fbpx
Testit

Prismasonic Cinoscreen C-AT100 -valkokangas ja Cinomorph C-100 -anamorfinen linssi testissä

Aikainen aamu, Espoon Otaniemi. Olen sopinut tapaamisen Prismasonicin Anssi Leppäsen kanssa ja päätarkoitus on katsella, miten paljon mustat kuvasuhdemaskit vaikuttavat subjektiiviseen kuvanlaatuun. Olen hyvin epäilevällä kannalla. Hämärässäkin huoneessa valkokangas muutuu hyvällä projektorilla lähes mustakankaaksi niiltä osin, minne ei kuvaa projisoida.

No, mikäs sen mukavampaa kuin ottaa yksi hyväkuntoinen ja terve ennakkoluulo, ja sitten polkea se maanarakoon täysin epäpätevänä ja hölmönä.

”Otetaan yksi hyväkuntoinen ja terve
ennakkoluulo, ja poljetaan se
maanarakoon täysin epäpätevänä
ja hölmönä.”

Pitkä kokemus

Prismasonic on nimeltään englanninkielinen, samoin yrityksen tämänhetkiset verkkosivut, koska suurin osa sen tuotteista menee vientiin. Jostain syystä oikeiden teatterihuoneiden rakentaminen ei ole kovinkaan suuri business Suomessa. Toivottavasti kasvaa koska hyvästä leffahuoneesta on moneksi.

Valmistajalla on kolme tuoteperhettä. Ensimmäinen ja vanhin ovat anamorfiset linssit. Alkuaikoina niillä venytettiin 4:3-kuvasuhteisen digitykkien kuva 16:9-muotoon. Se oli aikaa kun varsinaisia kotiteatteritykkejä ei vielä ollut tarjolla. Firman nimi tuli siitä, että kuvan sivusuuntainen venytys tehtiinkin prismoilla linssien sijaan.

Kuvaparista näkee sekä maskin että maton hyödylisyyden. Lattiastakin heijastuu paljon valoa.

Tein jutunkin edesmenneeseen Hifi-lehteen Prismasonicin ensimmäisestä anamorfisesta linssistä ja HTPC:stä (Home Theater PC), joka teki tarvittavan kuvasuhdevenytyksen itse materiaalille sekä tarjosi normaali puuceetä miellyttävämmän käyttöliittymän. Se oli toistakymmentä vuotta sitten eli mallisto on kehittynyt ja muokkautunut huomattavasti.

16:9-kuva on ollut standardi jo pitkään ja siitä askel eteenpäin on siirtyminen oikeaan elokuvien 2.40:1-kuvasuhteeseen. On selvää, että nykyinen linssimallisto onkin tähän tarkoitukseen tehty.

Laatu ja kotimaisuus

Ne kaksi muuta tuoteryhmää ovat valkokankaat ja valkokankaiden maskijärjestelmät. Linssien osista suuri osa tulee ulkomailta, mutta valkokankaat ja maskit ovat erittäin pitkälle suomalainen tuote. Suunnittelu ja kokoonpano tapahtuvat kokonaan Suomessa, samoin suuri osa materiaaleista on suomalaisia. Mukavaa vaihtelua sille, että suuryritykset siirtävät kaiken tuotantonsa itään nopeiden voittojen ja pienten kulujen toivossa.

Maskien tuoma subjektiivinen kontrastilisä näkyy myös valoisassa huoneessa.

Valkokangasmalliston rungot tehdään vanerista, joka saattaa näyttää karummalta kuin muotoon pursotettu alumiiniprofiili. Käytännön toimivuus on kuitenkin aivan yhtä hyvä ja etupuolelta katsottuna viimeistely kelpaa kenelle vain. Ei siis tarvitse suomalaisen hävetä, että pinpongian tehdas tekisi siistimpää jälkeä.

Valkokankaan kangasmateriaali on ratkaisultaan poikkeuksellinen. Kangaskerroksia on nimittäin kolme. Mustan taustakankaan päällä on kaksi toisistaan poikkeavaa akustisesti läpinäkyvää valkoista kangasta. Tulos on 25 % enemmän valovoimaa kuin vain yhdellä kankaalla, lisäksi moirea ei tule ja kankaan struktuuri häivää kokonaan näkyvistä. Puolitoista metriä riittää siihen, että kankaan struktuuri muuttuu mahdottomaksi erottaa. Toimii siis pienissäkin leffahuoneissa.

Oikealla yksi kerros akustisesti läpinäkyvää valkokangasta mustalla taustakankaalla, vasemmalla kaksi kerrosta.
Vaikea yhtälö

Akustisesti läpinäkyvä valkokangas on monessa suhteessa vaikea. Maksimaalinen äänen läpäisy ja erinomainen kuvanlaatu kaipaavat juuri päinvastaisia seikkoja. Lisäksi kankaan puhdistettavuus on otettava huomioon.

Etenkin tuo viimeksimainittu on aiheuttanut harmaita hiuksia. Ehkä pienen lapsen isä ymmärtää keskivertoa paremmin kuinka oleellista se puhdistettavuus oikeasti on. Prismasonicin kangas kestääkin pyyhkimistä miedolla saippuavedellä tai tarvittaessa myös isopropanolilla.

Mieleen tulee tietysti, että onko kolminkertainen kangas pahakin tulppa äänelle. Mittauksissa näkyy kuulemma 0,8 desibelin vaimennus kokonaisuudelle. Tästä 0,3 desibeliä on päälimmäisen kankaan vaikutusta.

Itse asiassa Prismasonicin valkokankaassa voi olla neljäkin kerrosta kaiuttimien edessä. Kun maskit otetaan käyttöön, ne tietysti tulevat kaiuttimien eteen. Maskien vaikutus äänenlaatuun on onneksi olematon, alle desibelin kymmenesosa. Niitä voi käytännössä käyttää erittäin turvallisin mielin ilman pelkoa äänenlaadun minkäänlaisesta heikkenemisestä.

”156-tuumaa on matalassa
2.40:1-kuvasuhteessa
huomattavan näyttävä.”

Näyttävä demokangas

156-tuumaa on matalassa 2.40:1-kuvasuhteessa huomattavan näyttävä, kuva-alalla on leveyttä 367 senttiä. Kankaan kaarevuus korostaa katsojille tarjottavaa visiota. Viiden metrin katseluetäisyydellä elokuvatunnelma on erittäin vahva. Television katsojille tämä on kuin siirtyisi lähimarketin eineshyllyn plaraamisesta Michelin-ravintolaan, jossa soi elävä musiikki.

Ei, kuva ei näytä yhtään liian isolta. Pingismatsin seuraamisefektiä ei tule, kuva vain täyttää näköalan hienosti ja elokuvan maisemiin on erittäin helppoa upota.

2.40:1-valkokangas on ehdottomasti se juttu, sen olen sanonut moneen kertaan monessa paikassa. Mutta kun sillä katsoo leffoja, jossa on 16:9-kuvasuhde niin vaaleat alueet valkokankaan reunoilla toki näkyvät enemmän kuin mustat. 4:3-pätkiä katsottaessa tilanne korostuu entisestään.

Maskien kanssa kuva-alue saa enemmän värikylläisyyttä, heleyttä ja niitä Pop! ja Wov! -juttuja, josta amerikkalaiset puhuvat. Asiaa on muuten helppoa kokeilla kotona ilman valkokangasta. Ota värivalokuva ja katso sitä sekä valkoista että mustaa taustaa vasten. Mustalta taustalta kuva hyppää paljon vahvempana, kolmiulotteisempana ja elävämpänä esille.

Kaikki artikkelin kuvat on otettu samoilla kamera-asetuksilla ja jälkityöstössä tehty identtiset korjaukset. Kuvat kertovat selvimmin, miten se näkyväksi jäävä valkokangas valitettavasti syö tehoa elokuvasta.

Anamorfinen linssi, toinen ennakkoluulo

Kun tarjolla kerran on projektoreita, joiden moottoroiduilla linssisäädöillä voi hyödyntää 2.40:1-kuvasuhteisen valkokankaan katsottavasta materiaalista riippumatta, mihin enää tarvitaan anamorfista linssiä?

Yllättävää, kyllä ensimäinen asia on käyttömukavuus. Prismasonicilla on sama JVC DLA-X35 -projektori kuin kotonakin. Leffan alkuvalikoissa lähdetään tietysti 16:9-kuvasuhteella liikkeelle ja leveämpään siirrytään vasta kun päästään itse elokuvan alkuun. Ainakin JVC:llä kestää noin puoli minuuttia siirrellä linssi oikeaan asentoon ja sen aikaa näytetään vain mustaa ja vihreitä apuviivoja. Käytännössä on pakko laittaa pause päälle tai menettää oleellisen paljon leffan alusta. Prismasonicin anamorfinen Cinomorph linssi siirtyy projektorin objektiivin eteen tai pois sen edestä muutamassa sekunnissa.

Toinen asia on valovoiman ja pystysuuntaisen pikselitiheyden kasvaminen. Pikselitiheys nousee 25% eli varsin huomattavasti. Ei aivan 4K:n tasolle, mutta lähelle. Se vähentää joidenkin projektorien pikselirakenteen näkymistä ja tekee kuvasta tasaisemman, filmimäisemmän.

Cinomorf-linssin edut tykillä zoomaamiseen ovat nopeampi kuvasuhteen muutos, enemmän valovoimaa ja enemmän pikselitiheyttä kankaalla.

Valoteho voi kasvaa parhaimmillaan saman 25%, jolla on iso merkitys silloin kun kangas on suuri ja katselutilaa ei saa säkkipimeäksi. Käytännössä kirkkaus ei kasva yleensä aivan yhtä paljoa koska samalle paikalle asennettuna Cinomorph-linssin kanssa projektorin linssi zoomataan enemmän teleasentoon ja normaaleissa kuluttajalinsseissä tämä hieman vähentää valovoimaa. Vähintään 15% kirkkauslisää on kuitenkin tyypillistä.

Kolmas asia on se, että tekstityksen koko on yleensä mietitty televisiokäyttöä ajatellen. Valkokankaalla tekstitys on sitten ei ihan labradorinnoutajan kokoisilla kirjaimilla, mutta melkein. Anamorfisen linssin kanssa tekstityksen fontti on 33% matalampi kuin vain zoomaamalla kuva suuremmaksi.

Huono kokeilu

Ei pitäisi kokeilla uusia asioita, jotka eivät ole tuntuneet oleellisilta. Niistä voi tulla hyvin oleellisia. Kun on kerran katsonut kangasta, jossa maskit ovat, väärän kuvasuhteen materiaali ilman maskeja alkaa heti näyttää hassulta ja etenkin valjulta. Prismasonicin valkokankaan voi vielä ostaa ensin perusmallisena ja hankkia maskit myöhemmin, jos budjetti ei kestä kertarykäisyä.

Vaikka minulla pienessä ja pimeässä leffahuoneessa anamorfinen linssi onkin jäänyt tykinvaihdon jälkeen ilman käyttöä niin on selvää, että isoilla kankailla ja vaaleissa huoneissa lisävaloteho on erittäin hyödyllinen. Sitä nopeaa kuvasuhdevaihtoa kyllä kaipaan itsekin.

Prismasonicin valkokankaat ovat erinomainen lisä markkinoiden tarjontaan. Pääasialliset koot ovat 116, 136 ja 156 tuumaa eli oikeasti isoja. Juuri kuten kuuluukin. Valmistaja ei tarjoa television vaan oikean elokuvateatterin korvaajan. Ja jos anamorfisen linssin hinta tuntuu arvokkaalta niin sopii surffailla, miten yhtä laadukkaat kilpailijat, Panamorph ja Schneider (ex-Isco), ovat äkkiä hinnaltaan moninkertaisia.

PS. Prismasonicin tuotteiden nimessä oleva C-kirjain äännetään alkuperäisen latinankielisen mallin mukaan K-kirjaimena, ei amerikkalaisittain ässänä.

Lyhyesti: Laadukkaita kotimaisia kankaita, joiden maskijärjestelmä tekee huomattavan parannuksen subjektiiviseen kuvanlaatuun.
Hinnat
Cinomorph-linssit: alkaen 1 290 EUR (sisältää kuljetuksen)
Cinoscreen-valkokankaat: alkaen 490 EUR (sisältää kuljetuksen)
Cinomask-maskipäivitys: alkaen 2 390 EUR (sisältää kuljetuksen)
Valmistaja: Prismasonic
Kirjoittaja

5 Comments

  1. AV-tiikeri

    2.40:1 on käytössä elokuvissa
    2.40:1 on käytössä elokuvissa. Siis näissä 90-120 minuutissa alkutekstistä loppukliimaksiin ennättävissä, tarinankuljetuksellisesti pikakelauksella etenevissä erillis-lyhytvideotarinoissa. Alusta loppuun 90-120 minuutissa rykäistävät tarinat eivät voi olla edes teoriassa kovin kiinnostavia. Eivätkä ne käytännössä keskimäärin olekaan.

    Kaikki TV-sarjat (+konsolipelit) ovat 16:9 -suhteella. Koska ylivoimaisesti kiehtovimmat tarinat kerrotaan (jatkuvuuden & keston ansiosta) juurikin TV-sarjoissa, katson 90 %:sti niitä. Tämän takia en laittaisi 2.40:1 -suhdetta videonäytön kuvasuhteeksi. Ennenkuin TV-sarja -tuotannoissa siirrytään myös käyttämään sitä. Onhan se 2.40:1 -valkokangas varmaan näyttävä… mutta kun. Sisältöpuoli ei ole superleveän namitus-suhteensa tasalla.

  2. Prismasonicin demotila
    Prismasonicin demotila näyttää kovin vaalealta (Pluto-kuva) ja kankaan läpi pääsee valo takaseinään (Pedro-kuva).. ei taida ero olla noin dramaattinen sysimustassa leffaluolassa?

    • Samu Saurama

      Jos kaikki pinnat ovat mustia
      Jos kaikki pinnat ovat mustia niin ero on toki pienempi. Mutta omassa leffahuoneessanikin sen valkoiseksi jäävän kangasalueen erottaa, valitettavasti 🙂 .

  3. Moro,
    Moro,

    Osaatko arvioida kuinka lähetä kangasta voi katsoa ilman että struktuuri alkaa erottumaan? Tuo 116″ kangas kaareva maskikangas kiinnostaisi kovasti, mutta koska katselumatkaa on vain 2.5-2.7m olen hieman huolissani. Nykyinen punottu Grandview paljastaa punoksensa kirkkaissa kohtauksissa ja se häiritsee valtavasti…

    • Samu Saurama

      En osaa verrata yhtään. Kyllä
      En osaa verrata yhtään. Kyllä nuo punotut (ja rei’itetyt) tarkoilla silmillä näyttävät struktuurinsa muutaman metrin päähän. Ainoa ratkaisu on siis isompi kuva + pidempi katseluetäisyys 🙂 .

      Paras ratkaisu on käydä katsomassa jossain paikan päällä, miltä kuva näyttää. Vain silloin tietää, mikä on omille silmille riittävän kaukana.

Share via
Copy link
Powered by Social Snap