Saimaa Open Airissa kotomaamme puolia pitivät kunniakkaasti muun muassa Popeda, Apulanta, Eppu Normaali ja Stamina. Varsin varman päälle vedetty bändikattaus oli siis luvassa.
Eppu Normaali aloitti perjantai-illan jo kello 17. Syynä varhaiseen esiintymisajankohtaan oli samaan päivään ängetty toinen keikka. Läpijuoksuksihan esitys Epuilta meni, yleisö ei oikein missään vaiheessa ehtinyt lämmetä Martin ja kumppaneiden touhuille. Uskomatonta kyllä seuraavana iltana esiintynyt Popeda taasen veti pihan täyteen ja hyvissä voimissa ollut bändi nosti äijärokillaan yleisönsä nostalgian aallon harjalle.
Kaikki kunnia suomirockin puurtajille, mutta keski-ikäinen yleisö oli tullut katsomaan merten takaisia suuruksia. ZZ TOP keräsi useita tuhansia katsojia pimenevään Lappeenrannan iltaan. Kolmesta screenistä, pienoiselokuvista ja lavatapahtumia kuvanneista kameroista huolimatta herrojen show oli varsin askeettinen. Vaikka Texas boogie jylisi niin kuin pitikin niin en ollut ainoa, jonka mielestä kitaristi Billy Gibbons oli varsin hauraassa kuosissa. Partaherra ei ole, ”kuin” 63-vuotias, mutta tuntuu, että kovin monelle kiertueelle mestarista ei enää ole. Muutos on melkoinen, jopa viime vuoden valokuviin verrattuna. Luonnonkaunis esiintymisalue järvimaisemineen ja tuulessa kahisevine koivuineen teki ZZ TOP-yhtyeen vierailusta kuitenkin ikimuistoisen.
Lauantai-illan Thin Lizzy-keikan meinasi sotkea sade. Vaikka vanhat herrat astelivat hyvin varovasti lavalle, niin ainakin kitaristi Gorham veti melko hurjan näköisesti turvalleen sateen kastelemalla lavalla. Muutenkin Thin Lizzyn koneet tuntuivat käynnistyvän hitaasti. Muutaman lämmittelybiisin jälkeen homma lähti kuitenkin reippaaseen kiitoon, ja Lizzy-hittien kimara räjähti valloilleen. Jopa alun perin varsin heleä Whiskey in the Jar tykitettiin lähes Metallica-version mieleen tulleena heavytukistuksena.
Muita ukkoja nuorempi kitaristilaulaja Ricky Warwick antoi palaa sydämensä kyllyydestä ja veti lopulta päälle kuusikymppiset soittajatoveritkin mukaansa upeaan liitoon. Bändi koostuu tätä nykyä erittäin kokeneista herroista. Kokemusta on ammennettu muun muassa Whitesnaken, Ted Nugentin, Alice Cooperin ja Almightyn riveissä. Eli ei ihmekään, että lavakarismaa ja ammattimiehen asennetta löytyy. Phill Lynottin perintöä ei tämän upeammin voisi ylläpitää!
Saimaa Open Air on vielä syrjäisestä sijainnistakin johtuen outolintu kesäfestareiden katraassa, mutta kansainväliset esiintyjät, hyvät järjestelyt ja suomalainen luonto saattavat jatkossa houkutella vieraita pidemmänkin matkan päästä. Ainakin itäisestä naapuristamme oli Rauhaan saapunut suuri joukko rehellisen rockin ystäviä. Ketähän legendoja on ensi vuonna luvassa?
1 Comment
En ollut Lappeenrannassa,
En ollut Lappeenrannassa, mutta partamiesten Kaisaniemen keikka oli hienoa seurattavaa, setti oli todella monipuolinen ja käsitteli laajasti ZZ Topin tuotantoa boogiejyrästä konematskuihin ja psykedeliaan. Skittakoreografiat saivat takuuvarman hyvän mielen ja herrojen esiintyminen oli terästä. Itse ihastuin kovasti siihen uuteen ”I Gotsta Get Paid” -kipaleeseen.