Finnkinon tuoreimmassa Scala-leffateatterissa viihtyvyys ennen kaikkea on ollut selkeästi mottona, sillä yleisiin tiloihin on panostettu entistä enemmän. Ylimmän kerroksen aulatilaa voidaan käyttää konferenssitarkoituksiin ja tila on jaettavissa verholla. Materiaalit kaikkiin pintoihin on valittu maksimaalisen viihtyvyyden mukaisesti. Aulatilatkin ovat erityisen väljät elokuvan odotteluun.
Tarjolla on runsaasti palveluita mukaan lukien kauppa, keilahalli ja ravintolatiloja. Jos liika vihreys ei ole valkokankaalla toivottua, niin teatteri huolehtii siitä muulla tavalla, sillä tilat on valaistu LED-valoilla, jotka pienentävät sähkönkulutusta ja jätteiden kierrätykseen on kiinnitetty erityisesti huomiota. Näin teatteri toimii mahdollisimman pienellä sähkömäärällä ja saakin Amerikan serkun ihmettelemään vähäistä energiankulutusta.
”Jalkatilat ovat suuremmat
kuin missään muussa
Finnkinon teattereissa.”
Reilusti tilaa
Elokuvateattereita valitettavan usein vaivaava ahtaus on nyt jätetty unholaan. Katsomossa oli tilaa reilusti tällaisellekin elokuvien suurelle kuluttajalle. Klaffipenkit ovat enää muisto ja tilalla ovat kiinteät, omalla jalalla istuvat, täysin uudelleen suunnitellut istuimet. Mukavuutta kuvannee parhaiten se, että elokuvaa katsoessa unohdin istuvani.
Penkeistä oli käynnissä äänestys, jolloin katsojat saivat äänestää mieleistään penkkiä koeistumalla ne ensin. Kävin itsekin tuolloin Arnoldsin donitsista nauttiessa kokeilemassa vaihtoehtoja ja annoin ääneni. Näiden ehdokkaiden menestyjien pohjalta tehtiin kokonaan uusi penkki, jollaisia on nyt vain Kuopion Scalassa.
Materiaali, muoto ja koko ovat sellaiset, että varmasti kaikki kävijät ovat tyytyväisiä. Lisäksi penkkirivien väli on 1,25m, mikä tarkoittaa sitä, ettei enää tarvinnut nousta seisomaan muiden liikkujien tieltä. Referenssinä jalkatilat ovat suuremmat kuin missään muussa Finnkinon teatterissa. Tilaa on todellakin mukavasti vaikka valua penkissä hieman epäryhdikkäämpäänkin asentoon.
Saleista löytyy myös useita pyörätuolipaikkoja ja aulan hisseillä liikkuminen onnistuu vaivatta. Jokaiselle katsojalle on myös oma juomateline, kuten nykyaikaiseen teatteriin kuuluu. Käsinojatkin ovat sen verran leveät, ettei vieruskaverin kanssa tarvitse enää tapella. Penkkirivit ovat kaarevat joka salissa parhaan katselukulman saamiseksi jokaiselle katsojalle. Myös penkkirivien kulma on suurempi, jolloin vaaraa päiden eteen tulemisesta ei enää ole, vaikka edessä istuisi itse Iso Arska.
Istumapaikkoja saleissa on yhteensä 882, ykkössalin viedessä 312 ja kakkossalin 176 paikkaa. Loput viisi salia ovat alle sadan paikan saleja.
Pelkkää digiä
Uusi Finnkino Scala on täysin digitaalinen. Digitaalitekniikka on muutaman vuoden sisään kehittynyt tasolle, jollaisesta on vain haaveiltu ennen. Totesin tämän itse kun salikäyttäjä istui viereeni läppäri kädessä ja laittoi siitä käskyttäen elokuvan pyörimään. Jopa käytävillä olevat paperijulisteet ovat vaihtuneet näyttöruutuihin, joissa mainokset ja julisteet näkyvät.
Tilojen valaistus on suunniteltu toimimaan eri tilanteissa aina siivouksesta elokuvan alkamiseen. Käytävät ja salien seinät heijastelevat rauhallista valoa, jonka väri muuttuu hiljalleen. Tämä luo ympärille viihtyisän ja rauhallisen tunnelman, eikä odotusaikani käynyt pitkäksi.
Isolla tykillä
Kuvapuolesta vastaavat elokuva-alan Rolls Roycet, Barcon 2K –projektorit mallimerkinnällä DP2K-32B. Tätä 140kg järkälettä käytetään jokaisessa salissa, mutta lampun kokoa voidaan vaihtaa tilan koon mukaan 3kW xenonlampusta aina 7kW lamppuun asti. Projektorin valtavan koon tajusi vasta sen vieressä seisoessa ja roudareita kohtaan nousi välitön sääli. Väritoisto on erinomaisella tasolla ja kirkkaus saadaan täsmättyä tilaan täydellisesti. Kontrastisuhde on 2000:1, mikä riittää elokuvateatteriolosuhteissa huikean pitkälle. Parhaimmillaan projektori tarjoaa 33 000 lumenin valotehon.
Barco DP2K-32B on täysin modulaarisella rakenteella suunniteltu, jolloin huolto on helppoa ja samanlaisen tykin valinta joka saliin pienentää myös huoltokustannuksia varaosia ajatellen. Valkokankaina käytetään uusia, reiättömiä kankaita, joiden ansiosta kuvanlaatu on entistäkin parempi. Kuva-alaa suurimmalla ykkössalin kankaalla on mukavat 127,5 neliömetriä.
Jokaisessa salissa on HFR –valmius ja neljässä saleista lisäksi 3D HFR –esitysmahdollisuus. Uudet lasit ovat edelleen kevennettyjä ja nyt lapsillekin on saatavana omat lasinsa, jotta kaikilla olisi elokuvissa yhtä nautinnollisia hetkiä.
Äänen ehdoilla
Scala-saleissa on käytössä uusinta äänitekniikkaa parhaan kuvan ohella. Saleissa on Dolbyn 7.1 –äänijärjestelmä, jollainen on tähän asti ollut käytössä vain Tennispalatsin 1-salissa. Uusi monikanavajärjestelmä takaa unohtumattomat elämykset elokuvissa. Ääni täydentää erinomaista kuvaa ja näin näyttääkin siltä, että kakkoseksi vinoillusta tulee jälleen ansaitusti ykkönen.
”Kaiuttimet ovat mittatilaustyönä
ja yksinoikeudella
Finnkinolle valmistettuja.”
Järjestelmä koostuu Dolbyn DSS220 -serveristä, joka toimii kuva- ja äänilähteenä. Prosessointi tehdään Dolbyn CP750 -ääniprosessorissa, jolla hoituu myös kanavakohtainen tasonsäätö, ekvalisointi ja äänenvoimakkuuden säätö. Suoto tapahtuu Xilican XP-4080 -prosessorilla, josta signaali etenee Yamahan XP7000 -päätteelle.
Kaiuttimet ovat mittatilaustyönä ja yksinoikeudella Finnkinolle valmistettu Ruotsissa, valmistaja on Prophon. Suunnittelusta ovat vastanneet Anders Uggelberg ja Finnkinon Ari Saarinen. Vastaavia kaiuttimia on käytössä konsernin muissakin teattereissa.
Akustiikka on myös rakennettu viimeisen päälle. Teatteri on yhteisissä tiloissa mm. ravintoloiden ja muiden palvelujen kanssa, joten äänen on tärkeää jäädä salin seinien sisälle. Aulatiloissa tämän huomaa hyvin, sillä viereisessä salissa pyörineen elokuvan äänet kantautuivat vain hyvin vaimeasti ja vain matalimpien taajuuksien osalta aulaan.
Jokainen sali on rakennettu kelluvaksi, jotta lähtökohdat kunnolliselle akustiikalle olisivat perusteellisesti kunnossa. Tilojen akustinen mallinnus on tehty jo etukäteen 3D AutoCAD -mallista CATT-sovellusta käyttäen. Akustiikan suunnittelussa on ollut keskeisenä tekijänä mukana Promethor Oy:n Kalle Lehtonen, joka minulla oli myös kunnia tavata ja esittää muutama kysymys.
Mitkä olivat suurimmat haasteet akustiikkaa suunnitellessa?
”Salien rakenteiden pysyminen täydellisen irrallaan toisistaan rakennustyön valmistuttua. Rakennustöiden aikaisia tukia löytyy monestakin paikasta ja kaikki tulee muistaa purkaa. Myös äänen siirtyminen muita reittejä pitkin, esimerkiksi ilmanvaihtokanavien ja vastaavien kautta tuli miettiä. Kanavien ja vastaavien riittävä vaimennus ei yksin riitä, vaan niiden ripustusmenetelmät, läpiviennit seinien ja välipohjien kohdilta ja muut aiheuttavat työtä.”
Miten projektissa onnistuttiin?
”Mittauksissa on todettu salien olevan suhteellisen hyvin toteutettuja ilma- ja runkoääneneristävyyden suhteen. Ilmanvaihdon äänitasot ovat riittävän pieniä, käytännössä eivät juuri kuulu.”
Akustiikka on ilmeisesti erilainen kuin muissa Finnkinon teattereissa?
”Huoneakustiikassa on kiinnitetty entistä enemmän huomiota äänen tasaiseen jakaantumiseen ja kuulumiseen salissa sekä bassokontrolliin. Heijastavia pintoja on suhteellisesti enemmän kuin aikaisemmissa teattereissa. Esimerkiksi katossa on vaimentavaa pintaa kankaalta katsottuna vain salin puoleen väliin saakka ja sivu- sekä takaseinällä käytetty kangasverhoilu on äänellisesti hyvin läpinäkyvää.
Salin etuosassa on pääasiassa keskialueen ja diskantin vaimennusta, kohti takaosaa siirrytään enemmän keskialueen ja basson rakoresonaattoreihin. Rakenteiden syvyys vaihtelee 100 ja 300 millin välillä. Salin etuseinä on peitetty kokonaan absorbtiomateriaalilla ja nurkat toimivat laajakaistaisina bassovaimentimina.
Koska jokaisen penkin alla on tuloilmaventtiili liikkuu ilmaa yhdestä reiästä minimaalisen vähän eli meluongelmaa ei sitäkään kautta tule.”
Jonot katki
Scala-teatteriin tulevat pilottikäyttöön uudet lippuautomaatit, jotka toimivat itsepalveluperiaatteella. Näistä voi esimerkiksi lunastaa netistä ennakkoon varattuja lippuja. Näin jonotus vähenee ja asiointi teatterissa helpottuu. Toki aulassa palvelee myös 250 neliömetrin suuruinen herkkumyymälä, josta myös lippuja voi lunastaa.
”Uuden teatterin saaminen
Kuopioon on ollut
pitkä prosessi.”
”Uuden teatterin saaminen Kuopioon on ollut pitkä prosessi, mutta lopulta kaikki kävi nopeasti.” Toteaa teatteripäällikkö Kari Heinonen.
”Aikaisemmat projektit ovat kariutuneet pitkiin valituskierteisiin ja muutaman vuoden takaiseen taantumaan. Lopulta kaikki meni kuitenkin parhain päin ja nykyisellään projekti saatiin alusta loppuun noin kahdessa vuodessa. Emme olisi voineet saada parempaa sijaintia ja tiloja.” Heinonen jatkaa.
Uusi Scala –teatteri muuntaa elokuvateatterit uuteen mittakaavaan. Suosittelenkin kaikkia Savonmualla liikkujia tutustumaan elokuvan uuteen aikakauteen ja kokemaan nykytekniikan tarjoamat mahdollisuudet.
7 Comments
Pakko kommentoida, sillä
Pakko kommentoida, sillä ainakaan Turun Finnkinon äänentoisto ei todellakaan hivele vanhan hifistin korvia, tahi sitten laitteistoa käyttää joko a) umpikuuro seniili diaprojektorin ajoilta oppinsa ammentanut harmaahapsi, tahi sitten b) Märkäkorvauntuvikko, jolla ainoa kokemus äänentoistosta on isoveljen Datsunin, vm -72 vanhat Pioneerin takakajarit.
Se äänentoistollinen moska, mitä sieltä saatetaan katsojien korviin ulos, syötetään heidän/meidän korviimme sellaisella volyymilla, että heikompaa alkaa hirvittämään.
Jos tuo Kuopion teatteri onkin komea, niin artikkelia lukiessani en voinut olla tuntematta sääliä hukkaan heitettyä rahamäärää kohtaan, kun luin, että KAIKISSA Finnkinon teattereissa on saman valmistajan ”tekeleet”.
P.s. Ei muuten tuo äänentoistollinen aspekti ole ainoastaan ”omaa käsialaa”, vaan samaa ongelmaa on useampikin tuttuni kommentoinut ja vieläpä ihmiset, joita ei äänentoistolliset aspektit voisi vähempää kiinnostaa.
Minäkin juttelin artikkelin
Minäkin juttelin artikkelin tiimoilta Kalle Lehtosen kanssa. Hän sanoi katsoneesa tuoretta action-pläjäystä 7-asetuksilla eli ”normaaliasetuksilla”. Yleensä kuulemma käytetään kutosta kun yleisö kokee normin liian kovalla olevaksi. Ja kuulemma välillä olikin korvissa pitämistä – turhan äksyä ja riipivää, vaikka mukana oleva mittari ei näyttänyt kummoisia arvoja.
Sen sijaan muulla tutulla materiaalilla soundissa ei ollut tuota piirrettä eli kyse ei ole äänentoiston tai akustiikan ominaisuuksista vaan leffan ääniraidasta. Prophonin ”tekeleitä” ei siis kannata tuomita ellei ole niitä kunnolla kuunnellut. Ehkä tässä on sama tilanne kuin hifimessuilla, mutta tasan nurinpäin: esittelijät soittavat tingeltangelia, joka ei vahingossakaan tuo mitään äksyä piirrettä kaiuttimista esille 🙂 .
Ja se äänenvoimakkuus. Suomessa leffasalit siis soittavat raidat hiljempaa kuin olisi normi – materiaali kun tuotetaan sellaiseksi, että jo hieman normia rauhallisemmallakin ollaan varmasti kuuntelijoiden sietokyvyn rajoilla. Tai ainakin miellyttävyyskynnyksen.
Ongelma ei taida ollakaan Suomessa vaan Hollywoodin päässä.
Äkkiä ajattellen, jos vertaan
Äkkiä ajattellen, jos vertaan oman rivitalo-olohuoneeni äänentoistoa, joka suhteutettuna esim. Turun Finnkinon äänentoistojärjestelmään, on siitä, veikkaanpa ma, hinta-poliittisesti yhtä kaukana, kuin Turku Indokiinasta, mutta siltikin, jälleen kerran suhteutettuna, oma äänentoistoni on leffoja katsottaessa valovuosia edellä Finnkinon äänentoistoa, vaikka katsonkin mm. noita samoja Hollywood-tuotoksia ja välillä jopa suht´hillittömillä äänenvoimakkuksilla ja huom, akustointikaan, veikkaan ma, ei ole Finnkinon tasoa.
Tarkoitan siis sitä, että heidän puhdas äänentoistojärjestelmänsä, näin ymmärrän, on varmasti suhteellisen laadukas/hinnakas, vaan miksi siinä on niinkin paljon toivomisen varaa äänenlaadullisesti, kun ottaa huomioon, että samat ongelmat tuntuvat vaivaavan leffasta toiseen ?
Tuskin nyt kaikki katsomani leffat ovat samaa Hollywood-tasoa, jossa ylemmän keskialueen äänet saavat päänupin kuuloelimet vuotamaan verta, enpä usko…
Onko nyt niin, siis Finnkinon laitteistoa sen paremmin tuntematta, että siellä laitetaan leffa pyörimään ja nupit kaakkoon ja lähdetään tauolle ?
Tämä ainakin tulee mieleen, kun siellä käy ja olenpa tästä jopa antanut asiallista palautetta aikoinani, vaan täysin ilman minkäänlaista vastausta.
Pakko myöntää useampia leffoja katsoneena, että ainakaan allekirjoittaneelta ei Finnkinon äänentoisto paljoa hehkutusta saa, kun muistuttaa kärjistäen alkuaikojen Amphionin tuotteiden soundia riipivyydeltään.
Vaan makunsa kullakin, sanoi kissa kun muniaan nuoli =)
Itse en ole Finnkinon
Itse en ole Finnkinon saleissa käynyt kuin Tennispalatsissa, mutta ei sekään hivellyt nuoren hifistin korvaa. Melkein kuulonsa puolesta siinä pelkäsi niillä paineilla ja riipivällä soundilla. Hämeenlinnan Bio Rexissä kai sitten soitellaan vaan erityisen hiljaa, kun on mukavaa katsella. JBL:n systeemit ovat aina hyvältä kuulostaneet.
Monet sanovat leffassa ääni
Monet sanovat leffassa ääni on liian voimakkaalla, minusta se johtuu huonolaatuisesta äänestä, jos kajarit ovat hyviä, niin ne toistaa viallisen äänen hyvin!
Himassa leffat soivat paljon paremmin, niinpä toivottavasti uusissa saleissa on paremmat suondit!
Finnkinon äänentoisto on
Finnkinon äänentoisto on mielestäni ollut aina laadukas. Oletteko koskaan käyneet näissä Finnkinon tarjoamissa konserteissa, jossa esitetään artistin livetaltiointi? Myös elokuvan merkeissä (Hobitti – Odottamaton matka, Tennispalatsi Sali 1) viihdyin, enkä kokenut siellä ääntä mitenkään riipiväksi. Sen sijaan Fast and Furious 6 aiheutti jonkinlaista poskien kiristelyä. Olen vahvasti sitä mieltä, että tuo mainitsemanne riipivyys on lähdemateriaalista enemmin kiinni kuin itse laitteistosta.
Siitä olen samaa mieltä, ettei äänenvoimakkuuden taso saisi olla niin kovalla, että se häiritsee itse elokuvan katselua.
kerran käynyt tuossa
kerran käynyt tuossa pääsalissa, hobitt 2 tuli katsottua hfr:änä. täytyy sanoa että olipa pettymys sen jälkeen kotona katsella mitään. vaikka sielläkään ei ole mitkään perus markettihifit käytössä.
iso peukku!