Mietin pitkään, mihin musiikilliseen aitaukseen kahden tyylikkään nuoren miehen, Erik Nilssonin ja Jakob Berglundin, yhtyeen heittäisi. Jonkinlaista tunnelmallista, klassisen musiikin elementtejä sisältävää ambient-henkistä post rockia kai tämä on. Anathemat ja muut vastaavat on varmasti kuunneltu, mutta on A Swarm of the Sun:illa onneksi selkeä persoonallinen ote tekemisiinsä. Puhtaita rock-elementtejä levyllä on kuitenkin vähän, samoin instrumenttien ja lauluosuuksien osalta kappaleet ovat varsin minimalistisia.
The Rifts pitää sisällään riisuttuja pianomelodioita, hypnoottisia rytmejä ja hetkittäin majesteettisiksi yltyviä melodiakulkuja, joita paisutellaan mm. oikeilla kirkkouruilla. Yhtään iloista kappaletta ei levyltä löydy. Kansitaidekin on musiikin tavoin, läpitunkevan kuulasta ja tyylikkään konstailematonta. Yllätyin, kuinka syvälle nykymusiikki voikin saada polskuttelemaan mielen mutiin. Viimeisen kappaleen hiljennyttyä, kestää tovin räpiköidä transsitilasta takaisin meidän maailmaamme.
”…pianomelodioita, hypnoottisia
rytmejä ja majesteettisiksi
yltyviä melodiakulkuja…”
Kaksikosta Jakob Berglund kertoili hieman lisää, mistä A Swarm of the Sun:issa on kyse:
Jari: Seurailen tiiviisti metalli- ja rockmaailman menoa, mutta te pääsitte todella hienosti yllättämään. Kolmas albumi? Miten ihmeessä näin hienolla materiaalilla ei ole enempää tähän mennessä julkisuutta tullut?
Jakob Berglund: Terve Jari! Julkaisujen väli on ollut aika pitkä ja me emme ole tehneet kiertueita. Mutta olemme kyllä saaneet tosi hyvää palautetta ja julkisuuttakin, varsinkin kun promoamme ja julkaisemme levymme nykyään itse.
Jari: Olen kuunnellut paljon tummansävyisiä tunnelma/ambient-rockia soittavia bändejä; Anathema, Celtic Frost, Triptykon, Bethlehem jne. Mielestäni teillä on vähintään yhtä paljon syvyyttä ja tummuutta musiikissanne, kuin edellä mainituilla. Mistä se oikein kumpuaa?
Jakob: Kaikki lähtee kosketuksissa olemisesta tunteisiinsa ja niiden välittämisestä musiikkiin. Jotkut yhtyeet tulevat tärkeämmiksi ja omemmiksi, kuin muut. Siihen vaikuttaa varmasti se millainen oma mielenmaisema ja elämäntilanne sillä hetkellä on.
Jari: Oletteko te kärsineet elämissänne, kun pystytte iskemään niin syvälle surun ytimeen musiikillanne?
Jakob: Eipä oikeastaan. Emme varmaan sen enempää, kuin keskiverto länsimainen mies. Olisi aika ylimielistäkin vedota kärsimyksiimme. Musiikki on kuitenkin vain taidetta.
Jari: Kirkkourkuja, retrosoundit jne. Toivottavasti kaikki on tehty ”käsityönä”. Eihän mitään tietokonejippoja ole mukana?
Jakob: Joo, ei todellakaan ole mitään trikkejä. The Warden:issa kuultavat kirkkourutkin on kirkossa äänitetty.
Jari: Olenko ihan väärässä jos olen kuulevinani death metal -vaikutteita musiikissanne? Ehkä jotain Viking-metalli/Bathory-vibaa?
Jakob: Olet joo. En oikein ole koskaan piitannut kyseisestä metallin ala-lajista. Eipä meille uppoa Viking-metallikaan.
Jari: Mistä te sitten inspiraationne saatte, elämästä ja kuolemasta? Entäs artistit ja bändit, millaisesta musiikista itse pidätte?
Jakob: Niin, elämässä ja kuolemassa on kaikki. Kun kirjoitimme The Rifts:iä tehokuuntelussa oli Anna von Hausswolff, Wolves in the Throne Room ja Mogwai. Maailmassa on niin paljon upeaa musiikkia.
Jari: Kuinka musiikkinne vaikuttaa teihin itseenne, onko se tie syvimpään olemukseen?
Jakob: Ehdottomasti. Musiikin kautta on mahdollisuus tutkiskella omaa aidointa itseäsi!
Jari: Eli musiikkinne on terapeuttista?
Jakob: Ainakin sen kirjoittaminen on. Terapeuttisuudesta sinun pitää kysyä ihmisiltä, jotka kuuntelevat meitä.
Jari: Teettekö ylipäätään keikkoja? Ainakin me melankolisella mielellä varustetut suomalaiset ottaisimme teidät mielellämme ”omiksemme”.
Jakob: On meillä muutamia keikkoja ollut. Ollaan kuitenkin oltu niin keskittyneitä musiikin tekemiseen, että ei ole oikein ehditty. Emme ole varsinaiset keikkaileva bändi, mutta olemme ehdottomasti mukana, jos jotain mielenkiintoista ilmaantuu. Suomeen olisi kyllä hienoa tulla soittamaan!
A Swarm of the Sun welcomes you into a deep and emotional musical journey through life and death. The Rifts will definetely be one of the best albums in 2015.
Kommentointi suljettu.