Tanssielokuvafestivaali Loikka toivottaa mukaan tanssielokuvan maailmaan 70 elokuvan ja erilaisten tapahtumien voimin. Elokuvia voi katsella elokuvateatterissa istuen, rennosti Bar Dubrovnikissa virvokkeita maistellen ja 3D-lasitkin voi laittaa nenälle pariin otteeseen. Tanssivideojameissa voi ottaa osaa elokuvan tekoon tanssimalla, kuvaamalla ja ihmisiin tutustumalla.
Dracula: Pages from a Virgin’s Diary
Loikan tarjonta Draculoineen herättää tällaisen tanssielokuvaneitsyenkin kiinnostuksen, tarkempi raportti on luvassa festareiden jälkeen. Mykkä ja mustavalkoinen yön valtias on jo yksinään riittävän hyvä syy käydä katsomassa mitä tanssielokuva on, mutta eiköhän festivaaleilta löydy lisääkin innostavia asioita. Sen lupaavat myös Loikan taiteelliset johtajat Thomas Freundlich ja Valtteri Raekallio, joiden kanssa keskustelin tulevasta tapahtumasta.
Thomas ja Valtteri, mikä Loikka on?
”Loikka on Suomen ainoa tanssielokuvafestivaali, joka järjestetään tänä vuonna kuudetta kertaa. Tapahtuma keskittyy pääosin elokuvateatteri Andorraan, Bar Dubrovnikiin ja Kansallisen Elokuva-arkiston Orion-elokuvateatteriin. Kyseessä on nelipäiväinen tapahtuma, joka järjestetään Helsingissä 21.–24.3.2013.”
Tanssielokuva, mitä se on?
”Yleensä tanssia mennään katsomaan näyttämölle elävään esitystilanteeseen, mutta niin kauan kuin elokuvaa on tehty, on tanssia kuvattu myös filmille. Nyt teknologisen murroksen kautta on tulossa entistä kokeilevampi ja monipuolisempi elokuvallinen ilmaisu myös tanssiin. Nämä kaksi taiteenalaa flirttailivat aluksi toistensa kanssa ja nyt ne vuotavat toisiinsa ihan täysin. Moni tanssin tekijä toimii nykyään yhteistyössä elokuva-alan ammattilaisten kanssa ja tekevät teoksia, jotka ovat osittain elokuvia ja osittain tanssiteoksia.”
”Me ollaan tänä vuonna katsottu parisataa tanssielokuvaa ja niistä löytyy uskomattoman laaja kirjo siitä, miten ihmiset pystyvät käyttämään liikkeellistä ja kuvallista luovuutta. Se voi olla lähes mitä vaan lyhyistä musiikkivideoista pitkään elokuvakerronnan muotoon ja dokumenttiin. Yksi meitä paljon kiinnostava aihe on 3D-tanssielokuva, jossa tuodaan mukaan normaalissa tanssiesityksessä hyvin olennainen tilallinen vaikutelma.”
Miksi tavallisen tallaajan sietäisi tulla nyt tutustumaan mahdollisesti itselleen täysin uuteen elokuvan muotoon?
”Ehkä ihan alkuun voisi tarjota tanssielokuvanäytöstä Easy Access, joka tarjoaa puolentoista tunnin screeningin, jossa on 13 leffaa. Ajatuksena on, että se kiinnostaisi sekä ammattikatsojaa että myös lajin uutta ystävää. Kaikkein vaikeimmin avautuvat avantgardistiset kokeilut ovat sitten muissa screeningeissä. Me uskotaan, että tämä on laadukas ja puhutteleva screening.”
”Tämä on erinomainen tapa katsoa mitä se nykytanssi voi olla, sillä tuossa yhdessä 90 minuutin screeningissä tulee jo 13 erilaista lyhyttä juttua ja se avaa tosi hyvin tämäntyyppisen taiteenalan olemusta. On isompi riski, jos menet katsomaan puolentoista tunnin live-esitystä. Jos et pidä siitä, niin se jää helposti viimeiseksi nykytanssiesitykseksi.”
”Tämä on turvallinen tapa kokeilla
– ja jäädä koukkuun!”
”Uskallan suoraan väittää, että ihan kuka vaan voi tulla katsomaan tuon Easy Access -screeningin ja melkein minkä vain meidän lyhyistä screeningeistä ja löytää sieltä jotain, joka kolahtaa. Varmasti on myös juttuja jotka saattavat jäädä etäisiksi ja oudoiksi. Mutta tuossa 90 minuutissa on niin paljon erilaisia ajatuksia verrattuna siihen, että normaalisti samalla rahalla saa vain yhden teoksen. Sillä tavalla tämä on turvallinen tapa kokeilla – ja jäädä koukkuun!”
Tyylilajien iloinen yhdistelmä
”Tyylilajin ja genren suhteen linjana on se, että ei ole linjaa. Yritetään nimenomaan saada mahdollisimman laaja skaala hiphopista tangoon, animaatioon ja stop motioniin. Se on meille hauskaa tietysti kuratoidessa, mutta myös tällä alalla on leimaavana piirteenä se, että on monenlaista, monesta eri suunnasta tulevaa luovuutta. On tanssijoita, mutta sitten on myös vaikkapa animaattori joka yhtäkkiä alkaa tekemään tanssijan kanssa yhteistyötä, he löytävät lavastajan mukaan ja yhtäkkiä siinä on paketti, jossa on savianimaatioita ja lavastettu koti… Se voi olla ihan mitä vaan.”
”Tämä on kiva tapa tulla viettämään iltaa. Toki meillä on myös pitkiä leffoja, mutta festivaalin pääpaino on noissa lyhyissä. Neljän päivän aikana meillä on noin seitsemänkymmentä leffaa, joten siitä jo näkee että valtaosa on lyhyttä. Joten jos joku ei kolahda, niin se kestää vain sen kahdeksan minuuttia ja sitten tulee jotain ihan muuta. Pitkistä voisi mainita kanadalaisen Guy Maddinin ohjaaman Dracula-tulkinnan.”
Hoo! Kertokaa heti lisää siitä!
”Guy Maddin on kanadalainen huippuelokuvaohjaaja, joka tekee elokuvia laidasta laitaan. Draculan tarinan toki kaikki tuntevat. Siitä tehtiin Kanadassa vähän aikaa sitten balettiversio, jonka Maddin näki. Hän päätti lyödä hynttyyt yhteen sitä tekemässä olleen koreografin kanssa ja he tekivät siitä yhdessä elokuvaversion. Se on älyttömän hauska ja välillä täysin sekopäinen.”
”Maddinin nimikkotyylinä on lainata 1920-luvun neuvostoelokuvan kuvastoa, mustavalkoista meininkiä. Maddinin Dracula on kuvattu mykkäelokuvatyylillä ja se on leikattu aivan semmoiseksi – musiikkivideotyyliksi kutsuminen ei edes tee sille oikeutta – se on hyperaktiivista, mystistä, se on… No, me nähtiin se ja todettiin, että tämä on pakko saada. Tietääksemme tuota Maddinin Draculaa ei ole myöskään vielä Suomessa näytetty. Leffadiggareita se kiinnostaa varmasti.”
”Tämä on ehdottomasti
semmoinen taidemuoto,
josta löytää hyvin
helposti oman jutun.”
”Meillä on myös parisen dokumenttia, jotka ovat ehkä enemmän tanssikenttää seuraavia kiinnostavia. Lyhäriscreeningejä meillä on seitsemisen kappaletta, erilaisia kokonaisuuksia eri painotuksin. Yksi on esimerkiksi baari auki -tyyppisesti Bar Dubrovnikissa. Sinne on muuten vapaa pääsy.”
”Tässä on tarkoitus pitää kynnys aika matalana, sillä tämä on ehdottomasti semmoinen taidemuoto, josta löytää hyvin helposti oman jutun, jota lähtee sitten seuraamaan. ”
Mitenkäs 3D näkyy tämän vuoden tarjonnassa?
”3D on aihe, joka meitä tanssintekijöinä ja tanssielokuvantekijöinä kiinnostaa tosi paljon, me ollaan innoissamme siitä. Lähivuosina se tulee olemaan tosi iso juttu, sillä tanssin kuvantamisen suurin haaste on kautta vuosikymmenien ollut se, millä tuoda esiin ihmisen läsnäolo, se kolmiulotteinen tilakäsitys, joka on periaatteessa ”se Juttu”. Miten sen välittää siihen kaksiulotteiseen kuvaan. Nyt kun tulee 3D mukaan, niin siinä on uusi pelikenttä ja ihan uudet pelisäännöt. Se mahdollistaa monta sellaista asiaa, minkä kanssa ollaan hiki otsalla tapeltu viimeiset sata vuotta.”
”Loikka-festivaali tekee aktiivisesti yhteistyötä Euroopan laajuisissa hankkeissa, joissa tanssin 3D-taltiontia kehitetään. Festareilla tänä vuonna aloitetaan vielä maltillisesti kahdella 3D-leffalla. On Wim Wendersin Pina, jonka moni on varmaan elokuvateatterissakin ehtinyt nähdä. Jos ei ole ehtinyt, niin suosittelen, sillä se on oikeasti hieno elokuva ja sellainen benchmark, mitä 3D voi tanssille merkitä. Ja sitten on nykyversio Joutsenlammesta 3D:nä. Ne näytetään Kansallisen Elokuva-arkiston Orionissa, joka on käsittääkseni, jos ei Suomen paras, niin ainakin parhaita 3D-fasiliteetteja.”
”Tämä on nyt tämän vuoden kevyt avaus, ensi vuonna tulee varmaan isompi paketti, jossa on lyhytelokuvascreeningejä ja laajempaa fokusta 3D:n suhteen. Ei niitä maailmalla vielä hirveästi tehdä, eikä festivaaleilla ole vielä laajaa 3D-ohjelmistoa. Tässäkin olemme varmasti kehityksen kärjessä.”
Mitenkäs 3D:n ongelmat nopealiikkeisissä kohtauksissa, onko se ongelma tanssielokuvassa vai ei?
”Koko ala hakee vielä standardeja, että onko se 24 fps vai 48 fps… Tämä kaikki tulee löytämään muotonsa lähivuosina. Nyt me olemme 3D:n suhteen samassa tilanteessa kuin teräväpiirtovideon kanssa oltiin kymmenisen vuotta sitten. Ei vielä tiedetä mitä sen kanssa oikein tehdään, missä tätä voidaan näyttää ja pystyykö kuvaa kuvaamaan ja editoimaan. Videotekniset ihmiset varmasti miettivät noita asioita tälläkin hetkellä jossain. Me uskotaan, että detaljit tulevat varmasti selviämään lähivuosien aikana. Ehkä tässä on enemmän kyse uusista kuvakerronnan ja tilan kuvantamisen lainalaisuuksista, jotka täytyy monelta osin opetella täysin uudestaan.”
”Ja kyllä esimerkiksi se Pina toimii erittäin hyvin. Toki eri ihmisillä on eri toleranssi siihen, miltä se kuva näyttää, toisia saattaa häiritä pieni strobomaisuus joissakin liikkeissä, toisia ei. Riippuu varmaan teatteristakin ja kaikesta muusta. Tällä hetkellä ei kannata fokustaa niihin teknisiin detaljeihin, sillä aihe itse on isompi ja laajempi kuin ne detaljit.”
Eli pitäisi tavallaan antaa anteeksi pienet probleemat alkuvaiheessa ja keskittyä itse sisältöön?
”Juuri niin. Sisältö pitää tavallaan ajatella uudestaan ja se ajattelu on se pihvi. Teknologia kehittyy kyllä omalla painollaan insinöörien toimesta ja elokuvantekijöiden pitää nyt miettiä se kerronnallinen puoli uudestaan.”
Mitenkäs Loikka vetoaa professionaalisempaan väkeen?
”Tämä on nyt kuudes kerta ja nykytanssiskenessä tLoikka on löytänyt paikkansa. Tanssi-ihmisille tämä on yksi keskeinen tapahtuma vuoden kierrossa.”
”Meillä on jonkin verran oheistapahtumia, joista yksi on jo perinteinen, toista kertaa järjestettävät tanssivideojamit, joka on 22.3. perjantai-iltana Bar Dubrovnikissa. Tapahtuman ajatuksena on tuoda yhteen tanssin tekijät, kuvaajat, elokuvan ammattilaiset – ja oikeastaan riippumatta siitä kuka ja mikä on, niin tervetuloa mukaan. Siinä illan aikana mahdollistetaan jamihenkistä yhteistyötä, jonne saa tuoda oman kameran, oman idean ja talon puolesta voi lainata jotain vehkeitä. Tanssijat saa tanssia, kuvaaja saa kuvata. Tai voidaan vaihtaa päittäin.”
”Tämä oli viime vuonna suuri suksee ja kaikilla oli äärimmäisen hauskaa. Tämä on tapa luoda kontakteja tanssijoiden ja elokuvan tekijöiden välillä, todella moni yhteistyö on alkanut tästä. Yhtäkkiä jostain ihan hölmöstä ideasta siellä jameissa lähteekin sitten jokin pidempi juttu, jota ruvetaan myöhemmin kehittelemään. Se on taiteellinen kohtaaminen ja materiaali on open source -periaatteella käytössä osallistujille.”
”Festivaalia edeltävänä viikonloppuna (15.–17.3.) meillä on Helsingin elokuva-akatemian kanssa järjestetty kurssi, jossa cinema-kabaree -ajatuksella tehdään lyhyitä tanssielokuvia. Perjantaina kokoontuvat työryhmät, jotka tutustuvat toisiinsa ja tekevät viikonlopun aikana jotain. Meillä on joka vuonna sellaista kurssitoimintaa, tänä vuonna nyt tällainen sissityyppinen elokuvakurssi, ensi vuonna tullaan varmaankin keskittymään 3D-hommiin.”
”Elokuvat ovat teknisesti
yllättävän korkeatasoisia.”
Korkeatasoista jälkeä
”Jos miettii festivaalia elokuvalliselta kannalta, niin yksi, josta ollaan oltu vaikuttuneita on se, että nyt kun ollaan katsottu nyt parisataa tanssileffaa avoimesta hausta ja muualta, niin se tekninen elokuvallinen ja kuvallinen taso on yllättävän korkealla. Jotenkin sitä helposti ajattelisi, että tyypit kuvailee vielä jollain MiniDV:llä – toki niitäkin on, eikä siinäkään ole mitään pahaa – mutta elokuvat ovat teknisesti yllättävän korkeatasoisia.”
”Ja muutenkin korkeatasoisia, oivaltavia ja näkemyksellisiä.”
”Jengi on joko itse opetellut ja hommannut jostain hyvät vehkeet, tai ovat kääntyneet ammattilaiskuvaajien ja -leikkaajien puoleen. Ne ovat tuotannollisesti keskimääräistä tasokkaampia kuin mitä tuolla maailmalla tehdään. Se on aika jännä asia.”
”Jos ottaa kadulta tyypin ja kysyy, että tuletko katsomaan tanssielokuvan, niin tyyppi kysyy: ”Tulenko katsomaan mitä?”, että se tuntuu vähän tuntemattomalta väelle. Mutta siltikin sitä tehdään tosi paljon joka puolella maailmaa ja myös Suomessa. Meillä on nytkin joku 13-17 Suomessa tehtyä elokuvaa, eikä suinkaan pystytty ottamaan mukaan kaikkia hakeneita. Tanssielokuvia tosiaankin tehdään.”
”Tulossa ympäri Eurooppaa,
Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta
viitisentoista taiteilijaa.”
”Tämä on tosi dynaaminen taiteenala, joka antaa ilmaisukanavan monenlaisille asioille. Meillekin on tulossa ympäri Eurooppaa, Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta viitisentoista taiteilijaa. Tulevat omalla kustannuksella tänne festivaaleille ympäri maapalloa. Siinä on kotimaisillekin tekijöille kivoja tutustumismahdollisuuksia. Ja sähköpostien perusteella on nyt jo junailtu jos jonkinmoista yhteistyökumppanuutta ennakkoon. Väitän, että useampi uusi produktio tulee olemaan työn alla tämän festivaalin jälkeen Suomessa ja kansainvälisesti.”
Onkos näin isoa ja rönsyilevää festivaalia ollut rankka järjestää?
”Kyllähän tässä hommaa riittää. Onneksi aloitettiin tosi hyvissä ajoin ja tehtiin paljon jo viime keväänä ja syksyllä. Open call oli syksyllä, jolloin katsottiin iso kasa leffoja, jotka hakivat festivaaleille mukaan ja nyt keväällä on ollut toki tiukka rutistus. Ollaan tässä vuosien varrella tehty isompaa ja pienempää juttua yhdessä, ja tämä yhteishuoltajuus toimii tosi hyvin ja luontevasti. Käytännössä ollaan oltu tuottajankin hattu päässä.”
”Meillä on myös erittäin hyvä joukko vapaaehtoisia ja tosi moni asia hoituu ihan itsestään eteenpäin meidän näkökulmasta. Tähän mukaan hakeutuu semmoisia ihmisiä, jotka todella haluavat tehdä asioita ja joilla on näkemystä. Eli ei onneksi yksin soudeta tätä alusta. Mutta yllättävän iso hanke tämä on: 70 leffaa, 4 päivää, tusinan verran ihmisiä ulkomailta ja vielä kotimaiset ihmiset päälle. Mutta tästä tulee hieno tapahtuma.”
Mitä haluatte sanoa AudioVideon lukijoille vielä lopuksi?
”Tervetuloa katsomaan ja ehkä yllättymään siitä, että tämmöinen taidemuoto voi oikeasti tarjota jokaiselle jotain!”
”Jos yhtään kiinnostaa elokuvallinen ilmaisu ja yhtään kiinnostaa tanssi, niin aivan varmasti yhdestä screeningistä löytää jo jotain ja pian huomaakin ostavansa lippuja seuraavaan. Meillä on myös hyvät bileet perjantaina ja lauantaina, perjantaina jamit ja lauantaina klubi + DJ:t ja bändi. Ja torstaina on ilmaisnäytös baarissa. Joka ilta tapaa muita alan tekijöitä, sekä ammattilaisia että alalle mukaan toisen taidemuodon tai teknisen osa-alueen kautta tulleita.”
”Tämä festari on vuosien varrella tullut tunnetuksi siitä, että tunnelma on jotain aivan erityistä ja se kynnys ihmisten kohtaamiseen on tosi matala. Ei ole niin, että taiteilijat olisivat frakki päällä jossain takahuoneessa shampanjaa juoden. Kaikki ollaan baarissa yhdessä. Ja se mahdollistaa ne kohtaamiset, yleisö antaa suoraa palautetta tekijöille ja siinä syntyy hirveästi keskustelua. Se on yksi iso syy miksi niin moni kansainvälinen vieras maksaa itsensä tänne.”
Loikka dance film festival – 2013 trailer
Loikka dance film festival – 2013 trailer from Loikka Dance Film Festival on Vimeo.
Lisätiedot: loikka.fi
Kommentointi suljettu.