Kaksi veljestä, vahvasti sukua toisilleen, mutta kaukana identtisistä. Yksi on pieni, tasapainoinen ja taitava, toinen kookas, yllyttävä ja innostava.
Brittivalmistaja Monitor Audion Silver-sarjan pienin malli, Silver 50, on malliesimerkki laadukkaasta kompaktikaiuttimesta.
Erittäin tukeva kotelo, silmää miellyttävät mittasuhteet yhdessä tyylikkään viimeistelyn kanssa ja tasapainoisen innostava soundi. Kaiken lisäksi kaiutin on mille vain vahvistimelle helppo kuorma, putkikoneet mukaan lukien.
Silver 100 -isovelimalli on sitten useamman pykälän isompi. Ja hyvä onkin, että ero on ihan selvä. Siinä, missä Silver 50:ssä on 5,25-tuumainen bassokeskiääninen, käytetään Silver 100:ssa kahdeksantuumaista. Kotelo on isoveljessä luonnollisesti joka suuntaan selvästi suurempi, mutta kokonaisuus on silti vielä niin silmää miellyttävän kokoinen kuin lähes minne vain mahtuva.
Äänellisesti Silver 50 on innostava, tasapainoinen ja kokoisekseen kiitettävän hyvin potkiva. Silver 100 tarjoaa luonnollisesti enemmän mehevyyttä ja tarkemman stereokuvan, mutta ehkä vähän yllättäen se on myös innostavampi kaikenlaisella musiikilla. Ehdoton plussa on sekin, että molemmat on suunniteltu toimimaan tasapainoisesti lähellä seinää eikä keskellä huonetta normaalielämän tiellä.
Huonekalu
Osa kaiuttimista huutaa jo hifikaupan ovelta ”Minä olen hifilaite!”. Koko kaiutin on mietitty siitä vinkkelistä, että hifiharrastaja jää suu auki tutkimaan yksityiskohtaa toisensa perään. Yksityiskohtia, joilla ei ole mitään tekemistä äänenlaadun kanssa, on enemmän kuin jaksaa laskea. Ihan ruuvien stanssauksista alkaen.
Monitor Audion nykylookissa on nähtävissä täysin vastakkainen suuntaus. Kaiuttimet ovat ulkoisesti rauhallisen eleettömiä, enemmän laadukkaiksi huonekaluiksi kuin hifinörtin päiväuneksi suunniteltuja. Etulevyssä ei itseasiassa näy ruuvin ruuvia koska kaiutinelementit kiinnitetään takakautta. Kaiuttimen takalevyltä kulkevat pitkät pultin elementtien runkoihin, jolloin etulevyn ilme pysyy puhtaana ja minimaalisena. Samalla kotelo jäykistyy oleellisesti lisää kun etu- ja takalevy sidotaan toisiinsa.
Tuo lisäjäykistys ja yleisesti hyvin tehty kotelo tuottavat Monitor 100:n kanssa rystystestillä tunteen, että kotelo on tukeva ja ääntä tulee vain kaiutinelementeistä, itse laatikko ei soi. Mutta kun kopauttaa Monitor 50:n koteloa, jää miettimään, onko siellä tyhjää sisällä ollenkaan. En muista vastaan tulleen kaiutinta, kaikki eksoottiset ja hitechit mukaan lukien, jonka kotelo olisi ainakaan oleellisesti tukevampi kuin Monitor 50:n. Kouluarvosana 12,5.
Pintakäsittelyvaihtoehtoja on sen verran, että varmasti löytyy jokaiseen kotiin sopiva. Kiiltomustan ja satiinivalkoisen lisänä ovat musta tammi, pähkinä, tammi ja testiyksilöiden ruusupuu.
Nappipaketti – Silver 50
Monitor Audio Silver 50 tekee juuri sen, mikä on laadukkaan pikkukaiuttimen bravuuri: häviää kokonaan musiikin tieltä. Etuseinälle piirtyy leveä esitys, jossa Billy F Gibbons vääntää sellaista bluesia, että juuret sojottavat Kiinassa kilometrejä ilmaan. Silmät kiinni on mahdotonta osoittaa kaiuttimien paikkoja, musiikki vain tulvii koko etuseinän leveydeltä.
Tässä taas muistaa sen, miten hyvän stereoäänen ystävillä oli karvat pystyssä surroundin alkuaikoina. Tehosteita kahden laatukaiuttimen järjestelmällä ei toki lentele tarkasti määriteltyjä ratoja pitkin huonetta, mutta Silver 50 -pari välittää tilaa aivan riittävästi ja toisaalta – pienen kaiuttimen yleisavara stereokuva herättää koko huoneen soimaan, jolloin esitys toistuu isona ja avarana.
Tietysti kääntäen ajateltuna stereokuva ei ole superskarppi, mutta eipä se ole sitä koskaan tämän kokoluokan kaiuttimella, kun kuunteluetäisyys on muutaman metrin tai enemmän. Pieni kaiutin säteilee ääntä laajalle ja tulos on, että stereokuva muodostuu isona ja avarana, ei instrumentteja tarkasti sijoittavana CAD-piirroksena.
Osa uskottavuutta on bassotoisto, jonka kompakti Silver 50 hoitaa todella suvereenisti. Ei, niitä alimpia vapinoita ei tietenkään yritetäkään toistaa, mutta kaiuttimen basso murahtaa musiikilla aivan riittävän alas ja ennen kaikkea todella napakasti potkaisten. Tämä kaiutin kuljettaa kuuntelijaa sykkeessä pitkin tanssilattiaa niin, ettei astmaatikkokaan ehtisi vinkaista vastaan.
Äänensävyllinen tasapaino? On, hyvin tasapainoinen. Niin hyvä, ettei siihen oikeastaan edes osaa kiinnittää huomiota, ellei oikein erikseen mieti asiaa. Sitten kun miettii niin mikään piirre ei pistä ilkeästi korvaan. Katie Meluan Shy Boy -kappaleen s-äänteet ovat juuri niin kirkkaita kuin kuuluukin eli selvästi pinnassa, mutta eivät ärsyttävyyden rajan ylittäviä. Billie Holidayn I’m A Fool To Want You tarjoilee miellyttävän intiimiä läsnäoloa, mutta Brian Johnson ei kuitenkaan sylje sohvalle saakka Thunderstruckilla.
Monitor Audio Silver 50 on kiitettävän hyvin toimiva pieni kaiutin. Se häviää täydellisesti äänikuvasta ja soundi vie esityksen tunnelmaan niin vanhalla AC/DC:llä, muinaisella Igor Stravinskyllä kuin tuoreella EDM 2018 -soittolistallakin.
Kun kaiutin on yksinkertaisen tyylikäs, mitoiltaan ja mittasuhteiltaan silmää miellyttävä ja äänellisesti yleispätevä ja miellyttävä, se sopii sekä moneen kotiin että monenlaisen oheiskaluston seuraan. Lämminsävyinen tai neutraali vahvistin ja ohjelmalähde toimivat Silver 50:n kanssa hyvin, mutta koska kaiutin ei itsessään ole tumma ja/tai tukkoinen, kovin ärhäkkääseen seuraan en ainakaan ilman testikuuntelua kaiuttimia parittaisi.
Lisäarvoa tuo sekin, että Silver 50 pystyy välittämään ison osan musiikillisesta sisällöstä silloinkin kun se soi hiljaa taustalla.
Stereokuva piirtyy tarkemmin, myös läsnäolon tunne välittyy vahvempana.
Kaikkea lisää – Silver 100
Jalustakaiuttimeksi jo kookkaahko Monitor Audio Silver 100 tarjoaa tasan samat asiat kuin kompakti Silver 50, mutta kaikkea oleellisesti enemmän. Stereokuva piirtyy tarkemmin kaiuttimien väliin ja instrumentit napsahtavat tiukemmin kohdalleen, myös läsnäolon tunne välittyy vahvempana. Billie Holiday astuu askeleen-pari lähemmäs kuuntelijaa. Samoin toki Johnssonin Briankin, mutta ilmeisesti suun edessä oleva mikrofoni poimii isoimmat sylkiroiskeet kun tiukimmissakaan kohdissa en vielä joudu pyyhkimään sohvalla naamaani. Vaan lähellä ollaan.
Bassokin ulottuu tietysti alemmas, potkussa on enemmän voimaa ja uskottavuutta. Billy Gibbons And The BFG’s mäjähtää rintalastaan selvästi kovempaa kuin Silver 50:llä.
Entäs se kohta, johon niin moni valmistaja kompastuu – kuulostaako isompi malli yhtä tasapainoiselta kuin pienempi? Diskantilla ei ole suuntainta, mutta merkille tunnusomaisen kullanvärisen kalotin ympärillä on tarkasti suunniteltu reikäkuvio, jonka uskon rajoittavan säteilykuviota sen sijaan, että se olisi vain soma koriste. Tulos on se, että kasituumainen basso istuukin aivan mainiosti tuumaisen diskantin seuraan eikä keskialueella ole pelkäämiäni pahoja vääristymiä. Billie Holidayn läpituttu äänensävy kuulostaa oikealta samoin kuin mikä vain modernimpi ränttätättä.
Äänenpainettakin Silver 100:sta saa tipan enemmän kuin Silver 50:stä kiitos yhtä desibeliä suuremman herkkyyden ja vähän suuremman tehonkeston. Tältä osin erot ovat kyllä marginaalisia, oleellinen eri näiden kahden kaiuttimen välillä on koossa ja soundissa. Ei sillä, erot eivät ole kuin yö ja päivä, sujuvasti näitä kahta mallia (kuten aiemmin testattuja Silver 300 ja Silver 500 -lattiamallejakin) voi käyttää sekaisin kotiteatterijärjestelmässä. Yleinen sointisävy on riittävän samankaltainen, voit sujuvasti valita kaiuttimet lähinnä kokoluokan ja tarvittavan äänenpainekapasiteetin mukaan – äänellisesti ne muodostavat hyvin yhtenevän kokonaisuuden.
Isompi yllätys
Minä oletin alussa, että Silver 50 on ehdottomasti oma suosikkini. Joskus suurempaan malliin vaihtaminen on tuonut lisää vain hifimääreitä, mutta ei hauskuutta musiikinkuunteluun. Tällä kertaa meni aivan toisinpäin. Silver 50 on superhyvä pieni kaiutin, mutta sen isoveli vain onnistuu viemään selvästi lujempaa. Hymy kasvoilla on vielä leveämpi, pää nyökkii vielä innokkaammin tempon mukana ja ajatus karkaa vielä lujempaa arkiasioista musiikin mukaan.
Minä oletin alussa, että Silver 50 on ehdottomasti oma suosikkini.
Koteloiden tukevuutta ja viimeistelyn laatua kiitellään maailmallakin. Samoin kuin äänenlaatua. Silver 50:stä Wifi Hifi totesi ”kaiuttimien yhdistävän audiofiilitason hienostuneisuuden ja miellyttävän äänensävyn erinomaiseen erottelukykyyn. Kaksi asiaa, jotka eivät yleensä kulje käsi kädessä.”
What Hi-Fi? kiittelee jykevän rakenteen ja ylellisen olemuksen lisäksi kokoistaan suurempaa soundia: ” Kaiuttimien äänessä on nautinnollista kykyä dynamiikkaan, nämä pystyvät toistamaan suuretkin voimakkuusvaihtelut uskottavasti. Näin pieniksi kaiuttimiksi Silver 50:t tietävät, miten saadaan melodia kulkemaan, etenkin keskialueella.”
Isoveljestä huomataan samoja asioita kuin nyt Suomessakin. Hometheater Reviewin ylistys on suoraa: ”Sopivalla oheiskalustolla ja oikein sijoitettuna Monitor 100 osoittaa hyvillä äänitteillä olevansa parhaan kuuloisia jalustakaiuttimia niin tässä hintaluokassa kuin kalliimmissakin.”
Samoin What Hi-Fi? toteaa Silver 100:n nousevan kilpailijoidensa joukosta: ”Potku ja kyky dynaamiseen ilmaisuun ovat asiat, jotka nostavat Silver 100:t erilleen muusta jalustakaiuttimien joukosta.”
Myönnän ihan suoraan, että halusin pitää enemmän Monitor Audio Silver 50:stä. Sen älyvapaan järeä kotelo ja jotenkin erityisen hienosti kohdalleen napsahtavat mittasuhteet viehättävät, samoin kuin hienon tasapainoinen ja kuitenkin sopivasti innostavan elävä soundi.
Vaikka Silver 50 onkin tosi hyvä, Monitor Audio Silver 100:lla on vielä hauskempi kuunnella mitä vain musiikkia, kamariorkesteristä hevibändiin ja soololaulajasta elektroniseen. Jotenkin se onnistuu toimimaan hyvin pienessä, keskikokoisessa ja jopa varsin isossa tilassa. Pienet muutokset kaiuttimen etäisyydessä seinään tasapainottavat toiston oikein sopivaksi tilan koosta riippumatta, ellet nyt ihan kerrostalon kylpyhuoneeseen ole laitteistoasi asentamassa.
Kommentointi suljettu.