Aloituskappaleen nimi An Outdoor Ouverture on kuvaava. Aaron Coplandin musiikissa on avara tuulahdus, optimistinen ja reipashenkinen tunnelma. Radion ja äänilevyn nousun aikakaudella Copland halusi olla ajan hengessä mukana ja tavoittaa suuren yleisön mahdollisimman yksinkertaisin keinoin. Hän sävelsi musiikin moneen balettiin. Ne jäivät elämään konserttiohjelmistoon tiivistettyinä orkesterisarjoina. Tällä levyllä balettimusiikit kuullaan kokonaisina.
El Salón México sai aiheensa vierailusta Meksikon puolelle: kuuluisassa tanssilukaalissa oli kolme salia, yksi vapaasti pukeutuville, toinen haalariasuisille ja kolmas paljasjalkaisille. Ovella tehtiin ruumiintarkastus aseiden varalta. Aamuun asti jatkunut meno ei ehkä ollut tervehenkisintä ja ilma raikkainta, mutta Copland käsittelee aihettaan raikkaasti ja vastustamattoman innostuneesti. Nytkähtelevät tanssirytmit, meksikolaiset kansansävelmät ja loistelias orkestrointi tempaavat mukaansa.
”Isonrummun raskas moukarointi,
trumpettien säksätys ja
pasuunoiden karjahdukset.”
Billy the Kid -baletin aihe on kuuluisa pyssysankari, mutta musiikissa korostuu kenties enemmän aikakausi: yö laajalla preerialla, katu rajaseutukaupungissa, meksikolainen tanssi, banjon rämpytyksen sävyttämä juhla. Lopulta aseetkin puhuvat. Sitä Copland kuvaa hyvin pelkistetysti isonrummun raskaalla moukaroinnilla, trumpettien säksätyksellä ja pasuunoiden karjahduksilla.
Rodeo-baletissa cowboyt juhlivat, yö kietoo karja-aitauksen vaippaansa, kapakkapiano rämisee ja lauantai-illan valssi keinuu vienosti, kunnes rivitanssi saa väen riehaantumaan. Mestarillinen orkesterinkäyttö rakentaa kohtaukset puhtaista ja säihkyvistä peruselementeistä.
”Levyllä on kaikki edellytykset
myös hifi-testimateriaaliksi
stereona tai surroundina.”
Coloradon sinfoniaorkesteri ei tule ensimmäisenä mieleen maailman huippuorkestereita nimettäessä. Se on kuitenkin oiva esimerkki ruotsalaisen BIS:in vainusta löytää sopivia yhteistyökumppaneita kalliiden musiikkimetropolien ulkopuolelta. Denverissä, USA:n keskilännessä toimivalla orkesterilla on vakuuttavan luontainen ote juuri tähän musiikkiin. Amerikkalainen kapellimestari Andrew Litton on kannuksensa ansainnut ympäri maailmaa, muun muassa Bournemouthissa, New Yorkissa ja Bergenissä, ja hän innostaa nykyisen orkesterinsa huimiin ja irtonaisiin esityksiin.
Levyllä on kaikki edellytykset myös hifi-testimateriaaliksi stereona tai surroundina. Copland tarjoaa esimerkillisen selkeästi erottuvia sointiyhdistelmiä hempeästä tunnelmoinnista massiiviseen paukkeeseen, jotka hivenen ylibriljantti äänitys naulitsee todentuntuisesti ilmavaan äänimaisemaan.
Kommentointi suljettu.