Monitor Audio Silver 500 -lattiakaiuttimet testissä

Silver 500 on kaiutin, joka toimii optimaalisesti ihan seinän vieressä, poissa muun elämän tieltä. Tuolta paikalta se kuulostaa erittäin uskottavalta ja samalla hyvin helpolta ja nautinnolliselta.

Monitor Audion kesällä 2017 esittelemä kuudennen sukupolven Silver-kaiutinmallisto on äänellisesti hyvin yhtenäinen, oleellisin ero tulee bassotoiston ulottuvuudesta ja kaiuttimesta saatavasta äänenpaineesta. Kaikkia malleja yhdistää myös se, että ne on suunniteltu toimimaan seinän vieressä. Etenkin kaksi isointa mallia, kolmiteinen Silver 300 ja nyt testissä oleva Silver 500, ovat soundillisesti lähes kaksi marjaa. Mutta eivät ihan.

Nykyisen Silver-sarjan ideoista ja pinnan alla olevista hyvin järkevistä teknisistä ratkaisuista kannattaa lukea aikaisemmin testatun Monitor Audio Silver 300 -mallin artikkelista. Elementtitekniikassa on otettu käyttöön ratkaisuja suoraan Platinum-lippulaivamallistosta, jolloin jakosuodin pysyy mahdollisimman yksinkertaisena ja elementtien kontrolli optimaalisena.

Nyt testissä oleva Silver 500 on koko Silver-malliston suurin ja kaunein. Leveyttä on 23 senttiä, korkeutta 105 senttiä ja syvyyttä 30 senttiä. Jos kaiutin ei vielä varsinaisesti valtava olekaan niin kuitenkin kaukana sisustuslehden sivuilla ehdotetusta huoneeseen häviävästä vaihtoehdostakin. Syy kotelon koolle näkyy keskellä etulevyä, kaksi järeää kahdeksantuumaista bassoelementtiä vaativat tilaa toimiakseen hyvin. Pikainen laskutoimitus muuten osoittaa, että kaiutinparin yhteensä neljässä kahdeksantuumaisessa on säteilevää pinta-alaa enemmän kuin yhdessä 15-tuumaisessa bassossa. Näihin kannattaa siis suhtautua sekä tietyllä kunnioituksella että myös innostuneella odotuksella.

Suora vertaus pikkuveljeen

Kun kerran oli mahdollisuus ottaa uudestaan tyypit aiemmin testatusta Silver 300 -mallista niin pitihän se hyödyntää. Nyt siis selviää tarkasti, mitä tapahtuu kun tiskiin ladotaan jokunen satanen lisää ja kaiuttimen koko kasvaa.

Monitor Audio Silver 500:n keskialue ja diskantti ovat käytännössä luonteeltaan aivan samanlaiset kuin pienemmässä Silver 300 -mallissa. Näin voisi tietysti olettaakin kun elementit ja niiden rakenne on identtinen. Tai jos ihan tarkkoja ollaan niin Silver 500:ssa elementit ovat viitisen senttiä korkeammalla eli lattian vaikutus on hitusen pienempi kuin Silver 300:ssa. Äänensävy on hyvin tasapainoinen, rauhallinen ja silmille hyppimättömän neutraali. Niin myös suuri ja ilmava stereokuva on samanlainen molemmissa kaiuttimissa.

Stereokuvan huomattavan suuresta koosta huolimatta kaiuttimia voi vetää poikkeuksellisen leveälle ja keskelle miksattu materiaali pysyy edelleen keskellä. Laulaja ei siis levähdä pitkin etuseinää vaikka stereokuva piirtyykin hyvin laajasti.

Elementit kiinnityvät koko kotelon läpi kulkevilla pulteilla. Näin etulevyssä ei näy yhtään rumaa ruuvia ja etu- sekä takalevyn toisiinsa sitova rakenne jäykistää koteloa entisestään.

Silver 500 soi kuitenkin samassa paikassa ja samalla oheiskalustolla muhkeammin kuin Silver 300, joka yksi refleksiputki tukittuna istui hyvin neutraalisti kiviseinän viereen. Ero on oikeastaan pelkästään keski- ja alabassoilla, bassoalue toistuu Silver 500:ssa vähän tuhdimmin. Muutos ei ole mielettömän suuri, mutta kuultava kyllä. Ajatus on selvästikin se, että Silver 500 soi kookkaassa tilassa varsin samalla tavalla kuin Silver 300 keskikokoisessa ja Silver 200 pienessä huoneessa.

Huomattavan hyvin auktoriteettia

Valmistajan mukaan Silver 300:n alarajataajuus on 32 hertsiä ja Silver 500:n 30 hertsiä. Billy Gibbons And The BFG’s tuntuu kyllä murahtavan mehevyyden lisäksi selvästi alemmas Silver 500:lla kuin 300:lla, ero ei tunnu vain parilta hertsiltä. Ja siinä, missä Silver 300 potkaisee napakan tiukasti, Silver 500 ottaa kauluksesta kiinni kuin se tosi iso ja tosi pahalla päällä nakkikioskin jonossa oleva hemmo, jonka eteen luulit voivasi kiilata.

Monitor Audio Silver 500 alleviivaa hieman murahdusta ja auktoriteettia.

Kyllä, Monitor Audio Silver 500 alleviivaa hieman murahdusta ja auktoriteettia. Silver 300 on se kaveri, jonka kanssa voi ajatella neuvottelevansa asiasta. Silver 500:n kanssa tekee mieli vain nyökätä ”joo” ja olla tyytyväinen, ettei käynyt huonosti. Mitä enemmän kaiuttimille antaa hanaa, sen rajummaksi meno muuttuu, mutta myös siitä enemmän virnistyttää.

Silver 500:n auktoriteetti ei ole kuitenkaan uhoamista. The Fabulous Thunderbirdsin hienosti soljuva Scratch My Back tuntuu uivan selkäytimeen ja herättävän tunteita selvästi isommalla kauhalla kuin solakammalla 300:lla. Silver 300 ei ole hassumpi välittämään musiikin rytmiikkaa, mutta Silver 500 vie kyllä kuuntelijan tiukemmalla auktoriteetillaan tanssilattialle ennen kuin ehtii edes ähkäistä kommenttia omien kenkien soveltuvuudesta sellaiseen.

Vielä Ocean’s 11 -soundtrack, The Plans -raita paineistaa huoneen mehevällä bassollaan ilman, että herrojen Clooney ja Pitt dialogin artikulaatio kärsii yhtään. Samoin Herbie Hancockin Doin’ It tekee juuri sen, mitä lupaakin – sykettä piisaa ja puntti lepattaa jalan naputtaessa lattiaa.

Silver 500 toimii hyvin monenlaisella materiaalilla. Se toistaa tasapainoisen hienosti ihmisäänen, oli siinä sitten tihkuvaa intiimiyttä tai roiskuvaa räkää, piirtää stereokuvan hyvin suureksi ja ilmavaksi pitäen solistin kuitenkin paikoillaan stereokannan keskellä ja murahtaa tarvittaessa bassoilla niin, että ikkunat heilahtavat karmeissaan.

Parhaimmillaan poissa tieltäsi

Monitor Audio Silver 500:n voi väärällä sijoittelulla saada soimaan tosi huonosti. Kaiuttimien oikea paikka on refleksiputket auki lähellä seinää ja todennäköisesti kulma ihan lattialistassa kiinni, jos toinen refleksiputki on tukittuna. Vaikka nämä ovat kookkaat kaiuttimet, joilla on kookkauden mukanaan tuoma vaivattomuus hyveennään, eivät Silver 500:t rohmua elintilaasi.

Äänitteelle taltioidun kolmiulotteisen stereokuvan äärimmäisen tarkka ruodinta ei ole Silver 500:n sen enempää kuin aiemmin testatun Silver 300:nkaan ydinosaamisalue. Ne ovat enemmänkin nautintovälineitä, jotka piirtävät tarinan vähän elämää suurempina. Oli se tarina sitten musiikkia stereoista tai monikanavaista elokuvaa.

Luonnollisimmat seuralaiset Silver 500:n seuraan monikanavajärjestelmässä ovat Silver 350C -keskikaiutin, jossa on sama keskiäänielementin ja diskantin rakenne kuin 500:ssakin ja epäoptimaalisessakin tilassa laajan ja uskottavan äänikentän luovat Silver FX -surroundkaiuttimet. Subwooferin valinta on enemmän makuasia, miten paljon ja miten alas ulottuvaa bassoa tarvitset. En minä ihmettelisi, vaikka joku terästäisi mainitun kotiteatterinpaketin Platinum-sarjan superjäreällä PLW215 II -subwooferilla. Kaksi Silver W12 -subwooferia on minusta Silver 500:n rinnalla ensimmäinen mielekäs vaihtoehto, tai sitten yksi Gold-sarjan Gold W15.

Suuren maailman arvosteluissa Novo kiitteli juurikin uskottavan täyteläistä luonnetta, jossa ei ole tietoakaan rasittavasta ylemmän keskialueen riipivyydestä. Yleispätevyys on erittäin hyvä, kamariorkesterista punkkiin ja jazzista rockiin kaikki toimii mainiosti.

Säädettävät jalat piikeillä tai ilman varmistavat tasapainon pinnalla kuin pinnalla.

HiFi Review nostaa esille Silver 500:n miellyttävän lämpimän luonteen ja valtavan tilavaikutelman. Neutraali äänensävy varmistaa yleispätevyyden ja esityksen luonnollinen ilmavuus tuo ääneen huomattavan paljon aitoutta, he kommentoivat.

Monitor Audio Silver 500 tarjoaa huomattavan paljon kaiutinta hintalappunsa vastineeksi, ei asetu hankalasti normaalielämän tielle ja on saatavilla hyvin monella pintakäsittelyllä. Vaikea keksiä oleellisia toiveita, joita Silver 500 ei täyttäisi.