Yhdestä pisteestä säteilevä koaksiaalielementti on kompromisseineenkin joillekin se ainoa oikea. Vaikka jenkkiläisen Eminencen elementit maksavat diskanttidrivereineen satasen per kaiutin niin äänenlaatu riittää moneen käyttöön.
Koaksiaalielementti, missä diskantti sijoittuu bassokeskiääniskartion muodostaman torven pohjalle, houkuttaa monia hifiharrastajia ja syystä. Sen äänessä on usein jotain erityisen koherenttia, yhtenäistä. Tämä kuuluu etenkin stereokuvan luonnollisessa täsmällisyydessä ja vaivattomuudessa. Asiaan vaikuttaa ainakin kaksi asiaa, yhdestä pisteestä lähtevä säteily ja varsin tasainen suuntaavuuden muuttuminen kun bassokartio toimii automaattisesti suuntaimena diskantille.
Mikään ratkaisu ei ole ongelmaton ja kuten Satasen satsi -rakennusohjetta tehdessäni huomasin, Eminencen koaksiaalit eivät ole suuntaimina yhtä hyviä kuin yksinkertainen muovitorvi. Kaiutinelementtiä on vaikea tehdä samalla tavalla saumattomaksi suuntaimeksi kuin varta vasten valettua muovi- tai alumiinikappaletta. Ongelmakohtia ovat sekä kurkku, jossa bassoelementin moottorin keskikappaleen läpi tuleva laajeneva kanava yhdistyy elementin kartioon että elementin ulkoripustus.
Yleinen äänensävy on hyvin siisti ja tasapainoinen – sekä miellyttävä että erottelukykyinen
Silti, Satasen satsin jälkeen puuhasin vielä lisää koaksiaalien kanssa ja totesin, että vaikka mittaustulokset näyttävätkin osittain todella hirveiltä, ääni ei kuulosta alkuunkaan hirveältä. Päinvastoin. Stereokuva on monen muun koaksiaalin lailla yhtä aikaa luonnollisen avoin ja huomattavan tarkka. Yleinen äänensävy jakosuodinpäivityksen jälkeen, josta kohta enemmän, on hyvin siisti ja tasapainoinen – sekä miellyttävä että erottelukykyinen.
Taajuusvastekippurakin, jos sen ihailu musiikinkuuntelun ohessa on oleellista, näyttää aivan siistiltä kunhan sitä ei ota aivan suoraan edestä vaan parikymmentä astetta sivusta. Tästä huolimatta kaiuttimia voi kyllä kuunnella kohti suunnattunakin.
Omat suosikkini joukosta ovat tasapainoinen ja voimalla varsin alas toistava 12-tuumainen sekä parillakin eri tavalla surroundkäyttöön mainosti taittuva kasituumainen. Kymppi sitten heille, jotka haluavat herkkyyttä ja kohtuullisesti bassopäätäkin jotenkin järkevästi kuljetettavassa koossa.
Hätähousu suunnittelija
Diskanttivasteen rosoisuus ajoi minut ajattelemaan, että tässä nämä ovat, tämän parempia ei Eminencen koaksiaaleista saa. Pöljä äijä, kuten olen aikaisemminkin todennut. Sai nimittäin ihan pienellä diskanttivasteen muodon muokkauksella oleellisesti paremman. Jos antaisimme tähtiä, muutos olisi tuonut jotakuinkin kokonaisen tähden lisää kuunteluarvosanaan. Muutos on yksinkertainen, jakosuotimen diskanttipiirissä olevan vastuksen korvaamisen hieman suuremmalla vastuksella ja sen rinnalle kytketyllä kondensaattorilla.
Suodinmuutoksella yläkeskialue ja alempi diskantti laskivat tasoltaan noin desibelin. Lisäksi ylädiskantti nousi 10- ja 12-tuumaisissa malleissa kolme desibeliä ja 8-tuumaisessa ylimmältä osaltaan jopa kuusi desibeliä.
Alkuperäisillä jakosuotimilla sitä hienointa kimallusta ei ollut. Yläpää oli rehellinen ja selkeä, mutta myös hieman suoraviivainen ja kuivakka. Muokatuilla suotimilla ilmavuus ja hengittävyys paranevat huomattavasti ja lisäksi keskialue on entistä sivistyneempi. Kymppituumaisenkin lievä pahvisuus on jotakuinkin kokonaan hävinnyt.
Yhteen asiaan suodinmuutos ei vaikuttanut. Nimittäin siihen, että 12-tuumainen pysyy äänenlaadullisesti joukon parhaana. Sen kyky upottaa kuuntelija hyvin syvälle äänitteen tunnelmaan ja nyansseihin on poikkeuksellisen hieno. Vaikka kaiutin on suuri, sitä voi kuunnella hyvinkin läheltä ja poikkeuksellisen leveällä stereokannalla. Kaiuttimien etäisyys toisistaan kaksi metriä ja kuunteluetäisyyden lyhentäminen puoleentoista ei aiheuttanut muita sivuoireita kuin alaleuan aiheuttaman kopsahduksen lattialla.
Modifioisinko elementtiä?
Alan piireissä puhutaan paljon siitä, että näitä koaksiaalielementtejä kannattaa modifioida äänenlaadun parantamiseksi. Suurin ongelma on puhekelan runko, joka sojottaa kartion pohjalta jonkin matkaa ulospäin. Toisin sanoen bassokartion muodostaman torven kurkku on epäedullisen muotoinen diskantille, kaukana saumattomasti jatkuvasta suuntaimesta.
Jotta puhekelan rungon pääsee näkemään, pitää pölykuppi ensin leikata pois tieltä. Se onnistuu helpoiten kirurginveitsellä. Pelkkä pölykupin poisto nostaa ylädiskanttia desibelin-pari.
Hyvin tarkalla Dremel-kädellä ja toisella, joka pitää imuria (leikkausjäte puhekelan ilmaraossa päättää koko elementin uran äärimmäisen nopeasti), voi kelan rungon törröttävää osaa lyhentää.
Tämä on tuottanut paljon innokkaita kommentteja yhdessä bassoelementin sinitarra-, akryylimassa- ja huopavaimennusten kanssa.
Kokeilin 2,5 kertaa kalliimpaa PSD2002SA-driveriä, mutta äänenlaadullista etua se ei tuonut
Vaan onko näillä asioilla oleellista vaikutusta? Ei, ei ole. Pölykupin poiston tuoma diskanttitason desibelin-parin nousu tarkoittaa, että sitä ylädiskanttia pitää sitten vaimentaa jakosuotimessa enemmän. Tarkoittaa pykälää tai paria suurempaa vastusta. En näe pointtia. Mutta se pölykuppihan oli vain ovi, jonka kautta päästään leikkelemään basson puhekelan runko kartion tasolle? Mistä ei seuraa mittauksissa minkäänlaista hyötyä verrattuna vakioelementtiin. Beta-10CX:n diskanttitoisto oli aivan yhtä rosoinen suoraan edestä mitattuna vakioelementillä, ilman pölykuppia olevalla muuten vakioelementillä ja puhekelan rungoltaan lyhennetyllä elementillä.
Vain jos leikkausjätettä sattuu saamaan sinne ilmarakoon, se sekä näkyy mittalaitteistolla että kuuluu äänen lopullisena vaimentumisena.
Diskanttina kaikissa kolmessa käytetään hyvin edullista ja kuitenkin tarkoitukseen mainiosti sopivaa Eminence APT:50-driveriä eli samaa, joka oli omassa muovitorvessaan Satasen satsi -ohjeessakin. Kokeilin myös 2,5 kertaa kalliimpaa ja huomattavasti painavampaa Eminence PSD2002SA-driveriä, mutta äänenlaadullista etua se ei tuonut. Itse asiassa 12-tuumaisessa jakotaajuusalueen yhtenäisyys saadaan huomattavasti paremmaksi halvemmalla APT:50:llä.
Monta vaihtoehtoa kotelomateriaaliksi
Lähes kaikki viimeaikaiset koteloni ovat olleet havuvanerista tehtyjä. Suurin syy on keveys, saan kantaa, jumpata ja kuskata niitä huomattavan paljon eli en kaipaa raskaita laatikoita.
Akustinen perustekin on olemassa. Kevyt havuvaneri sitoo hyvin vähän energiaa eli suomeksi sanottuna se ei jää soimaan. Kotelo ei toki ole äärimmäisen jäykkä, mutta en ole huomannut, että tiheästi tuettu havuvanerilaatikko olisi ollut este hyvälle äänenlaadulle. Toki todella eloton kotelo on varmasti hyvä, jos kuljetustarve on olematon.
Havuvanerin selkein heikkous on sen keskivertoa työläämpi viimeisteltävyys, pinta kun on melko hötöä. Pikasiistimiseen yksi ratkaisu on pinnoittaminen jollain ihan muulla kuin maalilla. Vaihtoehtoina voi kokeilla vaikka tapettia, nahkaa tai sopivaa kangasta.
Käytä tukirimoja 10 – 15 sentin päässä toisistaan sitomaan vastakkaiset seinät toisiinsa.
Kotelomateriaaliksi käy toki vaikka mikä. Vanerien lisäksi MDF ja lastulevy kuten tietysti ihan massiivipuukin ovat selkeitä vaihtoehtoja eikä kukaan estä valitsemasta erikoisempaakaan materiaalia. Puupohjaisista levyistä MDF:n kanssa on oltava eniten varuillaan, iso ja liian ohut MDF-pinta soi terävällä resonansilla. MDF-pöly on hienojakoisena myös epäterveellisempää kuin lastulevyn tai vanerin silppu. Myös monet kovapuulajit ovat vaarallisia eli muista suojata silmät, korvat ja hengitystiet kun touhuat laatikoita.
Kotelon elottomuuden varmistamiseksi kaikkien materiaalien kanssa lähtökohta on sama: käytä tukirimoja 10 – 15 sentin päässä toisistaan sitomaan vastakkaiset seinät toisiinsa. Rimojen ei tarvitse olla mitään ranteenvahvuista parrua, 15 – 20 milliä kanttiinsa riittää erittäin hyvin. Minulla sattuneesta syystä on havuvanerin kappaleita verstaalla joten olen yleensä sahaillut niistä muutaman sentin levyisiä soiroja tuiksi.
Jos et omista käsijyrsintä ja teet elementtien aukot pistosahalla niin Beta-10CX ja Beta-12CX ovat laipaltaan tiivisteineen juuri 12-milliä paksuja joten reikä 12-millisessä etulevyssä on valmis upotus elementille. Etulevyn taakse sitten vain lisälevy, jossa on elementin asennusreikä. Havu- ja koivuvanereissa sekä MDF:ssä yksi vakiopaksuus on juuri tuo 12 milliä.
Lisäys: Eminence on muuttanut elementtiensä laipoissa käytettäviä tiivisteitä ja laipan paksuus ei välttämättä ole 12 milliä. Mittaa hankkimasi elementtien laipan paksuus, jotta saat juuri oikean syvyisen upotuksen.
Beta-10CX:n ja Beta-12CX:n kotelot ovat sen verran suuret, että niissä ei ole mitään väliä vaikka pitäisit kotelon ulkomitat samoina kuin minulla ja tuplaisit seinämävahvuuden. Tilavuus ei muutu niin oleellisesti, että bassopää juuri muuttuisi.
Sen sijaan Beta-8CX:n kanssa pieni sisätilavuus häviää äkkiä kokonaan, jos seinämävahvuus nousee rajusti. Sen kotelo on toisaalta niin pieni, että 12-millinen levy riittää muutenkin hyvin. Kannattaa kuitenkin huomioida, että Beta-8CX tarvitsee vähemmän syvän upotuksen kuin isoveljensä, noin kymmenen milliä on sopiva. Ellet omista jyrsintä ja sille harppiohjuria, voit tehdä upotuksen esimerkiksi käyttämällä etulevynä päällekäin 4 mm ja 6,5 mm koivuvanereita.
Pannaanko 50 vai 100 litraa?
Protokotelot ovat kaikki jalustamallisia ja mitoiltaan klassisen turvallisia. Etulevyn mittasuhteet: leveyttä jonkun sentin enemmän kuin elementillä halkaisijaa ja korkeus kultaisen leikkauksen mukaisesti 1,62 kertaa leveys. Kun tähän yhdistetään vielä se, että elementin keskipisteen etäisyys kotelon ylä- ja alareunoista ei ole samaa luokkaa (tai monikerta) kuin etäisyys kotelon sivusta, saadaan kotelodiffraktiot miedonnettua pienimmilleen jakamalla ne mahdollisimman laajalle alueelle. Haluttu tilavuus sitten sopivalla syvyydellä.
10-tuumaisen Beta-10CX:n protokotelo on 50-litrainen ja viritin sen 50 hertsiin. Tulos on napakka basso, joka ei jyrää hurjalla voimalla vaan potkaisee napakan terävästi ja toimii kumisematta pienissä huoneissa. 50-litrainen on myös vielä kohtuullisen helposti kuljetettava, jos haluat ottaa kaiuttimet kainaloon. Valmistajan kotelosuosituksen yläpää on 90-litrainen refleksi. Sillä saa sitten lisää energiaa sadan hertsin alapuolelle. Minä vain en suosittele, koska 12-tuumainen siinä tilavuudessa tarjoaa paljon muutakin eikä kuitenkaan maksa enempää.
Jos mahdollisimman pieni koko on oleellista, 15 – 25 -litrainen suljettu toimii. AV-vahvistimesta tai kaiutinprosessorista sitten vain jakotaajuus noille kanaville sadan hertsin alueelle koska alabassoa niistä ei tule. Ulkokäytössä jakotaajuutta kannattaa nostaa vielä ylemmäskin, 150 – 200 Hz alueelle.
12-tuumaiselle Beta-12CX:lle valmistaja puhuu kotelotilavuuden suhteen välistä 30 – 160 litraa, simulaattorit ehdottavat parametrien perusteella lähes puolta kuutiometriä. 12-tuumainen ja älyvapaan suuri kotelo eivät kuitenkaan tuota todellisuudessa juurikaan kontrollia bassoille eikä sen sijoittaminen liikuttelusta puhumattakaan ole helppoa.
Tein siis Beta-12CX:lle järkevän kokoisen satalitraisen refleksikotelon ja viritin sen ensin noin 50 hertsiin. Mittauksissa tämä osoittautui vähän liian ylös vedetyksi joten vaihdoin putket tuplasti pidemmiksi. Viritystaajuus laski 35 hertsiin ja bassovaste oikeini piikittävästä tasaiseksi. Toisaalta, jos tilasi on suuri, pieni lisälämpö bassoille voi olla toivottua ja 50 hertsin viritys juuri se, mitä hifilääkäri määrää.
Beta-12CX:n kanssa suljetunkin kotelon on oltava kohtalaisen suuri. Järkevä minimi on noin 50 litraa.
Koska jalustamallinen kaiutin tarvitsee aina sen jalusta niin pyysin, että teollinen muotoilija Tuukka Kingelin hahmottelisi tee-se-itse-rakentajille helppoja ja hyvän näköisiä jalkoja. Jalustahahmotelmat ja aloituskuva ovat siis Uploud Audion Tuukan käsialaa. Kuvissa kaiuttimen alle jää 40 senttiä tilaa, joka on sekä visuaalisesti sopiva että akustisesti järkevä etäisyys.
Jos haluat tehdä Beta-12CX:lle lattiamallisen refleksikotelon niin tee kotelosta metrin korkea, saman 370 mm leveä kuin prototyyppi ja 300 mm syvä. Näin tilavuudeksi tulee sama sata litraa. Elementti yhtä kaukana kotelon yläreunasta kuin jalustamallissakin.
Yksi pieni seinäruusu
Entäs se malliston pienin koaksiaali, Beta-8CX, eikö siitä saisi mitään käyttökelpoista? Saa siitä. Äänensävyllisesti tulos on varsin samankaltainen kuin isoveljissä, herkkyyskin on tippaa vaille sama. Vain bassopää on poissa.
Kotelo on 11 litraa ja sen laskennallinen viritys on hieman ylempänä kuin 10- ja 12-tuumaisissa, noin 60 hertsiä. Lisäksi kotelo on mahdollisimman litteä, diskanttidriverin magneetista ei jää montaa milliä etäisyyttä kotelon takaseinään.
Kasituumaiselle on kaksi mielekästä käyttöä. Yksi on toki se, että niillä on tietysti oikein kiva kuunnella musiikkia kun bassopäätä tukee subbarilla. Minä vain pidän aika paljon enemmän isoista kaiuttimista (sanon sen näin ääneen, ellette ole muuten jo huomanneet), mutta tälle kokoluokalle on silti erittäin oleellinen paikka.
Kun (ei jos) kotiteatterin etukanavissa on 10- tai 12-tuumaiset niin surroundien on normaaleissa kotihuoneissa syytä olla pienemmät. Ihan siksi, että ne ovat melkein aina lähempänä kuuntelupaikkaa kuin etukaiuttimet ja siksi eivät saisi olla yhtä voimakkaasti suuntaavia. Jos identtisiä kaiuttimia asettaa surroundeiksi lähelle kuuntelupaikkaa, tulee niistä enemmän suoraa ääntä kuin etukanavista ja tulos ei ole tasapainoinen äänikenttä.
Minä itse asiassa pidän monikanavakäytössä mahdollisimman tasaista ja laajaa surroundkenttää oleellisempana kuin satunnaisen efektin tarkkaa paikallistumista. Sen takia tein kasituumaiselle vielä toisen suotimen, jolla sitä voi käyttää ylöspäin osoittavana ympärisäteilevänä kaiuttimena. Toimii erinomaisesti surroundina ja toimii mainiosti myös silloin kun halutaan normaaliin musiikinkuunteluun laajan avara äänikuva. Kaiuttimet voi asettaa selälleen lattialle tai esimerkiksi lipaston päälle.
Kotelomitat
Kaikkien protojen koteloissa on sama perusperiaate. Ylä- ja alalevy ovat kylkien välissä ja näin muodostuva kehikko on etu- ja takalevyjen välissä. Jos etulevy on yhtä paksu kuin kaiutinelementin laippa, täytyy ennen etulevyn asennusta muistaa asentaa elementin kiinnityslaippa kylkien väliin.
Samoin tukirimat on miljoona kertaa helpompi asentaa kun asennustilaa on koko etulevyn verran eikä vain elementin asennusaukkoa.
12CX:n kotelossa etu- ja takalevy ovat 370 x 600 -millisiä ja kokonaissyvyys 500 mm. Elementin asennuspaikka on sivusuunnassa keskilinjalla ja 245 mm kotelon yläreunasta. 10CX:llä etulevyn koko on 345 x 560 milliä ja kotelon kokonaissyvyys 300 mm. Elementin keskipiste on 230 milliä kotelon yläreunasta. Pienimmällä CX8:lla etulevy on 275 x 430 -millinen ja kokonaissyvyys 156 milliä. CX8:n kotelosta kannattaa huomata, että syvyydessä ei sitten ole paljoa pienennysvaraa tai diskanttidriveri kolahtaa kotelon takaseinään kiinni.
12CX:n ja 10CX:n suljetuissa koteloissa on järkevintä vain vähentää kotelon syvyyttä eli pitää etulevy alkuperäisenä. Kannattaa kuitenkin katsoa, että sisäsyvyys vielä riittää koaksiaalielementille ja diskanttidriverille.
Kaikissa protoissa käytin kahta refleksiputkea per kotelo. Se kun mahdollistaa bassoalueen tasonsäädön, jos kaiuttimet viedään pieniin huoneisiin tai lähelle seinää. 12CX:llä putkien halkaisija on 100 mm ja pituus 160 mm. CX10:llä putkien halkaisija on 75 mm ja pituus 200 mm. CX8:lla halkaisijaa on 50 mm ja pituutta 110 mm. Kasituumaisen kotelossa on huomioitava, että koska putket tulevat suhteellisen lähelle takaseinää, niiden tehollinen pituus kasvaa vähän.
Kotelon vaimennus
Turvallisin materiaali koteloiden vaimentamiseen on todennäköisesti Ewonawool-levy. Peruslaatuinen lasi- tai kivivillaa oleva lämmöneristyslevy toimii akustisesti erittäin hyvin, mutta käsittelemättömänä pölisee aina jonkin verran. Hyvä vaihtoehto on myös normaali akustolevy, jos sitä on sattunut jäämään muista projekteista yli. Akustolevyn leikatut särmät voi maalata vaikka perus seinämaalilla ja se sulkee ne pölyämättömiksi.
Polyesterivanu on myös vaihtoehto, mutta minulla ei ole antaa tarkkaa ohjetta sen annosteluun refleksikoteloissa. Suljetuissa koteloissa sen sijaan ohje on selkeä, täyteen vanua kevyesti tiivistäen.
12- ja 10-tuumaisen kotelot ovat sen verran kookkaat, että laitoin takaseinälle ja sekä ylös että alas kymmenen senttiä paksut villalevyt. Kylkiin sitten ohuemmat viisisenttiset.
Kasituumaisen kotelossa on ylhäällä ja alhaalla viisi senttiä paksut villapalat sekä kyljissä puolta ohuemmat. Takaseinällä on myös noin parisenttinen villalevy.
Vaikka sanoin suurpiirteisesti, että villalevyä joka puolelle niin refleksiputkien sisäpäätyjen alue pitää olla vapaa. Putki ei saa hengittää suoraan villalevyyn koska se vaimentaisi refleksitoimintoa huomattavasti. Turvallinen etäisyys on putken halkaisijan verran tyhjää tilaa putken päässä.
Hyvin yksinkertainen jakosuodin
Jokainen Beta-CX-sarjan elementeistä pärjää kiitettävän yksinkertaisella jakosuotimella. Alkuperäisessä suotimessa diskantilla oli vain kondensaattori ja vastus, uudessa yksi kondensaattori lisää. Bassolla on kela ja kondensaattori.
Vanhalla jakosuotimella diskantin vastus toimi koko diskanttialueen sävynsäätimenä. Vähän suurempi vastusarvo ja diskantin taso laskee, vastaavasti vaihtamalla tilalle pienempi vastus diskantin taso nousee. Uudella suotimella vastus vaikuttaa yläkeskialueeseen ja aladiskanttiin samalla tavalla, vastusarvon kasvattaminen vähentää tasoa ja päinvastoin. Vastuksen rinnalla oleva kondensaattori taas vaikuttaa ylimpään diskanttiin. Kondensaattorin arvon kasvattaminen nostaa ylädiskantin tasoa.
Diskantin kondensaattoreiksi käyvät hyvät peruslaatuiset muovimallit ja vastukseksi tavallinen keraaminen vastus. Basson suotimessa kondensaattori voi olla bipolaarinen elektrolyytti eli halvin mahdollinen.
Basson sarjakela sen sijaan on jonkin verran kriittinen ja sen kanssa hifistely voi johtaa yllättävän suureen reikään lompakossa. Ferriittirunkoisten kelojen hyvä puoli on se, että lanka tarvitaan halutuun induktanssiin melko vähän ja siitä seuraa pieni resistanssi eli kela vaikuttaa mahdollisimman vähän vahvistimen bassokontrolliin. Toisaalta jossain vaiheessa syötettäessä enemmän tehoa ferriittikela saturoituu.
Ratkaisu on ilmasydänkela, mutta se vaatii rajusti enemmän lankaa, jotta saadaan sama induktanssiarvo. Ja rajusti enemmän lankaa tarkoittaa paljon suurempaa resistanssia kelalle. Pieniresistanssisia ilmasydänkeloja toki saa, niissä on paksu lanka. 1,4-millinen tai jopa kaksi milliä paksu. Se määrä kuparia vain maksaa mansikoita + alv ja on ehkä hassua kaiuttimessa, jossa elementi maksavat satasen per kanava.
Käytännössä normaali ferriittikela tai ehkä pykälää enemmän tehoa sietävä ferriittimalli on se järkevin. Koska Beta-CX-sarjan kaikissa malleissa puhekela on vain 50-millinen eikä mitenkään erikoisen hyvin jäähdytetty, en näe syytä ilmasydänkelalle. Puhekela kuumenee ja ääni menee ruvelle jo ennen kuin ilmasydänkelan todellinen hyöty tulee esille. Suuren herkkyyden takia puhdasta ääntä saadaan kuitenkin paljon kaikista malleista.
Miltä ne kuulostavat?
Kaikkia kolmea kaiutinta leimaa yksi yhteinen hieno piirre. Stereokuva on hyvin luonnollinen ja selkeä, solistin läsnäolo on vaivatonta ja vahvaa. Sanomattakin on varmasti selvää, että suurin, 12-tuumainen, piirtää syvimmän ja tarkimman esityksen. Sen äänessä on tietysti myös eniten ison kaiuttimen vaivatonta auktoriteettia. Lisäksi 95 desibelin herkkyys aina bassoille saakka tarkoittaa potkun riittämistä pienitehoisillakin putkivahvistimilla.
Kymppi istuu siinä välissä ja kasituumainen on soinniltaan avarin jos kaikkia kolmea kuunnellaan samalta etäisyydeltä. Eli toisin sanoen isointa voi kuunnella pisimmällä kuunteluetäisyydellä stereokuvan pysyessä vielä tarkkana.
Bassopään ulottuvuudessa on suuri ero kolmen mallin kesken. 12-tuumaisella basso venyy vaimentumattomana alle 50 hertsin. 10-tuumaisella basso alkaa laskea loivasti ja ylettyy huoneen vahvistavan vaikutuksen kanssa noin 50 hertsiin. Kasituumaisen bassopää on miedoin koska herkkyys on sama 93dB kuin 10-tuumaisella ja kotelo hyvin pieni. Käytännössä se kaipaa subbarin tukea alle sadan hertsin taajuuksille, jos kaiuttimen sijoittaa vapaasti. Ympärisäteilevänä mallina lattialle asennettuna bassovaste ylettyy 60 hertsiin saakka.
Vaikka taajuusvaste näyttääkin tekemilläni jakosuotimilla monta desibeliä ylimpiä taajuuksia kohti laskevaksi, ei ääni kuulosta tukkoiselta tai tumpulta. Jos diskantin nostaa mitatussa vasteessa vaimentumattomaksi, muuttuu sointi kihiseväksi.
Kuunteluarviot
CX8 on soundiltaan kevyt kun bassopäätä ei hurjasti tule. Keskialue on tasapainoinen ja ripeästi reagoiva, yksittäisten instrumenttien tekemiset on hyvin helppoa kuulla. Artikulointi on vähintäänkin selkeää. Vanhalla jakosuotimella piirre jopa hieman korostui, uuden suotimen kanssa yleissävy tasapainottui hyvin. Yksi syy artikulaation selkeyteen on sekin, että bassoa ei ole yhtään peittämässä keskialueen ja diskantin nyansseja. Stereokuva piirtyy hyvin ilmavana ja pakottomana, mutta kaikki on kuitenkin juuri oikeilla paikoillaan.
CX10 kuulostaa hieman täyteläisemmältä kuin CX8. Vanhalla suotimella CX10 oli myös puhtaampi kuin CX8. Tämä voi kyllä olla sitäkin, että olemassa oleva bassopää maskaa jo tipan keskialuetta alleen. Uudella jakosuotimella on vaikea asettaa keskialueen puhtauden suhteen kumpaakaan toisen edelle. CX10:n stereokuva on vähemmän yleisavara kuin pienimmän mallin, asiat paikallistuvat tarkemmin ja selkeämmin. Kuten pikkuveljessä, diskantin taso on tasapainoinen ja soundi on läpikuultava ja selkeän avoin. Artikulaatiota on hyvin, ei korostetusti, mutta niin, että nyansseistakin on hyvin vaivatonta saada selvää. Vanhan suotimen pieni pahvisuus hävisi diskanttivasteen muokkauksen myötä käytännössä kokonaan. CX10:n bassopää on isossa tilassa napakka ja nopea, mutta hurjan voiman ystävät tarvitsevat subbarin tueksi.
CX12:n bassopäässä on hurjasti enemmän ulottuvuutta ja täyteläisyyttä kuin pienemmissä, mutta ei paksuutta. Pikkuveljistä tuttu herkkäliikkeinen ja nopea luonne pysyy, yleisluonne on vain täyteläisempi ja tasapainoisempi. Basso lävähtää vaivattoman nopeasti, vailla mitään ylimääräistä paksuutta. Alapää ei ole teini-ikäisen hattuhyllyn korttelista toiseen kantautuvaa jyminää vaan sävykästä ja yllättävänkin napakkaa. Tämähän oli satasen elementti ohuen ohuessa laatikossa.
Stereokuva avautuu kiitettävän hienosti. Solisti naksahtaa juuri oikealle paikalle ja tila piirtyy yhtä aikaa luonnollisen avoimena ja asiat tarkasti kohdilleen asettavana. Keskialueen sävykkyys on hienoa, selvästi pikkumalleja edellä, ja yleisluonne hyvin neutraali. Vanhalla jakosuotimella nauhadiskanttifanit joutuivat etsimään toistimensa muualta lievän kuivakkuuden takia, mutta se piirre hävisi suodinmuutoksella kokonaan.
12-tuumainen soi hyvin kokonaisvaltaisesti ja yhtenäisesti, myös sen taajuusvasteet ovat kolmikon siisteimmät. Tämä kaiutin oli jo alkuperäisellä jakosuotimella huomattavan ilkeä monelle paljon paljon kalliimmalle ja parani nyt selvän askeleen entisestään. Se toistaa musiikkia – mitä vain musiikkia – kohenrentisti, nautinnollisesti ja välittömästi.
Eikö se diskanttivasteen rosoisuus kuulu?
Monessa koaksiaalielementissä on ihan suoraan edestä mitattuna pahoja rosoja diskanttialueella. Vaan kun muistetaan, että normaalissa huoneessa kuuntelemme 10 – 20 % suoraa ääntä ja loput heijastuksia niin ei ihme, että ne yksittäiset resonanssit voivat kadota kokonaan. Kun tehovaste eli kokonaissäteilyenergia on tasapainossa, me kuulemme enemmänkin sen luonteen kuin taajuusvastetta suoraan eteenpäin. Edellisen kappaleen kuunteluarviot on kaikki tehty kaiuttimen suoraan korvia kohti käännettynä.
Jos haluat, että tippaakaan siitä suoraan eteenpäin tulevasta diskantin rososta ei tule kuuntelupaikalle niin ratkaisu on hyvin yksinkertainen, älä kuuntele niitä ihan suoraan edestä.
Jos haluat maksimoida stereokuvan kolmiulotteisen teräväpiirron niin käännä kaiuttimia lähes 45 astetta sisäänpäin.
Stereoparin voi jättää lähes seinien suuntaiseksi tai jos haluat maksimoida stereokuvan kolmiulotteisen teräväpiirron niin käännä kaiuttimia lähes 45 astetta sisäänpäin. Silloin kaiuttimien akselit leikkaavat selvästi kuuntelupaikan edessä ja sivuseinäheijastukset saadaan minimoitua.
Mutta leffakäytössähän keskikanava on aina kohti keskimmäistä kuuntelupaikkaa ja jos pääkanavat ovat eri suuntaan käännettyjä niin kolme etukanavaa eivät kuulosta samalta! Lisäksi sivussa istujille tilanne voi käydä vielä epätasaisemmaksi. No suuntaa ne kaikki kolme suoraan kohti keskimmäistä paikkaa, mutta nosta niin ylös, että et ole enää suoralla linjalla. 10-15 astetta auttaa jo paljon, jos ihan 20 astetta ei luonnistu. Katto on muutenkin helpompi tehdä akustisesti optimaaliseksi kuin lattia eli heijastusten määrä vähenee ja ääni on siten muutenkin puhtaampi.
Lisäys Hifiharrastajat.org:ssa muistettiin mainita se, minkä minä unohdin sanoa eli yksi hyvä vaihtoehto on kallistaa kaiuttimia osoittamaan hieman yläviistoon.
Surroundien kanssa tilanne on helppoa koska niiden paras asennuspaikka on joka tapauksessa ei korvan korkeudella vaan 50 – 100 senttiä ylempänä. Tästä joukosta Beta-8CX on se loogisin surroundkanavan kaiutin ellei tilasi kilpaile koossa Finnkinon salien kanssa. 8CX:n kotelo on litteä ja kaiutin kannattaakin asentaa ihan suoraan seinää vasten eikä kallistaa sitä kohti kuuntelupaikkaa.
Toisaalta jos käytät 8CX:ää selällään ympärisäteilevänä surroundkaiuttimena niin voit sanoa samantien diffraktio-ongelmille hei hei.
Sävynsäädön helppous
Kommentoinkin jo aikaisemmin, että tummasointisen testivahvistimen jäljiltä kaiuttimet kuulostivat aavistuksen räväkiltä omaan korvaani sekä MM-Audion vahvistimilla että Mauri Pännärin tilaustyönä tekemällä Revenge F2a triodi -putkivahvistimella. Halusin siis vielä lisätä tämän kappaleen siitä, miten kaiuttimet saa varmasti toimimaan optimaalisesti.
Kaiuttimien äänensävyä on onneksi helppoa säätää oman tilan akustiikan ja muiden vaatimusten mukaan. Jakosuotimen diskanttipiirissä rinnankytketyt vastus ja kondensaattori ovat ne oleelliset osat. Pieni rauhoitus syntyy sillä, että vaihtaa vastuksen tilalle yhden pykälän suurempiarvoisen. Eli esimerkiksi 12-tuumaisen 6,8-ohmisen tilalle seuraava vakioarvo on 8,2 ohmia. Vastuksen rinnalla olevaan 2,2 uF -kondensaattoriin ei tässä tarvitse koskea.
Jos vastaavasti tarvitset lisää kirkkautta, esimerkiksi kompensoimaan akustisesti läpinäkyvän valkokankaan diskanttivaimennuksen, toiminta on toiseen suuntaan. Hyvällä eli vain vähän vaikuttavalla kankaalla riittää vastuksen ja kondensaattorin muutos yhdellä pykälällä- vastusta pienemmäksi ja kondensaattoria suuremmaksi. 12-tuumaisessa siis 6,8 ohmia ja 2,2 uF muuttuvat arvoihin 5,6 ohmia ja 2,7 uF. Jos tämä ei riitä kompensoimaan kankaasi vaikutusta, siirry arvoihin 4,7 ohmia ja 3,3 uF.
Käyttöä joka mallille
Minulle nämä kolme kaiutinelementtiä tarjoavat kaksi hyvin selvää vaihtoehtoa normaaliin kotikäyttöön. Musiikinkuunteluun 12-tuumainen on ehdoton. Leffakäyttöön 12-tuumaiset eteen ja kasit surroundeiksi, tilasta riippuen normaaliasentoon tai sitten selälleen ympärisäteilijöiksi. Vain, jos tilapolitiikka ehdottomasti vaatii pienempiä kaiuttimia, tekisin 10-tuumaiset etukanaviin.
Kympin selkein käyttö on se, jos tarvitaan helposti mukana kuljetettava kaiutin. 12-tuumaiset satalitraisine laatikoineen ovat roudattavaksi vähän massiiviset. Riippuu tietysti autosi takakontin koosta. Hiace on suurempi kuin Golf ja Scania suurempi kuin Hiace… Normaalikäytössä Beta-10CX 50-litraisessa laatikossaan tarjoaa hyvän paketin kuljetettavuutta ja kuitenkin kohtalaisen suurta herkkyyttä.
Mieleen varmasti tulee, että kumpi, Satasen satsi, jossa on vähän järeämpi kymppituumainen basso vai myös kymppituumainen Beta-10CX? Satasen satsin bassopää ylettyy tarvittaessa vähän alemmas kuin tämän kymppituumaisen koaksiaalin. Mutta ero on pieni ja 10CX:n yleinen herkkyys on kuitenkin kolme desibeliä suurempi, se pelkästään hukkaa aiemmassa rakennusohjeessa käytetyn isompipuhekelaisen elementin hyödyn, sille kun pitää syöttää tuplateho saman äänenpaineen saamiseksi. Lisäksi 10CX:n kanssa jakosuodin on yksinkertaisempi ja kuunteluissa vanhallakin jakosuotimella ero diskantin erillisen torven ja 10CX:n ei aivan täydellisen koaksiaalielementin välillä oli yllättävän pieni. Uudella jakosuotimella uskaltaisin sanoa 10CX:n päässeen vähintään samalle tasolle Satasen satsin kanssa, ellei tipan ohikin.
Kumman minä rakentaisin? Beta-10CX:n, ehdottomasti. Paitsi, että vielä mieluummin tietysti sen kanssa ihan saman hintaisen, mutta vielä herkemmän ja paremman kuuloisen Beta-12CX:n.
Edit: Lisätty kuva diskanttitason säädöstä vastuksen arvoa muuttamalla.
Edit2: Tehty jakosuodinpäivitys, jolla jokaisen mallin äänenlaatu otti vielä selvän harppauksen eteenpäin.
Edit3: Lisätty kappale ”Sävynsäädön helppous” opastamaan tarkasti oikean äänensävyn saamiseen omassa tilassa.
PS. Jos käytät APT:50-driverin (magneetin halkaisija 68 mm) tilalla uutta APT:50 V2 -driveriä (magneetin halkaisija 82 mm), muuta Beta-12CX:n suotimessa diskantin 2,7uF kondensaattori 1,5uF kokoiseksi. Muita muutoksia suotimeen ei tarvita. Pienempia koaksiaaleja en ole kokeillut uudella driverillä, mutta niiden kanssa lähtökohta on sama eli vastaavan kondensaattorin arvon pienennys kahdella pykälällä (Beta-10CX:ssä 2,2uF -> 1.0uF ja Beta-8CX:ssä 3,9uF -> 2,7uF).
Lyhyesti: Tasapainoa ja erityisen luonnollista stereokuvan piirtoa hyvin halvalla.
Herkkyydet: Beta-8CX ja Beta-10CX 93dB, Beta-12CX 95dB.
Maahantuoja: Uraltone
Eminence-kauppiaasi:
Kuvat: Tuukka Kingelin ja Samu Saurama
191 Comments
Loistavaa kesälomapuhdetta,
Loistavaa kesälomapuhdetta, kiitos !
Kiitos kiitoksista 🙂 . On
Kiitos kiitoksista 🙂 . On näiden kanssa jo hetki puuhattu, kesti vain saada pitkä tarina kaikkine osineen valmiiksi.
Mielenkiintoinen ohje! Toki
Mielenkiintoinen ohje! Toki aina kiinnostaisi kuulla vertailua jo julkistettuihin rakennusohjeisiin, esim Dynamiittiin. Eivät ehkä vielä haasta kotiteatterihuoneesi Tannoyta?
Pieni korjaus juttuusi: kelojen yhteydessä puhutaan induktanssista, ei kapasitanssista. 🙂
Kiitos korjauksesta, aina jää
Kiitos korjauksesta, aina jää joku ajatusvirhe…
Yksisilmäiset ovat mökillä ja suoraa vertailua mihinkään muuhun kaiuttimeen on vaikea tehdä koska a) tila on eri ja b) täällä ei ole mitään muita kaiuttimia. Joitain juttuja kuuluu kyllä. 12-tuumaisen bassopää on hieman voimakkaampi kuin Dynamiitin, voi tosin olla, että iskevyys ei ole aivan yhtä hyvä. Yksisilmäisten ylempi keskialue on myös rauhallisempi kuin XT1086-torvella tehtyjen kaiuttimien johtuen tasaisemmasta suuntaavuudesta (XT1086:lla yläkeskialue nousee hyvin helposti vähän pintaan).
Tannoyn DC12i:n yläpää on läpikuultavampi ja puhtaampi kuin näissä, se on selvää. Toisaalta myös se on selvää, että Tannoy ilman subbaria on aika paljon kevyemmän kuuloinen kapistus kuin 12-tuumainen Yksisilmäinen.
Loistavaa jalustaratkaisu
Loistavaa jalustaratkaisu Tuukalta, koska etujalkojen korkeutta lisäämällä alkaa lattiaheijastus kärsimään.
Jep. Ainahan näitä voi
Jep. Ainahan näitä voi kallistaa vaikka sen 20 astetta taaksepäin niin soundi muuttuu puhtaammaksi (ja diskantille voi sitten kokeilla pykälän tai kaksi pienempää vastusta kirkastamaan fiilistä). Mutta Tuukan luoman klassisen tasapainoisen huonekalun lookin se minusta kyllä pilaa…
No nyt on verrattu
No nyt on verrattu yksisilmäisiä kaupalliseen koaksiaaliin(kef q100 vs. 12″ ja 8″ Yksisilmäiset). Päällimmäisenä jäi mieleen, että Keffin ovh parihinta taisi olla 550euroa ja yksisilmäisten jää puoleen tästä. Mielestäni Keffit ovat halvat ja hauskat, mutta Eminencet ovat tosihalvat ja hauskat. Toki oli omat puutteensa näissä Samun protoissa, mutta ei nämä Keffitkään täydellisiä ole. Yksisilmäisten hinta-laatu on mielestäni vakasti harkinnan arvoinen asia. Tai ainakin itselleni oli sen verran, että pikku yksisilmäiset vaihtavat omistajaa.
Ps. On helppoa yhtyä Samun mielipiteeseen siitä, että isompi on parempi. Itse valitsisin isommat yksisilmäiset, mutta tila on omassa olohuoneessa sen verran vähissä, että pienemmät tulevat tänne.
Miten toimisi, jos
Miten toimisi, jos refleksiaukot sijoittaisi kaiuttimen pohjaan? Jäisikö virityksen kanssa vielä enemmän pelivaraa esim. kolmella reiällä?
Toki kolmella putkella saat
Toki kolmella putkella saat vielä enemmän säätövaraa ja oikein hyvin voit laittaa putket pohjaan niin eivät ole näkyvillä. Kunhan et sitten laske kaiutinta tasolle 🙂
Kiitos artikkelista! Osaatko
Kiitos artikkelista! Osaatko suoralta kädeltä sanoa/arvioida, miten kasituumaiset toimisivat surroundina kattoasennuksessa?
EDIT: Ja jatkokysymyksenä vielä: onko kokemusta ASD-1001-diskantista, joka näyttäisi olevan valmistajan oma suosikki koaksiaalielementin kaveriksi?
Normaalilla jakosuotimella
Normaalilla jakosuotimella (ei ympärisäteilevän version suotimella) kasituumainen istuu kattoon varsin hyvin.
ASD-1001-driveriä en ole kokeillut, valmistajan omissa ohjeissahan se tosiaan on käytössä. Harmi, ettei valmistaja ole julkaissut mitään mittakippuraa tai suodinkytkentää omista kokeiluistaan.
Mittakippuroita ei löytynyt,
Mittakippuroita ei löytynyt, mutta tällainen dokkari aiheesta tuli vastaan. Nelossivulta löytyy jonkinmoinen suotimen kytkentäkaaviokin. Ilmeisesti 10CX+1001 pari ollut kyseessä, jolle tehty.
http://www.eminence.com/pdf/Eminence_DIY_Home_Hi-Fi.pdf
Navigoin ko. dokkariin tältä sivulta:
http://www.eminence.com/2012/10/great-uses-for-coaxial-products/
Tuo great uses for coaxial
Tuo great uses for coaxial products on tuttu, mutta en huomannut (paras tapa piiloutua on olla räikeästi esillä) linkkiä kytkikseen. Datalappu on aika epämääräinen juuri sen osalta, että mille se suodin on tehty. Mutta oletettavasti joo juuri tuolle 10CX:lle ja ASD1001:lle. ASD ja PSD kestävät jonkin verran enemmän tehoa kuin APT joten PA-käytössä ne puolustavat paikkaansa. APT:n ja PSD:n välillä en saanut äänenlaadullista eroa esille, ainakaan PSD:n hyväksi… Huomattavan paljon suurempia äänenlaadullisia muutoksia saa aikaiseksi hyvin pienillä muutoksilla jakosuotimessa.
Josta sen verran, että jos nämä ehti jo rakentaa niin kannattaa henkisesti varautua sijoittamaan noin vitonen lisää per kaiutin – saa kokonaisen tähden lisää kuunteluarvosanaan. Muutokset esitellään ihan pikapuoliin. 12-tuumaiselle on jo, 10:n ja 8:n koitan ehtiä hiomaan tänään.
Hyvä ohje tosiaan taas! Hinta
Hyvä ohje tosiaan taas! Hinta/laatu varmasti enemmän kuin hyvä, eihän nämä maksa juuri mitään! Mites on 12″ kanssa, jos subia haluaa onko 4*12″sls liian hento, pitääkö suoraan siirtyä ärjyyn?
Nelikko SLS:ää riittää
Nelikko SLS:ää riittää pitkälle, mutta toki Ärjy vielä pidemmälle. Kumpi niistä on parempi vaihtoehto riippuu vähän budgetistasi ja tilastasi. Jos voit tehdä Ärjyn kahdella elementillä, toinen huoneen etu- ja toinen takaosassa, se pesee sujuvasti SLS:t. Mutta jos raha riittää vain yhteen Ärjyyn tai SLS-nelikkoon ja tilasi ei ole bassojenkin akustiikalta erinomainen niin kaksi eteen ja kaksi taakse tai mieluummin yksi SLS per seinän keskikohta tuottaa tasaisemman vasteen kuin yhteen paikkaan sijoitettu Ärjy.
Ok. Joo etu- ja takaseinälle
Ok. Joo etu- ja takaseinälle siis meinasin, nykyiset on 2*12sls jotka on muuten hyvät mutta rajat kyllä löytyy helposti… Halvalla tietysti pääsisi kun ostaisi vain 2kpl samoja lisää mutta 2*ärjyt 150l koteloissa houkuttaa:), varmasti kapasiteetti on ’hieman’ eri kuin sls nelikolla. Tosta 12″ yksisilmäisestä kai saa ääntä kohtuupaljon, joten ärjyt voisi sopia yhteen senkin puolesta.
Jos mielessä oli kaksi Ärjyä
Jos mielessä oli kaksi Ärjyä niin sitten ehdottomasti ne. Tarjoavat kyllä vielä rajusti enemmän iloa kuin SLS:t.
12-tuumaisen 95dB herkkyys mahdollistaa tosiaan paljon. Tehonkestoa ei bassokeskiäänisen 50mm puhekelallan ja pikkuisen diskanttidriverin takia ole samalla tavalla rajusti kuin isoissa PA-vehkeissä. Mutta jos ajattelee, että satakunta wattia ainakin menisi ongelmitta niin sekin on jo 115dB puhdasta ääntä, joka on hurjasti enemmän kuin pienestä hifipurkista irtoaa.
Kiitos nopeista vastauksista,
Kiitos nopeista vastauksista, vaikka lomakin painaa päälle:)
8-tuumaisen jakosuotimesta on
8-tuumaisen jakosuotimesta on helppo tehdä monitoimimalli lisäämällä 2-napainen sulkeutuva kytkin ja korvaamalla 1.8 mH:n kelan sarjaan kytketyillä 1.0 mH ja 0.8 mH keloilla.
Kytkimen toinen napa oikosulkee diskattipiirin rinnankytketyt 18 Ohm vastuksen ja 1.5 uF konkan. Toinen napa oikosulkee bassopiirin 0.8 mH:n kelan.
Kytkimen olessa auki kaiutin toimii normaalitilassa. Kytkin suljettuna kaiuttimen jakosuodin sopii ympärisäteilevälle kaiuttimelle.
Muutenhan tuo toimisi oikein
Muutenhan tuo toimisi oikein mainosti, mutta kun se diskantin napaisuus pitäisi vielä saada ympärisäteilevässä samaksi kuin basson. Normimalleissa napaisuus pitää kääntää, jotta elementtien toisto summautuu jakotaajuusalueella siistisi.
Katos vaan. Napaisuusero jäi
Katos vaan. Napaisuusero jäi huomaamatta.
Tarvitaankin siis kaksi kytkintä.
1-napainen sulkeutuva kykin hoitaa basson ja 2-napainen vaihtokytkin diskantin.
Diskantin vaihtokytkin kykenee hoitamaan napaisuuden vaihdon ja jakosuotimen muutokset.
Meneekö liian monimutkaiseksi?
En usko, että menee liian
En usko, että menee liian monimutkaiseksi. Mutta miksi 🙂 ? Minulle 12-tuumainen on se, joka kannattaa ottaa mukaan (tein omilleni lattiamalliset laatikot helpon roudaamisen vuoksi) – sellaisenaan valmis paketti soitteluun. Kasituumainen on selkeä surroundkanavan kaiutin [poistuu takavasemmalle hokien ”en ole megalomaaninen, en ole megalomaaninen, en ole me…”]
Mites tuo 12-tuumainen
Mites tuo 12-tuumainen toimisi lattiamallina, jos maksimikorkeus jäisikin noin 80-85 senttiin? Onko siinä silloin erityistä huomioitavaa/ongelmia?
Kun elementti siirtyy alemmas
Kun elementti siirtyy alemmas basson taso nousee ja lattiaheijastus voimistuu eli keskialueen puhtaus kärsii. Kuinka paljon se todellisuudessa kuuluu, vain testaamalla selviää. Eli tee tuo 80cm korkea versio (ei elementtiä ihan yläreunassa vaan se 245mm ylhäältä) ja sille 20cm korkea jalusta. Ellei toimi ilman jalustaa niin sitten sen kanssa.
Kiitos mielenkiintoisesta
Kiitos mielenkiintoisesta rakennussarjaohjeesta. Kun tsekkasin tätä niin löysin pari mielenkiintoista Eminence juttua: WLM Diva (http://www.wlm-loudspeakers.com/) on muuten erittäin vahvasti samantyyppinen kaiutin varsinkin jalustamallisena Divan lattiamalli on myös mielenkiintoinen. Eräissä keskusteluryhmissä epäiltiin, että Divassa oli olisi ainakin jossain versiossa jopa samat elementit myös Tannoyn elementtejä tarjoiltiin vaihtoehdoiksi.
Klang un Ton- lehti (2/2008) on muuten julkaissut myös samoihin Eminenceihin perustuvan Cheap Trick 235 lattiakaiutinohjeen. Ootko Samu tutustunut näihin?
Puolalaiselta diy- kesksutelupalstalta löyti myös Diva- klooni jakosuotimineen (http://diyaudio.pl/showthread.php/21106-WLM-Diva-Zibiego-%28Eminence-Beta-10CX-ATP50%29), jossa oli samat Eminence- elementit.
Tiedän, että Eminencen
Tiedän, että Eminencen elementtejä käytetään kaupallisissa kaiuttimissa (Muissakin kuin WLM:ssä). Hassua vain on se, että tyypillisesti se on se Beta-10CX, jonka oma vaste on selvästi rosoisempi kuin 12-tuumaisen ja myös kartion toimiminen diskantin suuntaimena on sillä huonompaa… Jakosuotimetkin ovat yleensä varsin monimutkaisia, ehkä hinaamalla väkisin jakoa 2,5-3,5kHz alueelle saadaan tippa lisää tehonkestoa. Menetetään vain sitten paljon – alkaen suuntaavuuden tasaisuudesta. Jenkkiläisissä sivustoissa on usein puhetta Eminencen omien suotimien käytöstä, mutta niissä kaikissa jätetään tekemättä tuo diskantin sävynsäätö, joka vaikutti todella paljon parantavasti.
Puolalainen ei ollut tuttu juttu. Mielettömän hienosti tehdyt kotelot! Cheap Trick 235 linkattiinkin jollain keskustelupalstalla jo esille, ei ollut sekään aikaisemmin tuttu.
Tämän sivuston löydettyäni
Tämän sivuston löydettyäni löysin itsestäni uudelleen 25 vuotta piilossa olleen kolvaaja-liimaajan. Äänentoisto olohuoneessa koostui 80 -luvun isohkoista lattia JAMO:ista ja 90 -luvun alun ensimmäisistä SONY:n pro-logic keski- ja surroundkaiuttimista. Subbaria ei ollut. Täytyy tosin sanoa että kuulostivat leffakäytössä aika hyviltä ja laatu ei ollut läheskään kuraa. Nykyajan keskihintaisetkin 5.1 valmissarjat jäivät leffakäytössä, ja varsinkin musiikilla, selvästi tinalle. Syy JAMO:jen ns. hyvään leffasointiin kohtuullisilla äänenvoimakkuuksilla selvisi tässä jokin päivä sitten, siitä myöhemmin.
Koska rakentaminen piti opetella uudelleen (ja ostaa yläjyrsin) päätin aloittaa matalalta. Satasen satsin osat tulivat maailmalta ja II laadun 18 mm koivuvaneria paikallisesta. Yritin panostaa puutyöhön, kaikki liitokset upottamalla + huullostamalla + liimaamalla tukeviksi ja täysin tiiviiksi. Lopuksi kaikkiin kulmiin sisäpuolelta Sikaflex. Tuet sisälle. Pintakäsittelynä hionta ja tammipetsi 4-5 kertaan. Kaksi refleksiputkea taakse. Tuli hm… retrot. laitoin myös 400 mm mustat putkilalustat nostamaan pöntöt korkeammalle ja keventämään yleisvaikutelmaa. Tuli itse asiassa varsin vaikuttavat ja hyvät (tietenkin ilman objektiivisuutta). Soundista voi sanoa että paljon kuuntelemani rock ja blues -perheen tavara kuulosti hyvältä. Uutena ilmiönä oli se, että kuulosti sitä paremmalta mitä kovempaa soitti.
Olen vähän pelännyt subbareita musiikkikäytössä. Kuulemani ovat olleet leffakäyttöön tehtyjä refleksihuokailijoita efektikäyttöön, musiikki on kuulostanut kamalalta. Kaikki arvaavat mitä tuli seuraavaksi. Artikkelin luettuani tuli SLS + Hypex suljettuun koteloon. Samalla puutyöllä mutta 22 mm vanerilla. Tuli muuten hyvä, on täysin erottumaton ja kaltaiseni pronssikorvakin pitää ns. erittäin musikaalisena. Myös ystäväni kultakorva on samaa mieltä.
Lomalla otin autotallivehkeistä vanhan Kenwoodin stereovahvistimen ja JAMO:t vintistä talon terassille. Tabletilla NASsia ja spotifya. Mukavaa. Koska vahvistimessa on A/B valinta, niin myös sataset terassille ja testaamaan. Hiljempaa soitettaessa JAMO:t kuulostivat täysin erilaisilta wtf ? Sitten selvisi, niissä on aikamoinen olohuoneloudness, alabassoa ja ylädiskanttia on korostettu aika reippaasti. Satsi kuulosti hyvältä, suora soundi koko alueella (alabasso tietysti ulkona puuttuu) eikä kuunteluväsymystä tullut. Tosin erittäin suuntaavat. Vahvistimen varat loppuivat tietysti alkuunsa, mutta oli siinäkin ääntä maailmassa.
Pitkän vuodatuksen jälkeen tulee varsinainen kysymys. Keskikaiutin on edelleen se alkuperäinen SONY ja sitä pitäisi parantaa. Kolmannen samanlaisen etukaiuttimen tekeminen ei ole mahdollista. Ei pysty sijoittamaan. Huone on kivirakenteisessa omakotitalossa ja kooltaan hieman yli 20 neliötä. Katto on korkea ja nousee vinosti yläkerran aulaan. Yhdellä sivulla huonetta on matala taso jolla seisoo 32″ kakkostelkkari ja AV -vahvistin (Yamaha, taitaa olla 100 w/kanava -luokkaa. muutaman vuoden vanha). Keskikaiutin on vahvistimen päällä. Tason päissä lattialla etukaiuttimet ja toisen vieressä subbari. Takaseinällä sohva ja tykki yläpuolella + takakaiuttimet ripustettu seinälle. Leffakäytössä lasketaan telkkarin taakse 100 tuuman kangas joka on asemoitu siten, että sohvalta katsottaessa raja jää juuri telkkarin yläpuolelle. Uuden keskikaiuttimen voisi sijoittaa tasolle telkkarin ja vahvarin väliin. Tuli ajatus tehdä yksi tämän jutun mukainen loota, esim. 10 ” suljettu lähes minimitilavuudella. Mitäs tykkäätte ? Sopisi varmasti paremmin etukaiuttimiin kuin nykyinen, mutta kuinka paljon paremmin … Saisiko refleksistä mitään etua tässä käytössä, alimmainen tavara tulee kuitenkin pääasiassa subbarista. Tosin etukaiuttimet ovat refleksit… Toisaalta 8″ mahtuisi paremmin.. Auttakaa…
Pitää vielä mainita että ykköstelkkariin on kytketty vanha SONY:n nuppi ja pilarikaiuttimet. Autotallissa kaiuttimina on n. 80 -luvun 2 tie Sonabit. Että kauppaan ei mennä jos ei ole pakko…
Moi.
Moi.
Kiva kuulla, että sahajauho maistuu 🙂 . Kuten varmaan huomaat, se kuuluu minunkin jos ei päivittäiseen niin mahdollisuuksien mukaan ainakin viikottaiseen rytmiini.
Mahtuisiko Satasen satsi suljettuna? Pidä kotelon leveys, mutta madalla sitä niin paljon kuin elementit mahdollistavat. Rakennusohjeessa on 10mm elementtien välissä, mutta jos käy tiukaksi niin voit säätää noin 20mm siinäkin kun laitat torven laipan noin sentin bassokeskarin laipan päälle. Asennusjärjestys on sitten tietty selvä…
Syvyyttäkin voit vähentää jonkin verran, suljettu kotelo ei vaadi niin paljoa tilaa. Vaimennukseksi sitten vanua tai villaa ihan koko boksi täyteen. Refleksitoiminto vaikuttaa vain alimmilla kaiuttimen toistamilla bassoilla.
Ellei tämä ole mahdollista niin sitten varmaan tuo 10-tuumainen koaksiaali on loogisin. Se ei ole aivan saman kuuloinen, mutta lähempänä kuin joku täysin eri kokoluokkaa oleva ja eri hengellä tehty. Sitä en nyt osaa sanoa, onko Satasen satsin ja koaksiaalin vaihetoisto keskialueella paljonkin toisistaan poikkeava. Nimittäin jos on niin kolmen etukanavan vaihetoisto ei ole identtinen tai ainakin hyvin samankaltainen niin stereokuvan yhtenäisyys kärsii. Keskikanavasta tulee toki keskelle sijoitettu, vasemmasta ja oikeasta niihin kuuluvat. Ongelma on se osa äänimaisemaa, joka on sijoitettu vasemman ja keskikanavan väliin tai oikean ja keskikanavan väliin. Ellei keskikanavan vaihetoisto ole samanlainen kuin vasemman ja oikean, tuo välialue muuttuu epämääräiseksi (eli esimerkiksi ruudun yli panoroitava ääni ei kulje tasaisesti).
Kaikkien kaiuttimien kanssa on se sama juttu. Vähän bassoa korostava kuulostaa mukavalta hiljaisella, mutta potkun tarkkuus kärsii kun annetaan hanaa. Ja sitten neutraali taas on vaimeabassoinen hissuteltaessa koska korvan herkkyys on alhainen bassoilla pienillä voimakkuuksilla, mutta kovempaa tuutattaessa sävypuoli on luonnollinen ja iskua kunnolla.
Kiitos vastauksesta. Taitaa
Kiitos vastauksesta. Taitaa käydä niin että teen tämän 10 CX suljettuna. Leveys ja korkeus täytyy minimoida sijoituksen vuoksi. Syvyyttä saa tietysti olla tarvittava määrä. Itse asiassa on mielenkiintoista kokeilla miltä kombo kuulostaa. Jos tekisi kerralla täydellisen niin sittenhän ei enää koskaan saisi rakentaa..
Nyt pakettia on jonkun aikaa
Nyt pakettia on jonkun aikaa tullut maisteltua ja tykkään kovasti. Soundi on rasittamaton ja yläbasso erittäin napakka. Puheääni on luonnollinen. Myös musiikilla menee hyvin. Sopivat myös satasen satseihin riittävän hyvin. Toki lähtökohta oli hyvin matala.
Vaikka tekemäni keskikaiutin on suljettu eikä anna todellista kuvaa miltä ohjeen mukainen refleksi kuulostaa, niin nyt tekisin satsin asemesta 12 ” koaksiaalit.
Niin minäkin tekisin ne 12
Niin minäkin tekisin ne 12-tuumaiset mieluummin kuin Satasen satsit. Tai siis tein 🙂 .
Minulla on tällä hetkellä
Minulla on tällä hetkellä etukaiuttimina Genelec 8040:t ja nyt kovasti kiinnostunut tekemään itse isot kaiuttimet. Kumpaa suosittelet etukaiuttimiksi? Eminencejä ja Dynamiiteja? Kuunteluetäisyys on alle 2,5m. Pystyykö tätä sarjaa vertaamaan 8040? Tarkoitan erityisesti diskantin hienostuneisuutta, dynaamisuutta ja iskevyyttä.
Takakaiuttiminani on tällä hetkellä 8020:lt ja ajattelin korvata ne Eminencen 8″:lla. Niillä ajattelin harjoitella kotelon rakentamista ennen kuin siirtyisi 12″:n etusiin.
Onko tulossa parempia vaihtoehtoja Eminenceille? Muistelin että testeilit Eighteen Soundin koaksaaleja jossain vaiheessa.
Eighteenin 15-tuumainen
Eighteenin 15-tuumainen koaksiaali on varsin hyvä, juttu tulee pian. Eminence on sairaan hauska ja tosi hyvä huomioiden sen satasen hinnan. Mutta on selvää, ettei sillä satasella saa ihan kuuta taivaaalta 🙂 . Ja ero on nimenomaan siellä diskanttipäässä. Toisaalta, paljon et rahallisesti menetä, jos 12-tuumaisia kokeilet.
Dynamiitti kallistuu tipan räväkkään siinä (ja siitä on yksinkertaisella suotimella vaikea tehdä erilaista), missä 12-tuumainen Yksisilmäinen leppoisaan. Nitro on sitten tasapainoisempi ja uusi koaksiaali ehkä tipan sitäkin tasapainoisempi. Eighteen Soundin 15-tuumainen koksi on paljon parempi kuin se 12-tuumainen eli suositus niiden välillä on hyvin selvä.
Kiva kuulla jos Eighteen
Kiva kuulla jos Eighteen Soundin koaksaalit on niin hyvät. Huomasinkin, että ne oli korvanneet sinun Tannoyt.Ajattelin, että pienempi Eminencet olisi kuitenkin hyvät taka kaiuttimiksi vai onko peinemat Eighteen Soundit tässäkin suhteessa selkeästi paremmat? Onko Eighteen Soundin 12″ verrattavissa Eminencen 12″:n?
18S:n 12″ on kevyt, kompakti
18S:n 12″ on kevyt, kompakti ja nielee paljon tehoa ongelmitta, Eminencen halpa ja riittää kotikäytössä todella pitkälle, mutta ei ole oikea rääkkäystä kestävä PA. Niiden vertaaminen toisiinsa ei ole täysin järkevää. Soundivertailua en ole ehtinyt tehdä.
12-tuumainen on kuitenkin suurimmassa osassa tiloja liian suuri ja suuntaava surroundiksi. Yleensä surroundit ovat selvästi lähempänä kuin pääkanavat eli niiden on syytä olla myös pienemmät tai surroundeista tulee enemmän suoraa ääntä kuin edestä. Yleensä se 6,5-8″ on järkevä maksimi surroundin kooksi. Pienissä tiloissa saisi olla paljon pienempikin…
Jos kotoa löytyy jo subwoofer
Jos kotoa löytyy jo subwoofer, olipa se Ärjy tai joku muu, niin onko yksisilmäisten (lähinnä 12″) toistoa hyötyä venyttää alaspäin 100 l refleksillä, vai onko silloin käytännössä ihan sama tehdä niistä esteettisemmät (lue pienemmät, vaikka 50 l) ja hoitaa alapää suosiolla subwooferilla? Ja oikeastaan se pääkysymykseni on: jos vahvistimessani on dsp, joka mahdollistaa bassotason korjailun, niin olisiko äänenlaadullisesti parasta tehdä yksisilmäinen suljettuna, antaa dsp:llä mahdollisesti kaivattava boosti, että toisto ulottuu sinne 40-50 Hz tietämiin ja hoitaa alakerta subwooferilla. Kuulee toisinaan sanottavan, että suljetuista on mahdollista saada se kaikista laadukkain basso ja ymmärtääkseni refleksikotelo aiheuttaa viivettä ja vaiheen kääntymistä viritystaajuuden ympäristössä, joka usein sattuu sinne kaiuttimen ja subwooferin jakotaajuuden ympäristöön. Eikö silloin yksisilmäinen suljettuna ole varsin järkevä rartkaisu? Tai no jos kerta se suljetun ja refleksin tilavuus molemmat olisivat 50 l, niin tekee refleksin ja tukkii halutessaan refleksiportin.
Jos tiedät, että käytät 12
Jos tiedät, että käytät 12-tuumaisia subbarin kanssa niin voit hyvin tehdä ne 50-litraiset suljetut. Ja kyllä, suljettu kotelo on äänenlaadullisesti hieman parempi kuin refleksi. Sen sijaan 50-litrainen refleksikotelo ei ole Beta-12CX:lle järkevä kotelo eli joko 50ltr suljettu tai sitten 100ltr, jonka refleksivirityksen voi halutessaan tulpata.
Kolme suljettu 50-litraista 12-tuumaista Yksisilmäistä on kyllä testatusti mainio ratkaisu leffasetin etupääksi. Seinää vasten asennettuina ne eivät pienessä huoneessa kaipaa välttämättä edes mitään lisäboostia bassoille.
Tv-tasoksi on ollut
Tv-tasoksi on ollut suunnitelma rakentaa hyvinkin leveä taso. Mitäpä jos integroisi nämä 3 x 50 litraiset 12 tuuman mallit suoraan tasoon? (Tämä siis jonkinlainen hellasärö kompromissi 🙂 )
Taso on kuitenkin max 500mm korkea eli kaiuttimet jäisivät aika matalalle, miten toimii? Olisiko hyvä kallistaa elementtiä taaksepäin ~20 astetta?
Rakenteeksi ajattelin mallia missä kaiutinkotelot olisivat omat pöntöt mitkä vain työnnettäisiin tasolevyn alle niille varattuun tilaan ja etupintaan kangasta piilottamaan koko komeus. Pönttöjen väliin jäisi tilaa vaikkapa laatikostoille. Miltä kuulostaa, saako leffakäyttöön toimivaa systeemiä?
Hyvin lähellä lattiaa oleva
Hyvin lähellä lattiaa oleva kaiutin kärsii lattiaheijastuksesta hyvin paljon. Toisaalta, jos vaihtoehtona on jotkut tosi pikkuiset naperot siinä tason päällä niin voi kolmikko Yksisilmäisiä tasoon upotettuna olla ihan mielekäskin vaihtoehto. Pitää vain muistaa, että vaikka sinne laittaisi mitä niin lattiaheijastus sotkee keskialuetta jonkin verran. Lisäksi bassopää saa boostia lattian läheisyydestä eli huonekorjauksellinen vahvistin on hyvä olla tasoittamaan asiaa.
Luulen, että parempi lopputulos tulee sillä, että elementit ovat kaikki tv-tason etureunan kanssa tasassa. Ei siis lokeroita vaikka 20 asteen kääntö houkuttaisikin.
Kiitos kommentista! Sain
Kiitos kommentista! Sain muuten juuri 12″ refleksiversion valmiiksi – hyvältähän ne kuulostaa.
Bueno 🙂
Bueno 🙂
Mitenköhän tämmöisiin
Mitenköhän tämmöisiin tottuisi Q-Acousticsin Concept 20 kaiuttimien jälkeen? 😀 Syy miksi haluisin vaihtaa on se, että Concept 20 ei tuppaa oikein toistamaan niin alas kuin mitä toivoisin.. Dynamiitit piti aikasemmin tehdä, mutta olosuhteet pakotti hyllykaiuttimiin.. Olisikohan miten kauheata myös tehdä nämä 91 litran (refleksi) kokoon? Joudun väkisinkin tinkimään syvyydestä jokusen sentin.. Vai olisiko 50l suljettu silloin fiksumpi suoraan.. Mites alas semmoiset toistaa sitten? 🙂
Minä ihan tarkoituksella
Minä ihan tarkoituksella koitan painottaa, että 10% heitto tilavuudessa ei ole niin kamalan vaarallista. Kyllä, vaikuttaa se ihan mitattavasti, ehkä ääritapauksessa jopa desibelin (joka on kuultava asia). Mutta kun huone vaikuttaa helposti +/-10dB niin tuollaiset asiat jäävät merkitykseltään tosi pieniksi.
Eli tee vain rauhassa se noin 90ltr refleksi kahdella refleksiputkella niin voit sitten oman huoneesi ja kaiuttimien sijoituksen mukaan koittaa putkien tulppaamista. Putkien mitoiksi toimivat samat kuin satalitraisessa.
Kiitoksia neuvoista! Täytyy
Kiitoksia neuvoista! Täytyy sanoa että on kyllä hienoa että joku jaksaa näitä väsätä. Säästyy monta foorumi kyselyä aloittelevalle diy hifistille! Näillähän on oikein hyvä päästä harrastukseen sisälle.
Eiköhän tässä yhdet Concept 20:st mene kohta myyntiin sitten.
Jos sen verran kehtaan kysellä, niin mistä ylöspäin lähtee diy subwooferit jotka näiden kanssa sopisi? (siis 90-100l refleksit) Tällä hetkellä on olematonta virkaa hoitanut Tanget Evo 8, joka taitaa jo itsessään jäädä tulevien kaiuttimien jalkoihin.. Hypex 1.2-2.0 ja SLS/XLS 12 + Passiivisäteilijä? Tuo opas skaalautuviin subbareihin taitaa aika hyvin myös palvella tarkoitusta..
Seinän lähelle asetettuna 12
Seinän lähelle asetettuna 12-tuumainen Yksisilmäinen ei joo pikkusubbarista mitään hyödy. Pienessä huoneessa minulla molemmat putket tukittuna ja kiviseinää vasten tuntuu, että mitään subbaria ei kaipaa.
Subbariksi 100-litraiseen refleksipurkkiin on varmaan esim. Hifitalon valikoimissa jotain mielekästä. Toisaalta samankokoiseen voisi tehdä suljetun Ärjy-äijäsubbarin.
Dodiih, sitten olis Q
Dodiih, sitten olis Q-Acoustics kämpästä ulos roudaamista vaille myytynä.
Mites kun tuossa mittailin, niin teenpäs sittenkin lattimallit. Korkeudeksi tulee vain n.90cm, auttaisiko tässä tapauksessa silloin pieni kallistaminen? (Kotelo muuten olisi sen vajaa 100l) Kiinteän screenin alle ku nämä jäisi, niin ei oikein pysty enempää venyttää 🙁
Sitten 8″ surround versioista. Kulmasohvani on seinää vasten, eikä tällä hetkellä ole mahdollisuuksia siirtää keskemmälle, niin olisiko fiksuin vaan tehdä normi suotimella kattoasennus? Vai kallistaa vaan seinältä? Onko edes mainittavaa väliä? :O Pikemminkin haluisin tietää juuri sen, että kumpi suodin sitten olisi fiksumpi? (Myöhemmin jos tila muuttuu niin voihan sitä sitten suodinta muuttaa)
Jos tilaa kankaan alla on
Jos tilaa kankaan alla on tasan 90cm niin tee muutaman sentin sitä matalammat ja kokeile sopivaa kallistusta vaikka Lego-palikoilla. Testaamalla selviää, mikä kuulostaa sinun tilassasi parhaalta.
Laita kasituumaiset surroundit mieluummin seinälle kuin kattoon, 50-100cm kuuntelukorkeudesta ylöspäin, ja tee sillä normaalisuotimella. Kallistusta ei tarvita, mutta jos surroundit jäävät selvästi tummemman kuuloisiksi kuin pääkanavat niin pienennä diskantin vastusta pykälä tai pari ja vastaavasti kasvata diskantin rinnalla olevan kondensaattorin arvoa pykälällä tai parilla.
Kiitoksia nopeesta
Kiitoksia nopeesta vastauksesta jälleen! Pistän dvdplazaan juttua kuhan saan jotain oikeata aikaiseski.
Messuilla kun tuli käytyä niin sineitöi kyllä sen minkälaisesta itse pitää, ”isompi on parempi” Eli 18 soundin opasta koaksaaleista odottaessa 😀 Näillä on hyvä harjoitella. (Ei kyllä nämä ihan tarpeeseen tulevat, isommat sitten tulevaisuudessa kunhan tilat kasvaa.)
toimisko tuo 8cx centterinä 1
toimisko tuo 8cx centterinä 1,5m korkeudessa 12 cx pääkaiuttimien kanssa?
Jos 12CX ei mitenkään mahdu
Jos 12CX ei mitenkään mahdu keskikanavaankin, siis oikeasti yhtään mitenkään, niin sitten on pakko tehdä pienempi.
kiitos. mikähän ois minimi
kiitos. mikähän ois minimi tilavuus suljetulle 12CX kotelolle? toimiskohan se telkkarin yläpuolella? tv yläreuna on 126 cm korkeudella?
Hyvin toimii telkkarinkin
Hyvin toimii telkkarinkin yläpuolella. Minä tekisin korkeudeksi 37cm eli sama kuin normaalin 12-tuumaisen Yksisilmäisen leveys. Syvyyttä niin vähän kuin mahdollista eli diskanttidriveri parin millin päähän takaseinästä ja leveyttä sitten sopivasti – elementti sivusuunnassa keskelle.
Minulla oli hetken käytössä erinomaisesti toimiva kolmikko suljettuja. Purkkien tilavuus oli 45ltr ja ne olivat ihan täynnä villaa. Hätätapauksessa olisi varmaan voinut nitistää 10-15ltr vielä lisääkin pois kun bassopää joka tapauksessa ohjattiin subbarille.
Kiitos.
Kiitos.
teen sen 12CX centterin
teen sen 12CX centterin pieneen suljettuun niin toimiiko ne kohtuu järkevästi 100 litran refleksikotelossa olevien 12CX.ien kanssa ?
Pieni suljettu keskikanava
Pieni suljettu keskikanava toimii hyvin refleksiviritteisten pääkaiuttimien seurassa. AV-vahvistimesta vain keskikanavan jakotaajuus jonnekin 80-120Hz kohdalle. Jos 80 hertsillä miesääni alkaa käydä centteristä liian paksuksi niin sitten jakoa vähän ylemmäs.
Jos subbari on suunnitelmissa viimeisenä niin tee vain pääkanavat satalitraisiksi reflekseiksi.
Viistouksia ja pyöristyksiä voit tehdä hyvin. Ne vaikuttavat tipan keskialueen ja yläpään puhtauteen. Nuo isot mitat ovat taas sen suhteen mietittyjä, että alemmilla taajuuksilla kotelodiffraktiot jakaantuisivat mahdollisimman laajalle alueelle. Siellä kun pyöristys ei vaikuta.
Kiitos näistä tiedoista.Nyt
Kiitos näistä tiedoista.Nyt vaan osat tilaukseen.
Tilaa pian, 12CX kuulemma
Tilaa pian, 12CX kuulemma taas loppumassa…
Höhö. Taitaapi olla suosittu
Höhö. Taitaapi olla suosittu sarja. Joka toinen tavara ”backorder” ostoskorissa. 🙂
No ompahan aikaa pyynätä koteloita kuntoon!
Onko oikeasti miten paljon tätä tehty? Meneekö Nitrojen kanssa jopa samoihin?
jatkoa edelliseen. vai
jatkoa edelliseen. vai kannattaako tehdä 50 litraiseen suljettuun pääkajarit( etu oikea ja vasen) kuinka hyvin suljettu toistaa alle 100 herzin bassoa ja mihinkä asti? .Tarkoitus ois pikkuhiljaa rakentaa näistä 12CX pääkajareista ja 8CX surroundeista 5.1 kaiuttimet sen mukaan kun on vara ja viimeisenä rakennan ärjy subbari setin.
ja vielä semmosta että
ja vielä semmosta että vaikuttaako viistoukset / pyöristykset kotelon etulevynreunoissa sointiin ? vai pitääkö tasaiseksi jäävä pinta kotelon etulevyssä olla just se 370mm x 600mm?
Samuhan juuri kirjoitti:
Samuhan juuri kirjoitti: -Viistouksia ja pyöristyksiä voit tehdä hyvin. Ne vaikuttavat tipan keskialueen ja yläpään puhtauteen.
Jos lähetään kaventamaan koteloa, niin 10% ”sääntö” tarkoittaa 0,333metrin leveyttä. Etulevyn mitat voi toki muuttaa taajuuksiksi, ja mietttä miten mittojen muuttaminen vaikuttaa. Alkuperäinen etulevy olisi 927Hz x 571Hz Jos poistetaan 10% etulevyn molemmista mitoista, olisi se 1030Hz x 612Hz.
Nyt olisi ekat sauhut otettu
Nyt olisi ekat sauhut otettu 12″ vajaa 100l lattiakaiutin 2x16cm refleksit auki. Huone on n 40neliötä, mutta keskellä on jakava seinä keittiön ja olohuoneen välissä, ja tätä seinää vasten kaiuttimet ovat. En koittanut vielä tulppailla, mutta siis yksitellen tulppaamalla nostan alinta taajuutta ja saan lisälämpöä yläbassoille? Sitten itse kaakattimiin:
Äänestä pidän erittäin paljon. Nämä ovat selkeästi parhaimmat kaiuttimet mitä olen omistanut. Ääni on omasta mielestä erittäin ilmava, ja stereokuva on juurikin semmoinen mitä näistä on kehuttu.
Yläpää on aikas sopiva. Ehkä hieman saisi alleviivata enemmän, mutta se saattaa olla totuttelua vain. Eli siitä en kyllä ole lopullista päätöstä tehnyt.
Basso kyllä ylettyy musiikki käytössä reippaasti sinne minne mitä mikä tahansa musiikki (ainakin omasta kokoelmasta löytyvä) vaatii. Ehkä hieman saisi olla napakampi tosin, mutta ei kuuta taivaalta 75e elementillä niinku Samu sanoi.
Kaiken kaikkiaan olen äärimmäisen tyytyväinen kaiuttimien ääneen. Ulkoasu sitten onkin toinen asia Tein refleksit taakse, ja semmoisen kanttisen laatikon vain. Viilutin pinnat. Niin kaiuttimista tuli erittäin vintage hah..
Notta tuommosia fiiliksiä.
Kiitokset Sauramalle kaiutinohjeesta! Tuli tarpeeseen ja päivittäiseen käyttöön.
Hyvä kun miellyttävät.
Hyvä kun miellyttävät. Yläpäätä ei tosiaan voi tehdä samalla tavalla kirkkaaksi kuin parhaissa torvissa, käy aivan liian kihiseväksi. Toisaalta näin kaiutin on aika paljon armeliaampi eli jos ei ihan studiomonitorina toimikaan niin nautintovälineenä musiikille oikein hyvin 🙂 .
Basson napakkuuteen vaikuttaa kaikkein eniten bassotaso ja siellä olevat huoneen aiheuttamat korostumat. Voimalla alas toistava kaiutin herättää kaikki huoneongelmat voimakkaimpina eli osa syystä voi tulla myös sieltä. Jos on mahdollista kokeilla huonekorjausta niin tuuppaa kaiuttimet seinää vasten ja aja korjaus alabassoilta jonnekin 250Hz suunnalle saakka. Saattaa muuttaa tilannetta hyvinkin paljon.
Tosiaan aika vähäsen vasta
Tosiaan aika vähäsen vasta pääsin testailemaan.
Diskantti on varmaan eniten totuttelu kysymys, kuin pikemminkin se että se ei olisi tarpeeksi kirkas minun makuun.
Bassosta vähän samaa ajattelin, eli en oikein tähän tilaan pysty muutoksia tekemään. Yksi mitä nopeasti eilen illalla testasin, oli se että väänsin (tätähän ei saisi edes joillakin foorumeilla mainita) av vahvarista basson tasoa +2, niin heti hieman tuntu auttavan. Kuuntelen aika maltillisilla volumeilla, eli ehkä sen 80db kuuntelu paikalle, joten suottaapi olla että bassot heräisi ihan kovemmilla volumeilla ittestään.
Näillä mennään. Tulppailen ja vähän siirtelen kunhan pinnat on valmiina. Erittäin tyytyväinen olen kyllä nykyisellään jo. 🙂
Kannattaako Beta 8 CX:t tehdä
Kannattaako Beta 8 CX:t tehdä suljettuun vai reflexi koteloon? Mitkä on hyödyt ja haitat? Meinaan käyttää niitä takakaiuttimina ja mahdollisesti testat Atmoksen kanssa.Kaiuttimet tulee n. 2m päähän kuuntelupisteestä ja toivottavasti jossain kohtaa tulevaisuudessa saan rakennettua 18Soundin koaksaalit eteen. Mikä on suurin ero näiden ja AW-7:n välillä?
PS. Onhan sinulta tulossa vielä se 18Soundin artikkeli ulos?
Aloitetan tärkeimmästä.
Aloitetan tärkeimmästä. Eighteen Soundin 15NCX750-pohjainen artikkeli on tulossa. Toimiston yllättävä muutto sotki aika monta asiaa… Nyt vanhan 84m2 tston kaikki kamat on sullottu uuteen 57m2 tilaan ja kaaos sen mukainen. Mutta vähitellen asiat tasaantuvat.
Beta-8CX:t tekisin refleksinä. Niiden alakeskialue voi jäädä liian vaimeaksi, jos teet suljettuna. Ehdotan siis ohjeen mukaista koteloa.
Minulta kun löytyy nuo Beta
Minulta kun löytyy nuo Beta 8cx:t, niin voin sanoa että refleksikotelossa ei bassoa yhtään liikaa. Tämä siis hirsirunkoisessa 25neliön huoneessa. Jos vertaan kaseja Keffin q sataseen, niin valitettavasti 5tuumaiset pyyhkii bassoilla 8tuumaiset alleen. 5tuumaisilla vain sattuu olemaan huoneen kanssa pieni ongelma. Niissä on ikävä korostuma 100Herzin alapuolella ja tämä saa bassoista pyöreitä ja yksinuottisia. Vastaavaa ongelmaa ei 8tuumaisilla ole ja näin ollen ovatkin miellyttävämmät kuunnella, koska basso on paremmin kontrollissa ja ajoitetumpaa, Jos taas 8tuumaiset muuttaa suljetuksi, häviää se vähäinenkin basso ja alkaa tylsistyminen olla hyvin lähellä.
Täytyy laittaa sitten putket.
Täytyy laittaa sitten putket. Meinasin laittaa ne ihan seinälle kiini ja ajattelinkin, että voinko laittaa putket kaiuttimen sivuille? Tämä johtuu puhtaasti ulkonäöllisistä syistä. Kiva kuulla että alat kotiutua uuteen toimistoon. Kiitos Antti kommentista.
Putket voivat hyvin olla
Putket voivat hyvin olla kotelon kyljessä. Jos viereen tulee jotain akustointimateriaalia (tosin oliko niin, että Atmoksen kanssa suositeltiin pitämään katto ainakin jossain määrin heijastavana?) niin katso vain, että putkella on halkaisijansa verran tilaa hengittää eli akustolevy ei nojaa suoraan refleksiputkeen.
Vaikuttaa siltä, että olet
Vaikuttaa siltä, että olet saattanut käsittää kaiuttimien sijoituksen väärin. Olin ajatellut 5.2.4 Atmos sijoittelua kuten tästä linkistä selviää:
http://www.dolby.com/us/en/guide/dolby-atmos-speaker-setup/5-1-4-setups.html
Meinasin käyttää 8CX:iä katossa ja sivuseinissä.
Eikun luulen käsittäneeni
Eikun luulen käsittäneeni ihan oikein 🙂 . Muistaakseni huoneen akustoinnin suhteen Atmoksessa suositeltiin, että katto olisi heijastava, ei ainakaan kokonaan vaimennettu. Jos siellä siis on jotain akustointia niin älä laita refleksiputkia ihan kiinni akustolevyyn vaan ainakin oman halkaisijansa verran on hyvä olla etäisyyttä vaimentavaan materiaaliin.
Kasasin rohkeuteni ja ostin
Kiitos! Kasasin rohkeuteni ja ostin Eminencen 8CX” setin Ultratonilta. Ajatukseni on käyttää sitä surround-kaiuttimena 90-asteen kulmassa kuuntelupaikastani ja n. 180cm lattiasta seinään kiinnitettynä. Ostin Ultratonilta ympärisäteilevän crossoverin. Onko tämä oikea crossoveri surround käyttöön?
Olen aloitteleva ”alalla” ja toivoinkin että sinulla olisi jonkunlaista kuvaa valmiista crossoverista?
Moi.
Moi.
Eli kaiutin on takalevy huoneen sivuseinää vasten? Silloin se normaalisuodin toimii paremmin. Ympärisäteilevän version suodin toimii hyvin silloin kun kaiutinta kuunnellaan lähes sen kyljen suunnasta.
Kasatuista suotimista minulla ei valitettavasti ole kuvaa. Olisiko kaveripiirissäsi joku, joka osaisi auttaa asiassa?
Suunnitteilla isoon n 40 m2
Suunnitteilla isoon n 40 m2 rivariolohuoneeseen tv:n ympärille mahdollisimman huomaamaton kaiutinpari. Purismit olisi varmaan selkein valinta mutta entäpä 12-tuumainen yksisilmäinen refleksinä lattiamallina seinää vasten, syvyydestä tinkien (esim n 23 cm syvä, vastaavasti hiukan korkeampi 110 cm ja leveys tuo 37 cm, näin ollen vähän vajaa 90 litraa vai voisiko tuosta tilavuudesta jopa vielä hiukan tinkiä seinäsijoitus huomioiden?).
Joudun laittamaan toisen kaiuttimen n 20 cm etäisyydelle nurkasta joten 12-tuumaisen suuntaavuudesta saattaisi olla hyötyä? Kumpi lienee parempi vaihtoehto? Lähinnä toiveena hyvä ääni tv:n musiikkiohjelmille ja satunnaiselle musiikin kuuntelulle aika hiljaisella volyymilla, muu kuuntelu ja elokuvat sitten toisessa tilassa (p.s. johon sitten vaikka 18soundin 15″ koksut? joiden ohjetta innolla odottelen).
Suurkiitokset joka tapauksessa mainioista sivuista, paljon vinkkejä on tullut myös kuunteluhuoneen akustointiin!
Se lattiamalli seinää vasten
Se lattiamalli seinää vasten on järkevin. Tee refleksi ja laita putket takaseinään niin ne mahtuvat hengittämään pienellä kaiuttimen käännöllä hyvin ja saat bassopäähän säätövaraa, putkia vain umpeen jos yläbassoa on liikaa.
Älä kerro kenellekään ja kasvata leveyttä tippa, korkeuden kasvattamisen lisäksi. Oikea paikka elementille keskipisteelle kotelon yläreunasta on 1,62x elementin keskipisteen etäisyys kotelon kyljestä.
Hyvä kun on ollut luettavaa 🙂
Mielenkiintoiselta vaikuttaa!
Mielenkiintoiselta vaikuttaa! Millainen kotelo olisi hyvä 12 tuumaiselle, kun tarkoitus on sijoittaa 3kpl, teatterihuoneeseen valkokankaan taakse? Näille kaveriksi 2 tai 4 kpl ylöstykittävänä sitten nuita 8 tuumaisia. Olisiko nuista mureista lehtipihveistä, näille subbariksi, jos niitä laittaisi sen 4kpl(joka seinälle puoliväliin)? Ovat niin kätevän mallisia, että olisi helppo sijoittaa kaikki 4 kappaletta. Huone on samaa kokoluokkaa omasi kanssa(ei vielä aloitettu rakentamaan teatteriksi).
Jos subbari hoitaa joka
Jos subbari hoitaa joka tapauksessa alimmat niin joku 50-60ltr suljettu on varmaan järkevä. Surroundit laittaisin selkä seinää vasten 1,5-2m korkeudelle ja normisuotimella.
Takuumurea lehtipihvi neljänä kappaleena riittää todennäköisesti hyvin, mutta kun et pysty kuitenkaan pakkaamaan etukanavia syvyydeltään kymmensenttisiksi niin vaihtoehtojakin on. Minä ehkä kallistuisin kuitenkin pariin isoon elementtiin, yksi edessä ja toinen takana.
osat tuli tänään. aloitan
osat tuli tänään. aloitan jakosuotimen kasauksesta niin onko merkitystä mitenpäin komponentit laittaa ja mistä tiijän kumpi on plus ja miinus pää komponenteissa? 😀
kysyn tämmöstä typerää kun en hirveesti ymmärrä näistä.
Jakosuodinkomponeteilla ei
Jakosuodinkomponeteilla ei ole suuntaa (vaihtovirtaa se musiikkisignaali kuitenkin on) eli miten päin vain.
Itseasiassa kondensaattoreita
Itseasiassa kondensaattoreita on erillaisia ja niissä on kulkusuunta merkitty, jos näin on tarpeen. Elektrolyyttikondensaattori saatta lopettaa toimimasta jos yrität väärinpäin.
Konkkia on joo ”suunnikkaita”
Konkkia on joo ”suunnikkaita”, mutta jakosuotimessa en ole koskaan törmännyt ratkaisuun, jossa sellaisia olisi. Suotimien elektrolyytitkin ovat aina bipolaarisia.
Hyvä täsmennys kyllä.
Hei Samu
Hei Samu
saksalainen oaudio.de on tehnyt K+T:n CT235:sta versioinnin Celestionin CDX1-1425 kompressiodriverilla (hinta noin 80-90 € luokkaa).
Mitenhän se mahtaisi vaikuttaa diskantin äänenlaatuun (parannusta??) ja minkälaista modausta jakosuodin voisi vaatia?
Voisiko diskantin laatua tässä setissä mitenkään parantaa/kannaatko moiseen ryhtyä?
Mietin itse myös tässä että
Mietin itse myös tässä että saisiko diskanttia hieman kirkkaammaksi.. No ensiksi ajattelin että teen jakosuotimettn vaan muutoksen, jonka Samu oli artikkeliinkin kirjoittanut. Vaikka kaiuttimet ovat esillä eikä kankaan takana, nikn volumet ovat aika pieniä millä kuuntelen. Tällä ajattelin saada hieman kirkkautta, mutta kun se äänenpaine pysyy alta 80db minulla kokoajan, niin jospa diskantit ei vielä sitten kävisi kihiseviksi korviin.. Eihän se selviä kuin testaamalla. Täytyy pistää osat tilaukseen.
Muistatko Samu miltä hieman kirkkaampi yläpää kuulosti jos volumentaso on maltillinen?
Kyllä siellä diskantissa on
Kyllä siellä diskantissa on varaa nostaa tasoa. Oikea soundi kun riippuu hirveän paljon huoneestasi ja sen ominaisuuksista. Rohkeasti vain 1-3 pykälää pienempi vastus sinne diskanttipiiriin ja sen rinnalla olevaan konkkaan 1-2 pykälää suurempiarvoinen versio. Vastuksen muutoksen kuulet hyvin konsonanteissa, jos ässät ja t-kirjaimet alkavat hyppiä silmille – tai korville – niin tasoa on liikaa. Vastuksen rinnalla olevan konkan arvon kuulet esim. rummun pelleillä, jos kihahtavat liikaa niin tasoa on liikaa.
Kiitoksia vastauksista tähän
Kiitoksia vastauksista tähän ketjuun, sekä Suuren pyöreän. Osat on nyt matkalla yhden pykälän muutoksiin, jos nyt pahimmat päivityskuumeet saisi tällä tasoitettua. 🙂
Kun ne vastukset maksavat
Kun ne vastukset maksavat vain tosi vähän niin olisit vain rohkeasti ottanut muutamat seuraavatkin arvot 🙂 . Olisi sitten, millä räätälöidä soundia.
No sitä tässä kirosinkin kun
No sitä tässä kirosinkin kun kerkesin jo tilauksen tekemään. Postikulut maksaa eniten.. 🙂
Noo crossfeediä kolvailemassa kuulokkeille niin siihen sitten samaan kimppaan. (Muuten hieman väärä paikka huudella, mutta eikös kuulokevahvistin ohje olisi oikein poikaa?) 🙂
Tässä halpa ja erittäin hyvä
Tässä halpa ja erittäin hyvä kuulokevahvistin, jota ei tarvitse itse kasata:
https://audiovideo.fi/testi/little-dot-mk-ii-putkikuulokevahvistin-ja-esivahvistin-testissa
Näitä Beta-CX-kokeiluja on
Näitä Beta-CX-kokeiluja on maailmalla (ja Suomessakin) tehty monella eri diskantilla, mutta yleisesti ei ole näytetty mitään mittadataa taajuusvasteesta diskantti 1 vs diskantti 2. APT:50 toimii vähintään tässä yhtä hyvin kuin paljon kalliimpi PSD2002, mutta oleellista on se, että ne eivät toimi identtisesti, jos jakosuodin on molemmille sama. Suodin pitää aina tehdä käytettävien elementtien mukaisesti eikä niin, että etsitään jollekin olemassa olevalle (ja ei millekään diskantille optimoidulle) suotimelle about sopivaa elementtiä.
APT:50 toimii varsin hyvin omalla muovitorvellaan, koaksiaalin kanssa mittauksissa näkyviä pahoja rosoja ei erillistorvella juuri ole. Kyse on siis pääasiassa Beta-CX-elementin ominaisuuksista ja vähemmän APT:50-diskantin.
Ei se APT:50 mikään hillittömän hyvä ole, mutta kun se ei ole pullonkaula niin en nähnyt pointtia tehdä tuon laatuiseen torveen jollain kalliimmalla diskanttidriverillä puoli tippaa paremman kuuloista kaiutinta. Jos haluaa käyttää parempaa diskanttia niin suosittelen siirtymänä kokonaan laadukkaampiin muihinkin osiin.
Terve!
Terve!
Olen nyt pari viikkoa tutkiskellut DIY-kaiuttimia ja tämä opas nousee esiin yhä useammin. Huone johon kaiuttimet tulevat on 20 m2 kiviseinillä ja kahdesta nurkasta auki. Tarkoitus olisi rakentaa metrin korkeat lattiamallit. Mitäs olet mieltä? Onko mahdoton ajatus tuoda 12 tuumaiset tähän tilaan? Tarkoitus on nauttia musiikista ja kuunnella televisiota. Nykyiset kaiuttimet ovat refleksit CSS EL-70 elementeillä. Näistä puuttuu muna.
Pienimmällä CX8:lla etulevy
Pienimmällä CX8:lla etulevy on 275 x 430 -millinen ja kokonaissyvyys 156 milliä. Elementin asennuspaikka on sivusuunnassa keskilinjalla mutta kuinka monta mm kotelon yläreunasta. Vaikuttaako äänenlaatuun jos kokonaissyvyys on vaikka 160 – 170 mm?
Sorry, tämä oli jäänyt
Sorry, tämä oli jäänyt mainitsematta. 165mm on yksi oikein toimiva etäisyys elementin keskipisteelle kotelon päädystä.. Jos kaiutin on seinää vasten niin siitä kannattaa tehdä mahdollisimman litteä, mutta ei sentin-parin kasvatus vielä paljoa asioita muuta.
Samu: Mainitsit, että
Samu: Mainitsit, että jossakin on kotiteatteri tehty seinään asennetuilla yksisilmäisillä? Onko ko. teatterista olemassa rakennuskuvia tai esittelyä jollakin webbisivulla?
Olen tekemässä omaa 16 neliön leffa/medialuolaani ja suljetut 12″ Yksisilmäiset 50 litran koteloissa ryyditettynä 18″ Ärjyllä olisivat aika hyvin budjettiin sopivat. Taakse ajattelin yksisilmäiset 8″:t. Nitrojen tai Suuren pyöreän hinnalla kun hankkii jo esim. arvioimasi Benq:n tykin. Ilmeisesti näitä Yksisilmäisiäkään ei tarvitse katua? 🙂
Minä käytin hetken kolmea
Minä käytin hetken kolmea suljettua ennen kuin purin leffahuoneeni (muutto, tarina uudesta leffahuoneesta sitten kun sen aika on). Tee jakosuotimet niin, että diskanttipiirin vastus ja sen rinnalla oleva kondensaattori ovat esim. sokeripaloilla kiinni kytkennässä. Siten on helppoa säätää äänensävyä oman tilan akustiikkaan sopivaksi.
Mutta kyllä, kyllä ne toimivat. Eivät tietenkään ole Nitron veroiset, mutta suoraan sanottuna harva on.
hei! voisko tuon diskantti
hei! voisko tuon diskantti korostuksen tehdä jotenkin katkaisimella säädettäväksi 12cx.ään ?
Tietysti voisi, ja idea on
Tietysti voisi, ja idea on oikein hyvä. Ihan vain kiertokytkimeen sopivat komponenttiarvot ja sitten nuppia kääntämällä saat halutun soundin. Tai tietysti mieluummin kaksi kiertokytkintä, toiseen vastus ja toiseen suotimessa vastuksen rinnalla oleva konkka. Vastus-kytkimellä säädät yläkeskialueen ja aladiskantin, konkka-kytkimellä ylädiskantin.
Onko elementin upotus muuten
Onko elementin upotus muuten olennainen asia, tai oletko kokeillut sen vaikutusta taajuusvasteeseen? Siistin upotuksen tekeminen nykyisillä työkaluilla on nimittäinen arpapeliä.
En ole kokeillut näillä
En ole kokeillut näillä elementeillä, mutta yleisesti ottaen pyöreälaippaisen upotus on aika oleellista. Helpoimmalla saat tehtyä upotuksen kun valitset elementin laipan paksuisen levyn ja teet siihen aukon elementille, tuo levy sitten sen elementin asennukseen käytetyn levyn päälle. Rauhallisesti pistosahalla saa kyllä kohtalaisen siistiä jälkeä.
Hieno artikkeli, kiitos siitä
Hieno artikkeli, kiitos siitä, alan innostua jälleen kotihifin rakentamisesta.
Kysymys; olen viimeistelemässä autotalliani ja ajattelin tehdä sinne 12″ kaapit nurkkiin. Minkälaista vahvistinta suosittelisit jos liikutaan n. 300e budjettiluokan vehkeissä? Ohjelmalähde on todennäköisesti tabletti tai läppäri ja tälle tarvisin kaverin. Ääntäkin saisi tarvittaessa lähteä!
No 300 eurolla on tosi paljon
No 300 eurolla on tosi paljon valikoimaa. 12-tuumainen on herkkä eli todennäköisesti selviät varsin kohtuullisella teholla. Jopa 10W putkikone riittää pitkälle, yhtä pitkälle kuin 100W vahvari normaalin pienen 5,25″-bassokeskariin pohjautuvan kanssa, niiden herkkyys kun on noin 10dB heikompi.
Nurkkasijoitus (etenkin jos autotalli on betonia, kevytrakenteinen korostaa vähemmän) voi korostaa bassoja tosi paljon eli varaudu tulppaamaan refleksiputket. Ehkä kannattaa ensin rakentaa kaiuttimet ja sitten kokeilla, vaatiiko nurkkasijoitus vielä bassosäätimestä parin desibelin vaimennuksen. Jos vaatii, älä osta vahvistinta, jossa ei ole äänensävynsäätimiä 🙂
Kuinkahan tämä 12″ toimisi
Kuinkahan tämä 12″ toimisi Onken-tyylisessä laatikossa?
En osaa kokeilematta sanoa.
En osaa kokeilematta sanoa.
Sitten olis päivitetty hieman
Sitten olis päivitetty hieman jakosuodinta, eli vaihdoin diskantti piirin rinnankytketyt arvoista 6.8ohm –> 4.7ohm ja 2.2uf —> 3.3uf ja itse kyllä tykkään kaiuttimista enemmän nyt. Mielipide asioitahan nämä paljon onkin, eikä ilman mittailua pysty varmaan mitään fiksua sanomaankaan, mutta tähän mennessä olen kyllä tyytyväinen. Jätkänsaaren verkkiksessä kävin kuuntelemassa kaiuttimia, enkä kyllä yhden yhtäkään siellä kuullut joka vaihtoa perustelisi. Elacin lippulaivat ei olleet kiinni tosin. 🙂
Onneksi noita on helppoa
Onneksi noita on helppoa säätää.
Multa löytyis tuommoiset
Multa löytyis tuommoiset eminecen Beta-8a:t ja kun lueskelin noita yksisilmaisiä veljeksiä ja bileet halvalla oppaita, niin heräs kysymys, että voisinkohan yhdistää nuo. Eli oliskohan ajatusta tehdä vastaavat, kuten bilekaiuttimista, mutta Beta-8A:lla? Ajatuksena olisi tukea alapäätä sitten subbarilla. Millaista jakosoudintat kannattaisi miettiä, Vastaavaa kuin yksisilmäisessä 8″, vai kuten bilekaiuttimissa?
Beta-8A vaatii sitten yläpään
Beta-8A vaatii sitten yläpään. Sellaiseksi sopii ehkä helpoiten APT:150, mutta suodinsuunnittelu pitäisi tehdä alusta alkaen uusiksi.
Nykyinen kaiutinprojekti on
Nykyinen kaiutinprojekti on hyvässä vauhdissa, mutta seuraavana projektina olisi saada parin kymmenen neliön betonikuutio-olohuoneeseen jotain siroa ja jotain nykyistä kontrolloidumpaa, kun kaiuttimet tulevat varsin lähelle huoneen kulmauksia ja yläbassojen möyrintä kulmissa on aivan kauheaa.
Olisiko Samu mahdoton idea toteuttaa Beta-12CX:n lattiaversio suljettuna 50-litraisena kotelona, eli nipsauttaa syvyydestä noin puolet pois (tai siten, että elementtisetti mahtuu sisälle) ja pitää korkeuden sekä leveyden alkuperäisenä. Osathan voi siirtää uuteen koteloon, jos tilat muuttuvat.
Artikkelista en löytänyt, miten Beta-12CX käyttäytyy 50 litran suljetussa kotelossa, eli mihin asti basson -6db suunnilleen tulee ja onko bassovaste suljetussa kotelossa yhtä siististi laskeva kuin satalitraisessa versiossa. Samoin kysyisin, pidetäänkö vaimennusaineen määrä 50 litran suljetussa kotelossa samana kuin refleksiversiossa, eli ylhäällä ja alhaalla ynnä takalevyssä tuo 10cm ja sivuilla 5 cm. Kiitti!
Kyllä CX12 toimii 50
Kyllä CX12 toimii 50-litraisessa suljetussa. Vaimennuksen voit melkein kokeilla korvalla. Jos tuntuu, että bassoa on vieläkin liikaa niin lisää vaimennusmateriaalia asteittain. Suljetun kotelon vaimentaminen ei ole niin tarkkaa vaimennusaineen paikan suhteen eli aloita vaikka täyttämällä noin puolet (elementin alue) löysästi vanulla. Jos yläbasso (mieslaulajan ääni kuulostaa paksulta) on edelleen pinnassa niin lisää vaimennusta.
50-litraista suljettua varten voit tiputtaa syvyydestä puolet pois, se on helpoin tapa.
Kyselin jo tuolla
Kyselin jo tuolla Hifiharrastajien foorumilla, mutta kysytään tässäkin:
Jos 12″:lle tekee lattiamallisen kotelon, niin toimiiko se yhtä hyvin kuin ohjeen mukainen, jos syvyyttä vähän kasvattaa ja tekee kyljistä jonkin verran takareunaa kohti kaartuvat? Eli takalevy on kapeampi kuin etulevy, mutta tilavuus jotakuinkin sama 100 litraa.
Entä onko merkitystä millä korkeudella tai etäisyydellä refleksiputket ovat elementistä?
En usko, että tuo muutos
En usko, että tuo muutos kuuluu äänessä. Syvempää koteloa ei tietenkään saa yhtä lähelle seinää kuin litteää.
Refleksiputkille hyvä paikka korkeussuunnassa on vähän elementin alareunan alapuolella. Putkien yläreunasta elementin alareunaan 5-10cm.
Kiitos vastauksesta!
Kiitos vastauksesta!
Etäisyys seinästä kasvaa jonkin verran, mutta kaiuttimet tulevat melko pieneen kivirakenteiseen tilaan, joten bassojen korostuminen luultavasti on suurempi ongelma kuin niiden puute. 🙂
Onko syytä muuttaa
Onko syytä muuttaa refleksiputkien pituutta, jos putken sisämitta on 103mm? Kyseessä 12 tuumainen.
Putken pituuden muutos
Putken pituuden muutos sentillä suuntaan tai toiseen ei käytännössä muuta lopputulosta. Laskuri toki antaa 103-milliselle hieman eri pituuden kuin 100-milliselle, mutta todellisuudessa sillä ei ole mitään väliä. Sama pituus siis käy hyvin.
Nyt alkaa olla 12cx
Nyt alkaa olla 12cx lattiamallit maalausta vaille valmiit. Onnistuisko näissä 12cx jakosuotimissa samanlainen sävynsäätö kuin parempi satasen satsi ohjeessa (1kpl/kiertokytkin ) ? Voisko siitä laittaa tarkempaa ohjetta ? Kiitos Samulle näistä rakennussarja oppaista.
Toki luonnistuu, se on
Toki luonnistuu, se on erittäin hyvä idea. Osta viisiasentoinen kiertokytkin (ainakin kuusiasentoisia on ja tyypillisesti niissä on prikka, jossa on tikku, jolla voi rajoittaa naksujen määrää) per säädettävä arvo. Kaiutinpariin siis neljä sellaista.. Vakio-arvot ovat nuo 6,8ohm ja 2.2uF. Pykälän ja pari isommat ja pienemmät sitten lisukeeksi eli
vastussarjaksi: 4.7, 5.6, 6.8, 8.2 ja 10ohm
konkkasarjaksi: 1.0, 1.5, 2.2, 2.7 ja 3.3uF
Sitten on hyvin helppoa hakea balanssia omassaa huoneessa.
Olisikohan hyvä idea tehdä
Olisikohan hyvä idea tehdä 12cx.istä as2.100 moduuleilla aktiiviset ja mitenköhän se onnistuu.aloittelijalta ?
No ainakin kannattaa ensin
No ainakin kannattaa ensin tehdä ne passiivisuotimilla ja mittailla, mitä jää minkäkin elementin toistettavaksi. Sitten pyrkii tekemään vastaavanlaiset suodot aktiivimoduuleilla ja miettii siitä eteenpäin, pystyykö jotain aluetta parantamaan tai muokkaamaan omaa makuaan sopivammaksi.
Ei se tekemätön juttu ole, mutta tarvitset kyllä mittalaitteiston. Pelkästään paperilta tai ruudulta kippuroita ja numeroita tuijottamalla menee melko varmasti metsään.
Sain 12cx.ät valmiiksi
Sain 12cx.ät valmiiksi lattiamallisena. Olen tosi tyytyväinen matalalle ulottuvaan toistoon. Vahvistimena toimii halppis yamaha . Kuinkahan paljon merkitystä vahvistimen laadulla on ääneen kun korkeammat taajuudet tuntuu jotenki vaisuilta ? kiitos vielä Samulle näistä ohjeista ja siitä että jaksat vastata kaikenlaisten lukijoiden ja kyselijöiden kirjoituksiin !!
Yksisilmäisestä ei voi tehdä
Yksisilmäisestä ei voi tehdä kamalan kirkassointista. Se bassokeskarin magneetin läpi tuleva kurkku ja bassokartio, jotka toimivat yhdessä torvena diskantille, eivät ole yhtä hyviä kuin hyvä erillinen torvi. Tulos on se, että jos Yksisilmäisen tekee diskantiltaan selvästi nykyistä kirkkaammaksi (taajuusvastekippurasta katsottuna), se ei kuulosta kirkkaalta vaan kihisevältä.
Mutta koita toki niitä diskantin luonteeseen vaikuttavia osia jakosuotimessa. Vastus pykälän pienemmäksi nostaa yläkeskialuetta ja vastuksen rinnalla oleva kondensaattori suuremmaksi nostaa diskanttia.
Pitääpä laittaa konkat,
Pitääpä laittaa konkat, vastukset ja muutama kiertokytkin tilaukseen. Onko parempi satasensatsissa kirkkaampi diskantt ?
On se aavistuksen kirkkaampi,
On se aavistuksen kirkkaampi, mutta ei hurjasti.
Olisin tekemässä tilausta
Olisin tekemässä tilausta 12cx jakosuotimen säätövastuksille niin kannattaako mun laittaa 5 wattisten vastausten tilalle 10 wattisia ? Olisko siitä hyötyä suurilla tehoilla soitettaessa ?
No ei siitä kymmenwattisesta
No ei siitä kymmenwattisesta ainakaan ole yhtään haittaa ja hintaero nyt ei mainittava ole. Minä ottaisin niitä 10W versioita.
Kiitos.
Kiitos.
näköjään tuosta beta 10cx:stä
näköjään tuosta beta 10cx:stä tehty vähän muokattu versio. http://www.diysoundgroup.com/coaxial-speaker-kits/volt-10lxe.html
Oletko samu kokeillu 12 cx:ää
Oletko samu (tai joku muu) kokeillu 12 cx:ää apt150-v2 driverilla? tai jollain muulla? oon tottunu autolaitteissa erottelevampaan ja tarkempaan diskanttiin ja sitä on ikävä. mitenkähän pystyisin muokkaamaan 12cx.iin diskanttipuolen paremmaksi? toki tämä on jo yliverto kaiutin suhteutettuna hintaan. onko 12 cx muuten kuin reiän osalta sama elementti kuin 12A tai c ? oiskohan järkevää kokeilla laittaa silentcoat vaimennusmattoa elementin rungon ulkopintaan ja sisäpintaan SilentCoat Sound Absorber 35 :ta tai vähän ohuempaa superloonia? mitäpä luulet voisko tämä parantaa jotain resonointia
? vaikuttaako tämä siihen että pitää muuttaa jakosuodinta? Minkälaisella mahd halvalla mittauskalustolla ja laitteistolla vois aloittaa kaiuttimien suunnittelun ja rakentamisen alusta loppuun ? kiitos vielä näistä todella inspiroivista ja laadukkaista rakennus ohjeista. näitten ansiosta sain kipinän kotihifi harrastukseen.
Kuten sanoin, iso rajoittava
Kuten sanoin, iso rajoittava tekijä ei ole driveri vaan Beta-12CX. Se ei ole mikään maailman paras suuntain. Jos haluat PA:n edut ja heleän kirkkaan yläpään niin sitten joudut investoimaan Nitrosäiliöön.
ok. onko dynamiitissa ja
ok. onko dynamiitissa ja nitrossa paljoa eroa soinnissa? kun 15 tuumainen on liian iso ja 12 tuumaa on maksimi.
Nitron diskanttidriveri on
Nitron diskanttidriveri on selvästi parempilaatuinen kuin Dynamiitin.
tänks. pittääpä koittaa saada
tänks. pittääpä koittaa saada myytyä yksisilmäiset ja säästää vähän rahaa nii saa laitettua heti kerralla nitrot nii ei tarvi enää sen jälkeen vaihtaa. ois hyvä jos pääsis kuunteleen dynamiittia nii kuulis sen diskantin että riittääkö mulle. ilimeisesti dynamiitin diskantti on kuitenki tarkempi ja terävämpi kuin yksisilmäisten?
Dynyn yläpää on selvästi
Dynyn yläpää on selvästi kirkkampi kuin Yksisilmäisten. Mutta se ei ole yhtä heleän puhdas kuin Nitron.
Millä tavalla ruutinassakka
Millä tavalla ruutinassakka eroaa dynystä ja nitrosta ? koon puolesta se ois just sopiva mun olkkariin. onko tulossa kalliimmassa hintaluokassa ja paremmassa soundiluokassa olevaa 10-12tuuman koaksiaalirakennussarjaa?
Ruutinassakkaa minulla ei ole
Ruutinassakkaa minulla ei ole ollut pitkään aikaan eli en uskalla sanoa siitä nyt mitään tarkkaa. 10-12″ kokseja ei ole näkyvillä.
Onko tuo diskanttivasteen
Onko tuo diskanttivasteen 4khz alkava monttu varmasti bassoelementistä aiheutuva? Ihmetyttää siinä määrin, kun en ole omissa mittauksissani saanut tuollaista monttua näkyviin asd1001 diskantilla beta12cx pohjaan ruuvattuna. Jakosuodin sen verran muokattuna että diskantin suodinkonkka 2,2uF, vastus 5,1ohm ja sen rinnalla oleva konkka 1,5uF.
No se kuoppa näkyy suoraan
No se kuoppa näkyy suoraan edestä Beta-12CX:llä sekä APT:50:llä että PSD-2002:lla ja ja APT:50:llä omassa torvessaan kuoppaa ei ole. Eli olen sitä mieltä, että se johtuu 12CX:stä.
nonii nyt ois tehty 12cxiin
nonii nyt ois tehty 12cxiin jakosuotimet uusiksi aydynin konkilla ja kiertokytkimillä säädettäviksi eli toisen 6 asentoisen kytkimen takana 5 kpl eri vastuksia (4.7, 5.6, 6.8, 8.2 ja 10ohm) ja toisen samanlaisen kytkimen takana 5 eri konkkaa (1.0, 1.5, 2.2, 2.7 ja 3.3uF) todella kätevä säätää. aluksi laitoin tekemäni 12 cx:ät myyntiin mutta kun sain sävynsäädöt tehtyä ja totuin näiden ääneen niin en kyllä luovu näistä enään kovin helposti. aivan mahtava soundi. uskoisin että ääni paranee vielä kun saan hankittua paremman vahvarin tän yamahan tosi halpiksen tilalle. mikähän ois hyvä 5,1 tai 7.1 kotiteatterivahvistin alle tonnin hintaluokassa ? äänenlaatu on tärkeä ja huonekorjaus?
Minä en suoraan osaa sanoa,
Minä en suoraan osaa sanoa, mikä olisi se oikea vahvistin sinulle. Itse olen pitänyt Anthemeista niiden erinomaisen huonekorjauksensa (ensinnäkin tekee hyvää jälkeä ja toiseksi ei koske keskialueeseen eikä diskanttiin, jos ei niin halua) takia, ovat vain kalliimpia. Koita miettiä, mikä kaikki on sinulle oleellista ja etsi sopivaa peliä sen perusteella.
Minulla on vanhasta
Minulla on vanhasta projektista jääneet boxit kooltaan 400x600x400 (lxkxs).
Mitä menetän beta 12cx:n bassopäästä, jos asennan ne näihin boxeihin, rakennusohjeen mukaisilla refleksiputkilla ja jakosuodattmen komponetti-
arvoilla ? Kotelon materiaalivahvuus on 18mm. Tilavuus siis n. 72 l.
Yläbasso korostuu tipan ja
Yläbasso korostuu tipan ja alabasso on vähän vaimeampi. Kivihuoneessa tuon kokoinen kotelo seinän vieressä toimisi todennäköisesti oikein hyvin suljettuna, kevytrakenteisilla seinillä basso voi jäädä vähän kevyeksi, mutta kokeilu ei paljon vaivaa teetä.
Kiitos. Kokeillaan kun osat
Kiitos. Kokeillaan kun osat saapuvat.
Moro, ajattelin kasata
Moro, ajattelin kasata jonkunlaista musiikinkuuntelusettiä autotalliin. Kaiuttimiksi Beta-CX12, vahvistimeksi Hypex UcD180H (tai ICEpower 125ASX2 2x125W) ja esivahvistimeksi Little Dot MK II. Onko kohtuullisen tasapainoinen paketti vai menikö pahasti metsään?
En usko, että menee
En usko, että menee tippaakaan metsään. Paitsi siltä osin, että se Little Dot on tosi tosi tosi kivan kuuloinen kuulokkeilla eli jos yhtään luurikuuntelua harrastat niin hyödynnä sitä niidenkin kanssa 🙂 .
ICEpowereita en ole kuunnellut, mutta Hypexeistä pidän paljon. Kaksi ehdotusta niihin:
1) SMPS400A180 ja 2kpl UcD180HG
2) SMPS400A400 ja 2kpl UcD400HG
Jälkimmäisessä et saa kaikkea pääteasteiden tarjoamaa tehoa neljän ohmin kuormaan, mutta yhtä paljon kyllä kuin 180-vahvareillakin. Äänenlaatu on kuitenkin minusta moninkertaisesti parempi kuin se pieni hintaero UcD180HG vs. UD400HG.
Kiitos vastauksesta.
Kiitos vastauksesta. Parantaako HxR vahvistimen äänenlaatua merkittävästi? Kuuntelen kuulokkeilla aika paljon, voi olla että Little Dot jää siihen hommaan 🙂 . Olisiko ehdotuksia esivahvistimista, kohtuullisesta hyvään? Rakennussarjoja joita on testattu?
Väliotsikko Ensimmäiset
Väliotsikko Ensimmäiset sävelet:
https://audiovideo.fi/opas/rakennusohje-hypex-ucd400hg-hxr-spms1200a400-ja-ucd180hg-smps400a180-paatevahvistimet
Minä en maksaisi HxR:stä pelkän äänenlaadun perustella. Sitten jos haluaa henkisen varmuuden niin siihen se toki on hyvä.
Mites hyppäys ucd400hg:sta
Mites hyppäys ucd400hg:sta ucd700hg:hen, kannattaako vai riittääkö ucd400hg Beta-CX12 parille?
UcD700HG on minusta parempi
UcD700HG on minusta parempi kuin NCore400 ja se jo ihan selvällä marginaalilla, päinvastoin kuin nämä nelisatasten keskinäiset erot. Vähimmällä pääset rakentamisessa kun käytät SMPS1200A700:n ja UcD700HG:n per kanava etkä yhteistä virtalähdettä kahdelle päätteelle (johdotus on selkeämpää).
Tietysti tässä vaiheessa kannattaa miettiä jo sitäkin, olisiko Nitrosäiliöiden aika siellä kaiutinkaapelin toisessa päässä.
Mites hyppäys ucd400hg:sta
Käykö edellä mainittu etuvahvistin(Little Dot MK II) ehdottamaasi kokoonpanoon?
Mikä vain hyvin toimiva
Mikä vain hyvin toimiva etuvahvistin pelaa, myös Little Dot.
Kiitos vinkeistä. Löytyykö
Kiitos vinkeistä. Löytyykö jakosuotimen sävynsäätimestä jotain kuvaa miten kytketty ja mihin paikkaan kannattaa terminaali asemoida lattimalliin.
Parempi satasen satsi
Parempi satasen satsi -artikkelissa on pari kuvaa aiheesta:
https://audiovideo.fi/opas/kaiutinrakennusohje-parempi-satasen-satsi-halpa-10-tuumainen-hifi-pa
Onkos uudesta
Onkos uudesta diskanttidriveristä mitään tietoa kun Eminencellä on toimitusvaikeuksia APT-50 ja sovittimen kanssa?
ASD1001:sta on ainakin vain hyviä kokemuksia, tosin APT-50v2:sta ei sitten olekaan joten en noiden paremmuutta pysty arvioimaan, enkä tietenkään jakosuodinjumpan suuruutta. Taitavat kyllä mennä aikalailla samoihin hintaluokkiin.
Vihdoin ja viimein kun sain projektin eteenpäin ja pistettyä jopa tilauksen niin kävi näin.
Koitan saada tehtyä APT:50 V2
Koitan saada tehtyä APT:50 V2:n suotimen 12-tuumaiselle. Tällä hetkellä on vain erittäin paha aikapula.
Eipä hätäilläkään kannata
Eipä hätäilläkään kannata vaikka kiire onkin.
Tervehdys,
Tervehdys,
Jos nyt siis päätän tehdä näistä nuo metrin korkuiset lattiaversiot kärpäsen kaveriksi, niin mihin nuo refleksiputket siinä versiossa sijoitellaan? Ylös, alas, sinne minne huvittaa vai jotain muuta?
Omissani putket ovat n.10cm
Omissani putket ovat n.10cm elementin alapuolella etulevyssä. Takalevy on vielä parempi paikka, jos ei tarvitse tehdä hankalissa olosuhteissa mittauksia bassopään toimivuudesta.
Toimisikohan kivasti Suuren
Toimisikohan kivasti Suuren Pyöreän kotelossa? Olisi päivitysreitti valmiina.
Suuri pyöreä tarvitsee
Suuri pyöreä tarvitsee tietysti isomman reiän elementille sekä sen upotukselle ja refleksiputkien eri mitta (Suuressa pyöreässä viritystaajuus on selvästi ylempänä eli putket lyhyemmät) täytyy huomioida. Muuten voit hyvin tehdä 12″ Yksisilmäiselle kotelon, jonka mitat passaavat tarvittaessa Suurelle pyöreälle. Uusiokäytössä helpointa on varmasti liimata uusi etulevy koteloon ja tehdä siihen isomman elementin reikä.
Pitäisi vissiin malttaa
Pitäisi vissiin malttaa kirjoittaa kerralla vähän pidemmästi. Lattiamallin Suurta Pyöreää tehdessä tuli mieleen että jos tekisi soviterenkaan vanerista ja kokeilisi soitella 12″ Eminencelläkin. Toisen Suuren Pyöreän putken tukkimalla tulee juuri sopiva vire Yksisilmäiselle. Kun putkien halkaisija on 15 cm, niin ei pitäisi ahdistua yhdellä putkella.
12″ yksisilmäisiä on tullut
12″ yksisilmäisiä on tullut kuunneltua vuodenpäivät jo ja edelleen ovat hyvät. Pari ärjyäkin suljetuissa on tullut settiin. Tekisi mieli kasvattaa settiä monikanavan suuntaan ja 8cx:t surroundeina voisi olla varteenotettavat nykyiseen settiin. Myöhemmin vielä mahdollisesti yksi 12cx keskikaiuttimeksi. Surroundeiksi ajattelin lattialla olevia ympärisäteileviä kaseja. Onko ympärisäteilevän version etulevyn paras olla ohjeen mukainen vai voiko etulevyä pienentää ja kotelon korkeutta kasvattaa?
8CX on usein turvallisempaa
8CX-surround on usein turvallisempi juuri ympärisäteilevänä versiona. Se on kuitenkin aika iso kaiutin eli suoraa ääntä tulee paljon, jos pömpelit ovat lähellä kuuntelupaikkaa (kuten surroundkaiuttimen kanssa usein on) ja osoittavat kohti. En usko, että maailma kaatuu vaikka teet vähän pienemmällä etulevyllä ja syvemmät kotelot. Ihan lattialle en ehkä laittaisi, jos vaihtoehtona on vaikka normaalihko pöytä tms. taso sillä korkeudella.
Yli 100L koteloihin kun on jo
Yli 100L koteloihin kun on jo tullut totuttua 12cx:n ja ärjyjen kanssa niin tuo 8cx:n reilu 10L tuntuu jo ajatuksenakin melko sirolta. 🙂 Tasoa ei ole ja siksi ajattelin että korkeammalla kotelolla kaiutinta saisi vähän enemmän irti lattiasta. Tosin helposti näille laittaa vaikka jonkinlaiset pöydät tai jalustat alle tarpeen tullen. Etäisyyttä katselupaikalle saa kuitenkin yli metrin molemmille surroundeille, joten aivan korvan vieressä niiden ei tarvitse olla. Lähinnä ajattelin paljonko ympärisäteilevässä on etulevyllä merkitystä toistoon ja onko toistossa ajateltu hyödynnettäväksi lattiasta/tasosta tulevia heijastuksia kun kaiutin selällään makaa.
Kyllä se, että kaiutin
Kyllä se, että kaiutin ”integroituu” tilaan on paljon merkitystä äänenlaadullisesti. Mutta jos saat purkit seinän viereen niin voit tehdä jonkin verran korkeammatkin. Tilavuus 25ltr brutto ja viritystaajuus 50Hz (2kpl putkia, halkaisija 5cm ja pituus 15cm). Etulevyn koko vaikka 23x30cm ja korkeutta sit sopivasti. Putket pohjaan ja sen verran koteloa irti lattiasta, että mahtuvat hengittämänä (3cm luokkaa alkaa riittää täysin ongelmitta).
Pahoittelut pitkästä
Pahoittelut pitkästä viestistä, mutta minulla olisi muutama kysymys joihin en oikein osaa kysyä vastausta muualta. Tarvitsisin itselleni jotkut sekalaisen musiikin kuunteluun sopivat kaiuttimet, jotka toimivat myös vähän hankalista kuuntelukulmistakin koska ne tulevat oleskelutilaan jossa liikutaan paljon. Suurin kuunteluetäisyys on suoraan edestä kolmisen metriä, mutta valtaosa ajasta kuuntelu tapahtuu sivummalta. Kaiuttimet tulisivat n. 35 neliön tilaan hyllyyn siten että elementit saisi 60-120 cm korkeuteen. Hyllyn takana on tilaa noin kaksi avointa tilaa noin kaksi metriä ja tila on 3 metriä korkea.
Nykyiset kaiuttimeni ovat itse tehdyt Audiokit AW-10 Alut, jotka tein jyrsimällä cnc-koneella leikkausmuotoja 18 mm vanerista ja liimaamalla ne kakuksi. Olen melko tyytyväinen lopputulokseen ulkonäön puolesta. Sointi on muuten hyvä, mutta bassoa ei ehkä irtoa ihan tarpeeksi siihen musiikkiin mitä tavallisesti kuuntelen ja vaikka laadukkaasti tuotettu musiikki kuulostaa erinomaiselta, ovat kaiuttimet turhankin hifit huonolaatuisille äänitteille ja kaipaisin ehkä jotain anteeksiantavampaa.
Kaiuttimien itse rakentaminen tulee kyseeseen koska haluaisin tehdä sen kokoiset ja malliset että ne sattuisivat hyllyn lokeroihin kivasti. Tästä johtuen kuitenkin kotelon enimmäistilavuus on enintään noin 77 litraa ja 50 litralla selviäisin vielä helpommalla sijoittelun suhteen (Sisätilavuus).
1) Luuletko että minun kannattaisi suosiolla valita 10-tuumaiset elementit ja tehdä refleksikotelo vai valita 12-tuumainen suljetulla kotelolla – vai miettiä kokonaan toisenlaista kaiutinta?
2) 15-tuumainen suuri pyöreä jää tilateknisistä syistä tekemättä koska en saa elementtiä mahtumaan siihen tilaan mikä minulla on käytettävissäni. Onko 18-soundin 12-tuumaisien elementtien käyttämisestä tässä tapauksessa mitään ilmiselvää hyötyä jos ne mahtuvat budjettiin?
3) Jos teen kaiuttimet kerroskakkumetodilla cnc-jyrsitystä vanerista (leikkaan 15 mm vanerista kasan poikkileikkausprofiileja ja liimaan yhteen) kannnattaako sisäpuolelle jyrsiä epäsäännöllisiä muotoja mahd. resonanssien ja heijastumien ehkäisemiseksi, vai onko siitä mitään konkreettista hyötyä?
4) kannattaako em. metodilla jyrsiä mahdolliset refleksiputket osaksi rakennetta vai tehdä pelkistä putkista?
5) Minulla ei ole tässä tapauksessa tarvetta kotiteatterijärjestelylle eikä ylimääräisille tärinöille, joten selviäisikö yksisilmäisillä 50-litraisilla (10″ tai 12″) ilman subbaria kun kerrostalossa ei pääse kuitenkaan pahemmin luukuttelemaan, jos kuunneltu musiikki sisältää melko paljon norjalaista metallimusiikkia ja lisäksi jonkin verran sekalaista ulkolaista rytmimusiikkia?
1) 12″ on paremman kuuloinen
1) 12″ on paremman kuuloinen joka suhteessa. Tee se 77ltr kotelo, viritä se n.40 hertsiin (2kpl halkaisijaltaan 10cm ja pituudeltaan 30cm putki). Sitten tulppaat putkia sen mukaan, mikä kuulostaa omaan korvaasi parhaalta.
2) 12NCX750 on vaikea saada soimaan hyvin ilman DSP:tä.
3) Suurin konkreettinen hyöty on vanerikauppiaasi tyytyväisyys.
4) Normiputket toimivat oikein hyvin.
5) Etenkin, jos sopiva soundi saadaan yhdellä putkella auki tai suljettuna, en usko, että kaipaat subbaria.
3-4) Vielä aiheesta. Kotelon voi toki tehdä CNC:llä tai käsityönä ihan niin monimutkaisesti kuin haluaa. Insinööri näkee siinä rakenteen ja työstön kauneuden, mutta ihan sama äänenlaatu ja hirveästi pienempi materiaalihukka (on sen levyn tekemiseen energiaakin kulunut eli ekologinen vinkkeli myös mukana) saadaan normaalirakenteella.
Kiitos paljon neuvosta!
Kiitos paljon neuvosta! Kyllähän tässä tapauksessa ehkä olisi viisainta tehdä yksinkertaisemmalla tavalla kun tuon täytekakkumetodin suurin etu tuli edellisten kaiuttimien kohdalla siitä että jyrsitytin diskantin suuntaimen samaan kappaleeseen jolloin siihen tuli kaunis kuvio kun vanerin viilut tekivät ”korkeuskäyrät” – etenkin kun kaiuttimien sivut tässä tapauksessa jäisivät piiloon. Voisin ehkä vanerin hukkaa siinä, että tekisin pienemmät kaiuttimet tai muuta kodin sälää pois jyrsittävistä osista vaikka tulee tuota hukkaa silti moninkertaisesti perinteiseen metodiin verrattuna.
Miten sitten jos joudun sijoittamaan laatikot poikittain hyllyyn kannattaako ne tehdä ohjeen mukaan sitä silmällä pitäen että joskus voisi käyttää niitä lattialle sijoitettuna vai onko tässä tapauksessa suuri haitta siitä, että elementin laittaisikin keskeisesti pidemmän sivun suhteen ja refleksiputkien reiät sen vasemmalle ja oikealle puolelle?
Ei siinä hurjan suurta eroa
Ei siinä hurjan suurta eroa tule, sijoitat elementin lähemmäs päätyä tai keskelle.
Minulla on kotiteatterissani
Minulla on kotiteatterissani seinän toiselle puolelle ulottuvassa 500 ltr umpikotelossa 4 kpl Peerless SLS:iä. Niille kavereiksi olen miettinyt DIY-vaihtoehtoja ja alan kallistumaan 12cx:ään. Subbari on hiukan sivussa etuseinän keskilinjasta, joten periaatteessa pystyn nostamaan jakotaajuutta aika ylös jolloin voin hyödyntää SLS napakkaa midbassoakin tarvittaessa. Haluaisin aika sirot, mahdollisimman litteät kotelot seinäpintaan kiinitettyinä pää- ja keskikaiuttimelle.
1) Miten Samu toteuttaisit itse näistä lähtökohdista, kotelokoot, jakotaajuuden suurinpiirtein subin ja cx:ien välille?
2) Miten luulet cx:ien dynamiikan piisaavan SLS:ien kumppanina? Nykyiset 6,5″ 2-tiet ei oikein pysy mukana ja ääni kiristyy ärsyttäväksi lujempaa soitettaessa.
3) Itse haaveilin että jakotaajuus olisi jossain 150-200Hz tienoossa ja kotelot olisivat vieläkin pienemmät kuin 50 ltr, vaikuttaakohan alakeskialueeseen? Mikä olisi pienin kotelo johon uskaltaisit laittaa jos ajatellaan että subi hoitaa ”napakkuuden”
Omani olivat 45ltr ja täynnä
Omani olivat 45ltr ja täynnä lasivillaa, ei vielä ongelmia. Jos käytössä on huonekorjaus, se toki siistii alakeskialuetta niin pitkälle kuin on tarvis. 200Hz on myös sen verran ylhäällä, että se ei korostu samalla tavalla paljon kuin 100Hz ympäristö, jos kotelokokoa pienentää reippaasti. Kokeile tehdä alkuperäisen kokoisella etulevyllä, mutta mittaa elementtipakettisi paksuus ja tee niin litteä viimeistelemätön lastulevylaatikko kuin mahdollista. Sitten testaa toimivuus, jos bassopäässä ei ole ongelmia, tee kaksi lisää ja viimeistele.
Seinälle litteästi sijoitettuna kannattaa muuten jättää jakosuodin kokonaan kaiuttimen ulkopuolelle, on se diskantin säätö sitten helpompaa. Kiinnitä diskantin vastus ja sen rinnalla oleva kondensaattori vaikka kytkentärimaan (sokeripalaan siis), niin minulla oli omassa leffakolmikossani.
Kuulostaa hyvältä
Kuulostaa hyvältä suunnitelmalta. Onko sinulla jossain juttu kyseisestä aiemmasta kotiteatterikokoonpanostasi jonka mainitsit? Olisi erittäin mielenkiintoista lukea…
Ei ole sen tarkempaa tarinaa.
Ei ole sen tarkempaa tarinaa. Edellisen kämpän leffahuone, josta artikkelin (https://audiovideo.fi/opas/tee-itse-taydellinen-kotiteatteri-ja-seurustelutila-joogahuone-ja-bilepaikka) tein, muuttui monta kertaa.
Ehdotit että pidän etulevyn
Ehdotit että pidän etulevyn saman muotoisena ja pienennän vain syvyyttä kotelosta. Kotelo olisi seinään kiinnitettynä silmääni tyylikkäämpi neliön mallisena, vaikuttaako kovasti ääneen jos on neliö jossa elementti keskellä?
Osaatko sanoa paljonko 12cx + apt50 -paketti on kokonaissyvyydeltään, eli mikä olisi kotelon minimisyvyys? Diskantin taakse ei liene tarvitse jättää tilaa kuin sen verran ettei sentään nojaa takaseinään?
Osaatko sitä vielä arvioida, paljonko kotelotilavuutta jättäisin jos ajatellaan että alle 100 Hz ei koskaan tarvitsisi toistaa voimalla, aina subbari parina.
Rajusti liian pieni kotelo
Rajusti liian pieni kotelo nostaa tasoa sinne 200-300 hertsiin saakka. Kotelon koko ei siis vaikuta vain siihen, mitä yleensä mielletään bassoalueeksi. En osaa sanoa turvallista alarajaa kotelon koolle.
Jos halut neliön niin sitten teet neliön. Elementtipaketin syvyyttä en muista, alle 20cm kuitenkin.
Onko Yksisilmäisiä koskaan
Onko Yksisilmäisiä koskaan tehty 15″ elementillä. Jos on niin paljonko hinta nousee ?
Eminencellä ei ole 15″
Eminencellä ei ole 15″ koaksiaalia.
Onko Ural Tonen tällä
Onko Ural Tonen tällä hetkellä myynnissä olevassa 12″ Yksisilmäissarjassa mukana valmiiksi parhaimmiksi kokokemasi/testaamasi komponentit.
Tälläkin palstalla on useamman vuoden ajalta eri kokoonpanoja.
Luonnollisesti vain paras setti kiinnostaa.
Eiköhän heillä ole viimeisin
Eiköhän heillä ole viimeisin versio, mutta koska minä en kaiuttimia myy, sinun kannattaa kysyä asiaa myyjältä.
Se, mitkä ovat ”juuri oikeat” komponentit diskanttipiiriin, ei taas ole yksiselitteinen asia. Juuri sen takia olen kirjoittanut siitä, miten soundia voi hienosäätää. Lähtökohta on hyvä, mutta jokaisen kannattaa kokeilla, millä äänensävyllä Yksisilmäiset istuvat parhaiten omaan akustiikkaan, oheiskaluston soundiin ja omiin soundimieltymyksiin.
Voiko neodyymimagneetteja
Voiko neodyymimagneetteja käyttää turvallisesti kaiutinsuojan kiinnittämiseen vai voiko voimakas magneetti vaikuttaa kaiuttimen toimintaan ?
Jos pienet neodyyminapit ovat
Jos pienet neodyyminapit ovat etulevyn nurkissa, ne eivät vaikuta kaiutinelementin toimintaan. Eivät etenkään näin isossa kaiuttimessa kun etäisyyttä elementin magneettiin on paljon.
Mikä oli mitoitus
Mikä oli mitoitus satalitraiselle lattiamallin kotelolle joka on viritetty 35 hertsiin ?
Korkeus metri, leveys 370 mm ja syvyys 300 mm.
Mihin kohtaan kaiutin ja kaksi refleksiputkea halk. 100 mm.
Paljonko putkiem pituus ?
Tarvittavat mitat ovat tuolla
Tarvittavat mitat ovat tuolla kappaleessa Kotelomitat. Refleksiputkille paras paikka on takaseinä ja jonkun verran elementin alareunan alapuolelle – ei ole sentistä kiinni. Jätä vaikka putkien yläreunan ja elementin alareunan välille viisi senttiä.
Olen rakentelemassa
Olen rakentelemassa kotiteatteria. Tila ei tule olemaan rakenteiltaan mitenkään optimoitu (vrt. täälläkin esitelty pariskunnan kotiteatteri) vaan tilana on vanhan talon käyttöönotettu avovintti, jossa pinnat valmiina vinokattoineen yms. Lisäksi minulla ei ole koskaan ollut ns.hifikorvaa vaan paineella on menty. 😉
Kankaan, tykin ja katselusohvan paikat on alustavasti katseltu ja olen silmäillyt surround-kaiuttimia, mutta minua ei huvittaisi asetella niitä jalustoille vaan suoraan lattialle.
Nyt törmäsin näihin yksisilmäisiin ja kävin miettimään, josko tekisi 8-tuumaiset ympärisäteilevät surroundeiksi. Tähän saakka on menty 5.1 halpissarjalla, joka sekin seisoi tovin käyttämättä, mutta nyt olisi tarkoitus mennä 7.2 tai jopa 9.2 eli surroundeja olisi 2 tai 3 paria. Mitä mieltä olet, onko ihan päätön idea tehdä 2 tai 3 paria 8-tuumaisia ympärisäteileviksi ja surround-käyttöön suoraan lattialle? Takasurroundit saa seinän viereen, mutta tila on toiselta sivulta avoin, joten sivupareista toista ei saa seinän viereen vaan se jäisi ”keskilattialle” potkittavaksi.
Tilassa on kankaan takana tilaa, joten taidan tehdä sinne riittävän isot etukaiuttimet joka tapauksessa, vaikka sellaiset 1000 litran kotelot.Eikös se ollut niin, että iso tuntuu paremmalta? 😉
Mikäli saan aikatauluihin soviteltua, teen kesäkuun aikana yhden parin kokeilukäyttöön.
Ympärisäteilevä kasituumainen
Ympärisäteilevä kasituumainen voisi hyvinkin toimia. Ihan lattialla se toki on helposti potkittavana eli rikkoontumisvaara on suuri. Mikäli seinustoille tulee jotain matalia hyllyköitä, niiden päällä voisi olla turvallisempi paikka.
Teen yksisilmäiselle 100
Teen yksisilmäiselle 100 litran lattiaversion.
Riittääkö esim. spraylakka sitomaan lasi-/palovillaeristeen pölyttömäksi ?
Spraylakka voi vaikuttaa
Spraylakka voi vaikuttaa hyvin paljon villan vaimennusominaisuuksiin. Jos pölyttömyys on oleellista (kuten sisätiloissa normaalisti on), käytä vanua tai Ewona-levyjä. Kivi/lasivillan kanssa toimiva vaihtoehto on kääriä ne fleeceen.
Olen rakentamassa 12″
Olen rakentamassa 12″ Yksisilmäisiä. Kaiuttimen koko on sata litraa kahdella ohjeen mukaisella refleksiputkella jotka takaseinässä.
Testailin toista siten, että stereovahvistimen toisessa kanavassa oli herkkyydeltään n. 89 dB Jamon (S606) kaiutin ja toisessa 12″ koaksiaali ilman eristystä.
Onko kenties jakosuotimen tinauksessa vika sillä noin korvakuulolla en todennut äänessä suurtakaan eroa näiden kahden täysin erilaisen kaiuttimen välillä. Paljonko kaiutin vaatii ” sisäänajoa” ennen kuin ääni on sellainen kuin pitää ollakin ? Voiko koekuuntelun eristeiden puuttuminen vaikuttaa noin paljon ?
Kyllä äänen pitäisi kuulua
Kyllä äänen pitäisi kuulua voimakkaampana herkemmästä kaiuttimesta. Jos istut stereokuvan suhteen parhaalla paikalla, stereokuva puoltaa vahvasti siihen kaiuttimeen, joka soi lujempaa. Käytännössä solisti siirtyy keskeltä sinne lujempaa soivaan. S606:n ja 12″ Yksisilmäisen herkkyysero on tosiaan sen verran suuri, että eron pitäisi kyllä kuulua. Ei se 6dB mikään maata kaatava ero ole, mutta ihan selvä.
Tarkoitat eristeillä ilmeisesti kotelon sisälle tulevaa vaimennusainetta? Toki se vaikuttaa jonkin verran, mutta epätasaisesti (jotkut taajuuden korostuvat ja toiset vastaavasti vaimenevat). Edelleen sen 12″ pitäisi soida lujempaa.
Tarkasta nyt varmuuden vuoksi jakosuotimen kytkentä ja kaikki juotokset. Ja laita vaimennusaine koteloihin.
Pitäisikö äänen kuulua
Pitäisikö äänen kuulua kovempaa herkemmästä kaiuttimesta ?
Vieläköhän jaksat kommentoida
Vieläköhän jaksat kommentoida tähän ketjuun 🙂 Minulla on yksisilmäiset veljekset seinään asennetuissa litteissä koteloissa 50ltr pääkaiuttimilla ja 80ltr keskikaiuttimella. Pääkaiuttimet korvan korkeudella ja keskikaiutin tv:n yläpuolella. Ääni on naislauluäänillä ja useilla spotifyn top-listojen kärkinimi-dance-biiseillä aika ”kireä”kaikissa kolmessa kaiuttimessa. Kotiteatterivahvistimen equ aika vajavainen mutta 2,5kHz taajuuden säätö minimiin rauhoittaa kireyttä reilusti. Minulla ei ole mittamikrofonia mutta korvakuulolla taajuspyyhkäisyssä noin 3 kHz tienoo nousee muita voimakkaammaksi. Osaatko yhtään sanoa mistä voisi johtua ja mitä asialle tehdä. Parillakin eri päätteellä kokeiltu ja ei auta.
Nyt olen saamassa käsiini 8-kanavaisen päätteen ja haaveilin muuttavani veljekset aktiivisiksi. Mikähän tuo veljesten jakotaajuus ja jyrkkyys on noissa rakennussarjan suotimissa?
Herääkö itselläsi ajatuksia tuosta aktiiveiksi muuttamisesta? Toteuttaisin todennäköisesti 2kpl MiniDsp 2×4.
Teithän jakosuotimen niin,
Teithän jakosuotimen niin, että ohjeessa annetut vaihtoehtoiset vastus ja kondensaattori diskanttipiiriin ovat käsillä eivätkä kotelon sisällä? Minä aloittaisin kokeilemalla pykälää tai kahta isommalla vastuksella.
Aktivoinnin tekeminen sinun pitää aloittaa sillä, että hankit mittamikrofonin (REW-ohjelmisto on ilmainen ja riittävän pitkälle toimiva) ja katsot elementtien raakavasteet ja vasteet nykysuotimien läpi. Sitten teet vastaavat DSP:llä. Passiivimalli toimii kyllä sen verran asiallisesti, että minä en näe äänenlaadullista pointtia aktivoinnissa.
Kirjoittaisitko pikkutarinan
Kirjoittaisitko pikkutarinan pätkän jbl selenium-diskanttiversiosta ”edit”-tyyppisesti… Törmäsin ihan sattumalta uraltonen sivuilla tähän versioon. Kaikkia veljesten omistajia varmaan kiinnostaa tarkemmin millainen parannus ja miten vertautuu pisteeseen…
No siellä Uraltonen
No siellä Uraltonen sivuillahan se tarina jo on, mikä on pointtina verrattuna alkuperäiseen:
http://www.uraltone.com/rakennussarjat/kaiutinrakennussarjat/jbl-selenium-d220ti-paivitys-audiovideo-fi-yksisilmaiset-veljekset-rakennussarjaan.html
Verrattuna 12″ Pisteeseen, lyhyesti sanottuna 12″ Piste on tarkempi ja 12″ Parempi Yksisilmäinen on rennompi.