulos on niin litteä ratkaisu, ettei moni arvaa siinä kaiuttimia olevan ollenkaan.

Seas T18REX/XACG on ainoa vastaantullut koaksiaali, joka toimii täydellisesti näin yksinkertaisella jakosuotimella.

Leffakäytössä kannattaa toki miettiä subbaria avuksi vaikka kaiuttimen oma bassotoisto ylettääkin alas. Laadukkaalla lisäbassolla saadaan vielä lisää kontrollia ja tietysti äänenpainevaroja. Monikanavaisessa järjestelmässä keskikanava ja surroundit voivat olla koteloltaan puolta pienempiä eli kymmenlitraisia suljettuja. Subwooferin kanssa itse asiassa pääkanavat myös.

PS. Eikö kaiutin voi olla lattialla? No, 66x50-senttisellä kotelolla saat tasan saman tilavuuden kuin proton lattiamallisessa laatikossa on. Kannattaa vain muistaa, että jos elementin etäisyys lattiaan muuttuu paljon, kuuluu se myös basson voimakkuudessa.

Lyhyesti: Mahdollisimman vähän tilaa vievä täyspainoisesti soiva kaiutin musiikille ja elokuville.
Hinta: 215 euroa (Hifitalo.fi, sisältää elementit, jakosuodinkomponentit, johdot, liittimet, tiivisteet ja ruuvit)
Maahantuoja: Hifitalo

Kaiutinrakennustarvikekauppiaasi:

Teksti: 
Kuvat: 
Samu Saurama
Tagit: 

Kommentit

Mielenkiintoinen toteutus kaikessa yksinkertaisuudessaan.

Tähän siis kun valitsee vielä esim. Audyn Plus sarjan kondensaattorin ja laadukkaan ilmasydänkelan, niin noin 60 eurolla per kaiutin on jakosuodinkin jo lähes parasta mitä saatavilla on. Ja jos tekee ulkoisen jakosuotimen, ei komponenttien koollakaan ole väliä.

Mitenköhän tämän vaste muuttuu, jos ei olekaan kiinni seinässä vaan perinteisemmin esim. 50 senttiä ulkona. Basso jää varmasti ohueammaksi, mutta miten käy keskialueen. Onko kaiuttimen 33 senttiä leveä etuseinä riittävä tukevoittamaan keskialuetta vai toimiiko tässä tapauksessa koko seinä bafflena?

Purismin idea on olla kiinni seinässä tai sitten ihan seinään upotettuna. Ei toimi järkevästi irti pinnasta.

Ilmasydänkelaa valitessa muista katsoa, että sen tuoma sarjaresistanssi on pieni. Hifitalon myymistä 2.0mm langalla olevassakin on tipan suurempi (0,17ohm) kuin peruslaatuisessa ferriittirullakelassa, jota käytin (0,14ohm).

Mitenkäs tuo in-wall toteutus, pitääkö tehdä suljettuna vai toimiiko refleksiputket eteenpäin?

Putket esim. alaspäin (eivät mahdu osoittamaan eteenpäin tai sitten kotelosta tulee pöllön syvä) ja vähän tilaa sitten niille hengittää kuuntelutilaan. Jos hahmotat selityksestä niin kotelon alareunaan etulevyyn päin aukeava lokero ja putki/putket loppuvat sen lokeron yläpintaan.

Miten nämä muuten suhtautuvat kaupallisiin "kilpailijoihin" kuten esimerkiksi Gradientin 5.0:aan, Audiokitin AW-7:aan tai jopa Gradient Evidenceen? Saako kaupallisilla versioilla jotain lisää vai hakkaako itse tehty nämä?

Ei voi verrata suoraan koska Purismi on suunniteltu olemaan litteänä seinää vasten, muut perinteisissä laatikoissa jalustalla tms. Seinätuen hyödyntäminen tuo paljon lisää bassoille, kapasiteettia, nopeutta ja oikea-aikaisuutta mm. Äänensävyllisesti sitten vertailu menee jo pitkälti makuasioiksi.

PS. Evidence on huomattavasti järeämpi kaiutin, siihen ei juuri vertaamista ole.

Imeisesti koteloa voi muokata siten, että siitä tulee viisto. Silloin voi ääntä suunnata todenäköiselle kuuntelupaikalle.

Jos kuuntelet suoraan elementin linjalta, soundi ei ole samanlainen kuin on suunniteltu. Voi olla, että joudut muokkaamaan jakosuodinta ja sen rukkaaminen melkein vaatii mittalaitteiston tueksi - muuten et tiedä tarkasti, mitä kaikkea tapahtuu.

Onkohan elementistä saatavana lisätietoja, kuten datasheetiä? Seasin sivuilta en kyseistä elementtiä löytänyt, enkä webistä muutenkaan. Onkohan kyseessä esim. Gradientin vain Suomea varteen tilaama malli tjsp?

T18REX/XACG on Hifitalon tilaama malli. Datalehteä voi koittaa kysyä heidän kauttaan. Yksi vaihtoehto on toki mitata elementti itse.

Onkos tuossa refleksiputken pituudessa tai halkaisijassa muuten jokin virhe? Laskeskelin LinearTeamin refleksiputken mitoitusohjelmalla ja sain yhden putken viritystaajuudeksi noin 35 hertsiä ja kahdella putkella noin 50 hertsiä (kotelo 20 litraa, putken halkaisija 5 senttiä ja pituus 20 senttiä).

Tehollinen putken pituus on aina enemmän kuin laskennallinen eli laskennallisesti 50Hz viritetty putki tuottaa todellisuudessa hieman alhaisemman viritystaajuuden. Kuinka paljon? Riippuu tilanteesta. Purismin tapauksessa litteä kotelo jatkaa putken pituutta enemmän kuin silloin, jos putken sisäpää on täysin vapaassa tilassa kotelon sisällä.

Jos haluat, voit toki kokeilla vielä alemmaskin viritettyä koteloa. Jossain vaiheessa ongelmaksi tulee se, miten saat läpimitaltaan järkevän putken mahtumaan. Yksi ratkaisu on laittaa putki osoittamaan pohjasta alaspäin (ja tietysti vähän hengitystilaa sille siihen suuntaan).

Kuulostaakin järkevältä. Taas sitä oppii uutta. Hyvä osoitus siitä, että ei kannatta kikkailla itse liikaa ettei mene ihan mönkään.

Onkos tuo muuten 50mm viemäriputkea, jota protoissa on käytetty refleksiputkena?

Se on joo viemäriputkea. Vastaavalla halkaisijalla oleva pahviputki käy yhtä hyvin, jos sellaista sattuu kävelemään vastaan.

Kävisikö tähän jokin valmis refleksiputki kaupasta? Voinen toki taivutella viemäriputken pään kuumailmapuhaltimen ja viinipullon avulla ja maalata sen jotta sopii sisustukseen.

Onko muuten tarvetta tehdä etulevyyn pieniä viisteitä?

50mm on ihan vakiohalkaisija refleksiputkissa. Esim. Hifitalossa on monenlaisia putkia sillä halkaisijalla.

Etulevyyn voi hyvin tehdä viisteet. Pienet auttavat visuaalisuuteen, isot ääneen.

Hyvin on pienet jalkalistat mullakin kämpässä, mutta estääkös mikään nostamasta noita seinälle? Jalkalistan yläpuolelle. Ei kaatuile ja on varmasti seinässä kiinni kun kulmaraudalla ripustaa roikkumaan.

Ei estä mikään. Laita joku pieni pehmuste kaiuttimen ja seinän väliin, ettei resonoi. Esim. silikoni/kumityynyt kulmiin.

Todella tyylikäs ratkaisu, ehdottomasti haluan tällaiset! Pitää alkaa jo säästämään elementteihin, niitä kun ei taida oikein liikkua käytettyinä. Itselleni kelpaisivat testikappaleetkin, laitoin jo ostoilmoituksenkin muusikoiden.net torille.

Koteloiden teko ottaa kans oman aikansa. Voisi periaatteessa aloittaa niiden rakentamisen jo ennen kuin saan elementit, jolloin saisin kaiuttimet ehkä nopeammin käyttöön.
Mitä mieltä olet(te) ideasta että laittaisin elementit ihan perus 20l jalustakaiuttimien koteloihin odottamaan litteiden koteloiden valmistumista?

Täällä olis valmiina HIFI 20/2:t ja saman kokoiset Audiowellit -jotka myyjä muuten möi mulle 20/2:sina.. .
Mulla oli nimittäin joskus ostoilmoitus niistä ja tyyppi vaan toi mulle pokkana jotkut Audiowellit. Sillä oli sellainen Jedimaster tyyppinen olemus et se sai mut hetkeksi jopa uskomaan että ne ovat käytännössä samat kaiuttimet. :D
Olihan ne tietty samankokoiset, ihan elementtejä myöten. Bassorefleksitorvi vain on Audiowelleissä lyhyempi ja paksumpi.
20/2:ssa se on sattumalta juuri 5cm leveä, joskin hieman liian lyhyt (14,6cm) verrattuna näissä ohjeissa suositeltuun pituuteen.

Miten bassotoisto reagoisi tuollaisessa kotelossa? Kuunteluhuoneena toimii makuuhuone, jossa 20/2:t on nyt pöydällä ikään kuin studiomonitoreina, suunnattuna n.35-40 astetta keskelle päin. Metrin päässä lähimmästä seinästä.

BTW. kun artikkelissa mainittiin tilavaikutelma, niin siitä kiinnostaisi tietää hieman lisää.
Jos lukee ulkomaisia foorumeita niin onko soundstage sama asia kuin tilavaikutelma? Vaiko "imaging"?
Entä että millaisilla kaiutintyypeillä yleensä saadaan vakuuttavin / syvin ts. 'paras' tilavaikutelma?

Onko se laajakaistoissa / koaksiaaleissa yleensä parempi kuin 2- tai 3-tie kaiuttimissa?
Tekeekö nimenomaan diskantit sen tilavaikutelman? Vai onko kyse ainoastaan diskantin suuntaavuudesta ja kaiuttimien suuntauksesta kuulijaan nähden?

Omalla maalaisjärjelläni pääteltynä laajakaistoissa ja koaksiaaleissa bassokeskiäänielementin kalvo toimii suuntaimena diskantille ja lisäetua voisi tuoda se että kaikki taajuudet tulevat lähes samasta kohtaa..?

Varmaan korostuu silloin jos kaiuttimet ovat lähellä kuulijaa -vs. tilanne että olisi korkeat monitielattiakaiuttimet siinä naaman edessä, jolloin eri taajuudet voisi mahdollisesti paikallistaa eri elementeille.

Vai oonko ihan pihalla nyt näiden ajatuskuvioiden kanssa?

Jakosuodin pitää aina suunnitella käytettävien elementtien toimintaan siinä kotelossa, joka ko. kaiuttimessa on. Sama koaksiaali eri kotelossa ei siis toimi samalla tavalla kuin Purismin litteässä kotelossa seinää vasten.

Stereokuvan piirtyminen eli tilavaikutelman välittyminen on juuri sitä imaging ja soundstage-juttua. Termejä käytetään ristiin sikinsokin, vähemmästäkin menee sekaisin... Kuten moni muukin asia kaiuttimessa, myös tilavaikutelman välittyminen on osittain makuasia. Moni kokee etuseinän kautta tulevat heijastukset miellyttävinä koska ne vahvistavat keskelle miksattujen asioiden (eli mm. solistin) läsnäoloa.

Laajakaistoilla on hyviä puolia ja ongelmia, kuten monitieratkaisuillakin. Tyypillinen laajakaista on itse asiassa kaksitiekaiutin mekaanisella jakosuotimella. Puhekelan päässä oleva pölykuppi on liimattu kiinni kovalla liimalla joten se toistaa kaikkein korkeimmatkin taajuudet. Kartio taas on liimattu hieman joustavalla liimalla ja siksi sen toisto rajoittuu bassoihin ja keskialueelle. Lopputulos riippuu suunnittelun ja toteutuksen onnistumisesta.

Minulla on valkokankaan ja sivuseinän välissä n.35cm tilaa johon Purismi juuri mahtuisi ja T18REX/XACG-elementitkin löytyvät valmiiksi.
Jos rakentelen niistä Purismit, niin onko niitä järkevää laittaa noin lähelle sivuseinää (käytännössä kiinni), vai kannattaisiko mieluummin rakennella AW-7 tai AW-10X?

Ei se parhaimmillaan ole ihan sivuseinässä kiinni. Kuten ei mikään kaiutin, jota ei ole nurkkasijoitukseen varsinaisesti suunniteltu. Parhaan lopputuloksen saisit varmaan sillä, että tekisit sinne nurkkiin kolmiomalliset kotelot ja pakkaisit Purismit niihin. Silloin ne osoittaisivat 45 asteen kulmassa kohti keskilattiaa.

Vaihtoehtona sitten se normaali pieni kotelokaiutin.

Nämä yksin tai yhdessä tuon litteän subwooferin kanssa olisi jännittävä ja tilaa säästävä ratkaisu kirjoituspöydän taakse.

Jos muutan omat AW-7 etuset tähän, niin miten sopii sitten AW-7 keskinen äänellisesti noihin.? Pitääkö tehdä jotain muutoksia jakosuotimeen.?

Kannattaa tehdä keskikanava sitten samalla ratkaisulla, AW-7 on vähän erisointinen kuitenkin. Kun refleksimallin etulevyn koko on 1000x330mm niin tee keskikanava puolta pienempänä, 500x330mm. Pidä elementin etäisyys reunasta samana, mutta valitse sijoituksen mukaan, onko helpompi laittaa palikka vaakaan ja koaksiaali sille 500mm sivulle vai alkuperäisen tyyppisesti kapeammalle kyljelle.

Jep, tuo oli hyvä pointti ja taidankin tehdä niin. Kiitos.

Voinee olla hieman typerä kysymys, mut mulla on sellaista 50 mm viemäriputkea, jossa tuo ulkohalkaisija on 50mm ja sisähalkaisija 46mm. Onko sinun käyttämäsi tuollaista vai jotain muuta? Siitä olis helppoa pätkiä nuo refleksiputket ja projektin sais viimeisteltyä.

Ja kysymys nr 2. Onko väliä millaisen dippi-kytkimen laitan jakosuotimeen, jos haluan voida valita isomman ja pienemmän yläpään etuvastuksen välillä? Kelpaako siis ihan perus Bebekin 2-asentoinen? Sellaisia taitaa olla tuolla "miljoonaboksissa" valmiina :)

Kiitos.

Terv. DIY-mutta-ei-LVI-mies

46mm sisähalkaisija ei muuta asioita niin paljoa, ettetkö voisi hyvin käyttää sitä refleksiputkena samalla pituudella.

Mikä vain kaksiasentoinen kytkin toimii (tai kiertokytkin ihan niin monella vaihtoehdolla kuin haluat vaihtoehtoja säädölle).

Kiitos vastauksesta! Sitten vaan hommiin.

Minua kiinnostaisi tehdä Purismi suljettuna. Tarvitseeko tätä varten tehdä paljon muutoksia artikkelissa esitettyyn versioon?

Mitenkä suljetun version vaimennus kannattaa tehdä? Täytyykö kotelon tilavuutta muuttaa jos vaimennusta lisätään vanulla?

Entä sopiiko jakosuodin sellaisenaan suljettuun versioon?

Tarkoitus olisi ainakin aluksi käyttää purismeja ilman subwooferia, mutta tilan ahtauden takia jokseenkin lähellä sivuseinää (30-40cm).

Jos aiot käyttää Purismia ilman subbaria niin suosittelen kuitenkin alkuperäisen kokoista refleksikoteloa. Tulppaamalla molemmat putket se toimii jotakuinkin suljetun lailla - jos refleksiversio kuulostaa liian raskasbassoiselta. Sen sijaan suljetun kanssa säätövaraa ei sitten ole.

Jos kuitenkin haluat/joudut tekemään suljetut, vähennä kotelotilavuus puoleen (alempi puolikas kotelosta pois, yläpuoli identtinen refleksin kanssa). Vanua kotelon saa silloin laittaa löysästi täyteen. Suodin on tasan sama suljetulla ja reflksillä.

Kiitoksia vastauksesta! Toinen vaihtoehtoni oli AW-7 kaiutinpari + subwoofer myöhemmin. Ymmärsinkö oikein, että niissä on sama koaksiaalielementti kuin purismissa?

Jep, AW-7 ja Purismi käyttävät samaa elementtiä.

No niin, projekti etenee. Minun mitoillani elementin "jalkojen" ja alumiinilevyn väliin jää noin 1mm tyhjää. Itse alumiinilely on kiinni sikaflexillä. Riittääkö tuo turvaväliksi, vai vaatiiko tuo väli lisävaimennusta esim. sinitarralla? Vai pitäisikö jalat poistaa? Minulla ei ole mitään käsitystä, paljonko elementti liikkuu käytössä.

Ei se elementin runko liiku käytössä yhtään, mutta pienet palat sinitarraa "jalkojen" ja alumiinilevyn väliin ei varmasti ainakaan haittaa. Vaan älä laita paljoa tai elementin irrottaminen voi käydä hyvin hankalaksi. Varmista myös, etteivät diskantille menevät johdot ota kiinni alumiiniin ja oikosulje itseään.

No niin, valmista tuli. Suuret kiitokset rakennusohjeesta!

Kotelon vanerit tilasin Kuviopuusta, suosittelen varauksetta muillekin. Valmiit upotukset ja lamelli-liitokset mahdollistavat askartelun ilman suurempia työkaluja kotioloissa. Lisäsin kotelon alle 6cm sokkelin, jolla kaiuttimen saa nostettua jalkalistan yläpuolelle aivan kiinni seinään. Myös jakosuodin istuu sokkeliin kätevästi. Voin lähettää halukkaille valmiit piirrustukset vaikka sähköpostitse.

Miettiessäni kaiuttimien sijoituspaikkaa en osannut ottaa huomioon pistorasioiden sijaintia, joten lopulta jouduin nostamaan purismeja vielä 25cm suunniteltua ylemmäksi.

Vaimennusmateriaaliksi suosittelen 5cm Ewona akustiikkalevyä, sitä oli helppo leikellä mattoveitsellä ilman suurempia pölyjä. Ostin oman levyni Kangasalta TopSet Oy:ltä. Ebay:stä voi tilata takalevyyn sopivia siistejä 20x20cm alumiinilevyjä, muistaakseni noin kympin kappale.

Onnistuneen rakennusprojektin jälkeen heräsi tietysti halu askarrella jotain muutakin, esimerkiksi subwoofer. Mitään oikeaa tarvettahan sille ei ole, purismit toistavat korvakuulolta omassa tilassani alas ainakin 25Hz asti, enkä pysty naapuri/kotisovun takia käyttämään kovinkaan suuria äänenpaineita.

Osaatko suositella sopivaa diy-subbaria purismin jatkoksi? Tilana on noin 20m2 betonimonikulmio. Sisustukseen saisi upotettua ehkä noin 80-100 litran kokoisen mötikän. Useita subwoofereita on hankala sijoittaa symmetrisesti, sillä kaiuttimet ovat L-muotoisen huoneen kulmassa, pisimmällä sivulla, takan ja ulkoseinän välissä. Vahvistimeksi ajattelin Behringerin inuke 1000dsp tai 3000dsp. Ärjy + 3000dsp tulee tietysti ensiksi mieleen, mutta meneeköhän taas ihan överiksi...

Ehkä tuo Skaalautuva subwoofer (http://audiovideo.fi/opas/tee-itse-skaalautuva-subwoofer) olisi järkevin. Peerless SLS-12 80-litraisessa suljetussa kotelossa toimii oikein hyvin kun haetaan napakkaa ja hyvin integroituvaa bassoa. Mutta jos käyttät subia niin tuki Purismien refleksiputket, muuten menee kaistaa liikaa päällekäin.

Kaksi subbaria tuo aina paremman tuloksen. Mieti, voisitko saada _jonnekin_ huoneen takaosaan toisen lisäksi. Hintaero on hyvin pieni, mutta äänenlaadullinen apu erittäin suuri.

Kiitos vastauksesta. Täytyy vielä miettiä tuota toista subbaria. Voi olla että joudun sisustuksellisista syistä siirtymään pienempiin koteloihin, esim. Peerless XLS-10 tai XLS-12 elementeillä.

SLS-10 menee 50 litraan ja SLS-8 30 litraan. Ja 2kpl SLS-8:a tarjoaa lähes yhtä paljon pinta-alaa kuin yksi SLS-12...

Tänne voisi laittaa piirustuksia. Ajattelin myös tilata kotelon osat Kuviopuusta. Voisitko ottaa kuvia lopullisesta asennuksesta seinällä?

sposti: anssi.i.aarnio at gmail.com

Lähetetty.

Piirustukset ja kuvat valmiista kaiuttimista kiinnostaisivat täälläkin, etenkin tuo jakosuodinkotelo/sokkelilista. Osoite on turkka piste turunen ät gmail piste com
Kiitos!

Lähetetty. Kesti hieman, en heti huomannut viestiäsi, toivottavasti näistä on vielä apua.

Hei voisinko saada piirustukset s-postiin.
and1.raty at gmail.com

Toimiiko Purismi tai AW-7 kattoon asennettuna Atmos kaiuttimena?

10-litrainen suljettu Purismi on just nappi surroundkanavaan, myös katossa oleviin sellaisiin. AW-7 toimii todennäköisesti myös varsin hyvin.

Kiitos, täytyy laittaa neljä purismia työjonoon :).

Toimisiko purismi keittiön ja olohuoneen välistä seinää vasten jossa molempien etukaiuttimien vieressä on kulkuaukko keittiöön? eli vasemman etukaiuttimien vasemmallapuolella on oviaukko ja oikean kaiuttimen oikealla puolella on oviaukko. Kaiutinpaikkaa ei voi siirtää koska välissä on tv seinällä.

tuon mun seinän näet tuosta myynti-ilmoitus kuvasta. http://audiovideo.fi/myy/audiovideo-yksisilmaiset-veljekset-12cx-pari . vaimon mielestä yksisilmäiset on liian isot joten laitoin ne myyntiin ja pitäis tehdä jotkut sirommat niin siksi mietin tätä purismia. ainut vaan on tuo toimivuus joka mietityttää tuossa olohuoneen seinällä.

Kyllähän nuo oven kokoiset reiät seinässä imaisevat osan bassosta + alakeskialueesta ja Purismi on suunniteltu nimenomaan seinää vasten toimivaksi. En ole kokeillut Purismia noin, että minkä verran tuo vaikuttaa eli sorry, en oikein osaa sanoa.

Ok. Kiitos kumminki.

Vaikuttaako näiden soundiin se, että samalla seinällä on muutakin tavaraa kuten vaikkapa tv ja tv-taso? Laiskana miehenä mieleen tuli tehdä pintakäsittely kankaalla, onko sillä merkittävää vaikutusta vaikutusta ääneen?

Ei se haittaa. Tietysti isot esineet kuten kirjahyllyt ja suuret tv-tasot vaikuttavat kaikkiin kaiuttimiin, jos ovat lähellä. Mutta eivät Purismiin oleellisesti enempää.

Kangas on ihan hyvä pintakäsittelyvaihtoehto. Kaiutinkangas, jota saa tyypillisesti ainakin mustana ja valkoisena, toimii ainakin hyvin. Muiden kankaiden kanssa mitä ohuempi ja ilmaa helpommin läpi päästävä, sen parempi. Paksua tai tiivistä kangasta en laittaisi elementin eteen, diskantti voi kärsiä huomattavankin paljon. Tai sitten tee niin, että liimaat kankaan muuten kotelon päälle, mutta jätät elementin paljaaksi.

Kiitos vastauksesta!

Onko AW-7 elementti sama, vaikka Hifitalon sivuilla lukee T18REX/ACG, eikä T18REX/XACG? Tekisi mieli muuttaa omat AW-7:t purismin koteloon, ellei joku halua ostaa 3 kpl AW-7 järkevään hintaan, eli about purismin sähköosien hintaan. Toki jakari täytyisi uusia tässä tapauksessa.

AW-7:ssa ja Purismissa pitäisi olla ihan sama elementti - ellei sitten AW-7:n ole muutettu. Tuosta 18-senttisellä rungolla ja läpinäkyvällä TPX-kartiolla olevasta koaksiaalista on kaksi versiota, magneettisuojattu ja ilman magneettisuojausta oleva. Se ilman lisämagneettia oleva on oikea Purismiin.

Kiitos vastauksesta! Sain saman tiedon myös Hifitalolta, eli samat ovat.

Kuinka kovaa tulisi levyn olla, josta tekee "upotuksen"? Eli jos elementin laittaa koteloon ilman upotusta ja sitten 5mm levy päälle. Kelpaako tähän esim. Forex vaahto PVC levy? Sitä löytyisi sopivasti 5mm paksuisena.
Sitten onko kotelon leveydellä merkitystä, jos kuitenkin elementin korkeus yläreunasta pysyy tuossa ohjeessa mainitussa.

Kotelon leveys ja elementin paikka on mietitty useammasta vinkkelistä. Saa niitä toki muuttaa, mutta sitten tulos on enemmän tai vähemmän jotain erilaista.

Etulevyn pinnan olisi hyvä olla suhteellisen jäykkää. Jos pinta on pehmeää, se voi vaimentaa jotain aluetta. En osaa sanoa Forexin toimivuudesta.

Onko ewona akustiikkalevy paras vaimennusaine purismin koteloon ? Varastossa ois yksisilmäisten projektista jäänyttä baroc kivivillaa niin voinko käyttää sitä ? Minkäverran ja mihin kohtaan koteloa ? Jäi vähän epäselväksi protomallin refleksiputkien mitat. Onko viritys tehty kahdella 20cm putkella joiden sisähalkaisija on 50 mm ? Minulla tulee purismit valkokankaan taakse ja vähän askarruttaa vaikuttaako se diskanttiin. Pitäisköhän tehdä joku säätökytkin diskantille ?

Kivi- ja lasivillassa on aina se riski, että niiden pölyä pääsee huoneilmaan. Polyesterivanu, akustolevy (joiden pinta on käsitelty pölisemättömäksi) tai Ewona-levy ovat siksi turvallisempia.

Tuosta artikkelin neljännestä kuvasta näet, miten vaimennusaine kannattaa sijoittaa. Kaiutinelementin ympäristä vaimennetaan, toinen kylki ja kotelon alaosa.

Refleksiputkiksi joo kaksi halkaisijaaltaan viisisenttistä ja 20cm pitkään. Eikä ole millin päälle.

Akustisesti läpinäkyvä valkokangas on parhaimmillaankin akustisesti läpinäkyvähkö - se aina vaimentaa diskanttipäätä jonkin verran. Purismi on aika kirkassointinen, jos diskantin suotimessa on vain kondensaattori - yleensä sen kanssa on syytä laittaa sarjaan myös vastus. Kankaan kanssa vastukseksi riittää pykälä-pari pienempi. Tai jos pienelläkin vastuksella tuntuu liian tummasointiselta (riippuu erittäin paljon kankaan äänellisistä ominaisuuksista) niin sitten kokonaan ilman vastusta.

Ja ehdottomasti se vastuksen paikka ulos kotelosta. Ihan vaikka vain pätkä kaiutinjohtoa refleksiputkesta ulos, jonka päät joko oikosulkee (ei vastusta) tai sitten niihin laittaa sopivan kokoisen vastuksen kiinni. "Sopivan kokoinen" on ilman valkokangasta maksimissaan 2,7ohm-3,3ohm eli kankaan kanssa sitten selvästi pienempi. Aloita ilman vastusta ja jos soundi on liian kirkas, kokeile vaikka 1ohm kokoista.

Onko vaikutusta äänen laatuun jos refleksiputken sijoittaa kaiuttimen pohjaan ja kaiutin olisi 8cm irti lattiasta (jalkalistan yläpuolella)?
Sivusuunnassa refleksiputki olisi n. 1/3 leveyden verran kaiuttimen sivureunasta, jolloin jakosuodin mahtuisi sen viereen pohjaan. Kaiutinelementti 'näkyisi' putkesta, mutta onko tällä suoralla yhteydellä ulkomaailmaan mitään merkitystä äänentoistollisesti?
Kaiuttimen alaosan ajattelin täyttää vanulla lähes refleksiputken suuaukkoon saakka.

Eiköhän tuo toimi.

Voitko vielä avata hieman tarkemmin elementin paikan merkitystä? Miksi keskipiste juuri 100mm yläreunasta?

Suunnittelen tv:n molemmille puolille sijoitettuna, suljettuna ja ulkonäöllisesti Bepop tyylisenä ratkaisuna, jossa etulevy olisi koteloa suurempi, eli reunoilta yli. Sijoittaisin elementin myös mieluusti keskelle etulevyä. Tukevoitan sitten toistoa parilla pienellä subbasella.

Laiskana viimeistelijänä heräsi ajatus, että voisiko etulevyksi hakea Ikeasta sopivan kokoisen ja miellyttävän näköisen oven/etusarjan. Tosin elementin upotus sellaiseen siististi voi olla ongelma. Lieneekö se mikään ongelma jos etulevy on kalvotettua lastulevyä ja muu kotelo vanerista?

Alkuperäisessä basso on 100mm yläreunasta koska:

-silloin etäisyys ylös ja sivuihin ei aiheuta diffraktiota samoille taajuuksille
-elementti on lattiakaiuttimessa mahdollisimman ylhäällä, joka auttaa stereokuvan puhtauteen.

Ja kuten artikkelissa sanoin, tämän voi toki upottaa kokonaan seinään ja silloin aina parempi.

Mutta jos haluat tehdä toisenlaisen kotelon niin tee ihmeessä. Valmista ovea tms. etulevynä käyttäessäsi varmista, että liima tarttuu sitten siihen kalvopintaan tiukasti.

Moi,
teen juuri kotiteatteria omakotitalon kellariin.

Löytyisikö mitään vaihtoehtoa sourround-kaiuttimeksi, joka olisi hinnaltaan Purismin ja Peerless PLS-75 pikkukaiuttimen välimaastossa ja olisi silti äärimmäisen ohut? Syvyys mielellään reilusti alle kymmenen senttiä, jotta saan ne integroitua seinä- ja kattoakustointien sisään, leveys ja korkeus taas saa olla vaikka puoli metriä suuntaansa.

Purismi miellyttäisi muuten paitsi hinnaltaan, Peerless taas tuntuu liian pieneltä... Eteen tulee todennäköisesti 3kpl 12" yksisilmäisiä veljeksiä kankaan taakse ja subbareita tarkoitus tulla yksi eteen ja yksi taakse.

Kiitos!

En osaa sanoa mitään hyväksi havaitsemaani vaihtoehtoa noiden väliin. Peerlessin 3"-laajis on hintaansa nähden loistava, mutta on totta, että on se aika kaukana Purismista. Joku kaupallinen sopivan hintainen ja sopivan litteä vain tutkittavaksi.

Oisko ehdotuksia hyvistä surroundeista (rakennussarjana tai kaupalliset kaiuttimet)? Edessä purismit 3 kpl. Muuten tekisin purismit mutta en saa niitä seinään kiinni.

Itse tehdyistä ei vielä ole ihan pientä kaksitietä, mutta tämä toki toimii kohtalaisesti:
http://audiovideo.fi/opas/peerless-pls-75f25al03-08-laajakaistaelementis...

Kaupallisista ratkaisuista yksi parhaita on pienin Genelec (G One eli 6010).

Atmos kattokaiutin tulisi olla suunnattu kuunteluspottiin jopa 45 astetta. N 30 voisi olla sopivampi. Kotelo pitäisi vastaavasti tehdä kolmion muotoon. Etkö voisi hienosäätää mallia, kun se sopisi tarkoitukseen niin hyvin. Kattoasennukseen customoitu kotelo?

Äkkiäkös sinä teet kallistetut kotelot, siten saat Peerlessin pienen laajakaistan osoittamaan kohti kuuntelupaikkaa.

Jatkoa edelliseen. Miten elementti toimisi kattoasennuksessa ilman kallistusta? Suljettu kotelo kokoa 33x33x9. Kuinka paljon ääni vaimenee sivusuunnassa?

Purismia voi kuunnella normaalihuoneessa jopa 45 astetta sivusta ilman, että äänensävy tuntuu juurikaan muuttuneen.