Etulevyssä hillitty ”Elac Referenz” -plakaatti, ulkonäkö arvokkaan rauhallinen ja käytös moitteettoman asiallinen. Elac FS 507 VX-JET:ssä on huomattavan paljon samaa kuin aiemmin testatussa FS 509 VX-JET -isoveljessä niin visuaalisesti kuin äänellisestikin. Rakenne-erona on se, että 509:n erillinen yläbassoaluetta toistava elementti puuttuu ja 507:n bassoelementit ovat pykälän pienemmät.
Jälkimmäinen vaikuttaa oleellisesti siihen, että FS 507 VX-JET on viisi senttiä 509:ä kapeampi, kohtalaisen siro näin kookkaaksi kaiuttimeksi (korkeutta on kuitenkin 120 cm). Suoraa vertailua näiden kahden Referenz-sarjan kaiuttimen välillä en päässyt tekemään, niin tila kuin elektroniikkakin olivat erilaiset. 509:n kuuntelin maahantuojalla ja 507:n kaikessa rauhassa omalla toimistolla. Muistikuvia kuitenkin on sen verran hyvin, että mallien yhtenevyys on hyvin selvää.
Lippulaivan merkkejä
500-sarjan selkein merkki on kalleimman 600-malliston tapaan VX-JET-elementti. Se on koaksiaalielementti, joka yhdistää keskellä olevan Elacin tavaramerkkinä toimivan JET-diskantin ja ympärillä olevan rengasmaisen keskiäänikalvon. Koaksiaalissa on paljon hyviä puolia. Suurimpana tietysti se, että ääni irtoaa siitä pistemäisesti riippumatta kuuntelusuunnasta.
Bassoissa on Crystal Membrane -kaksikerroskartiot, joissa yhdistetään alumiinin jäykkyys ja paperimassan vaimennusominaisuudet. Edullisemmissa mallisarjoissa elementtien rungot ovat muoviseosta, mutta täällä mallisarjojen yläpäässä metallia. Tämä on tuotu korostetusti esille sorvaamalla maalipinta ohuena renkaana elementtien rungosta pois.
Tuo siro metallinvärinen kehys onkin 500-sarjan ainoa varsinainen koriste. Tottakai joka kohta on mietitty tyylillisesti hyvin tarkkaan, mutta varsinaisia somisteita vältetään tiukasti. Referenz-sarja ei ole Bling-sarja. Testipari oli väriltään tammea, vaihtoehtoina ovat ”Tobacco” ja musta. Etenkin musta kotelo yhdessä mustarunkoisten elementtien kanssa on hyvinkin tyylikäs ilmestys. Minun värisilmäni mukaan.
Onko bassotoisto kompastuskivi?
Elac FS 507 VX-JET onnistuu täyttämään highend-kaiuttimen kaavakkeesta hämmästyttävän määrän rukseja. Tai kääntäen, jos jotain ei tapahdu niin se on se alin oktaavi, jota ei vavauteta järeitä subwoofereita syrjäyttävällä voimalla. Joten aloitetaan äänenlaadun ruotiminen vaikka sitten juuri sieltä alimmilta bassoilta, Hans Zimmerin Black Hawk Down -soundtrack soimaan.
Onko sinulla kunnollinen kotiteatterilaitteisto, parin tonnin 5.1-kaiutinjärjestelmä ja oheiskalusto kunnossa? No, on aika varma, että FS 507 VX-JET:n ensimmäiset bassovyöryt saisivat sinut epäuskoiseksi. Mihin se subbari on sijoitettu, se ilmeisen kookas ja laadukas subbari? Ei se FS 507:n alakerran voima siis aivan heppoisella tasolla ole. Bassomassa vyöryy vääjääämttömällä voimalla ja painostavan uhkaavana kohti kuuntelijaa. Neljässä 18-senttisessä on kuitenkin pinta-alaa yhteensä saman verran kuin yhdessä 12-tuumaisessa eli aivan kevyin eväin ei olla liikkeellä.
Varmistukseksi pätkä Analog Pussyn Hanging Myself Comfortably -kappaletta. Kunhan alun jysäykset ja humppajumppa kelautuvat ohi päästään niihin kunnon murahduksiin. Hanaa avaamalla huone vavahtaa, vain se silmäkulmat välittömästi kasteleva (ja melkein housutkin) ristelyaluksen konehuonetta muistuttava paineaalto, jonka koin Paradigm Studio 15:n kanssa, puuttuu paikalta.
Ulottuvuutta ja voimaa oleellisempaa bassoilla on kuitenkin nopeus, kevytliikkeisyys, vaivattomuus. Se tunne siitä, että toistimena ei ole kaiutin vaan kuunnellaan aitoja instrumentteja. Joten Herbie Hancockia ja äärigroove sykettä ilmaan. Bassopää napsahtaa tiukalla kontrollilla, ilman kaupallista bassoboosti-luonnetta. Äänensävy ei ole kevyt, mutta nuoremman myyntiedustajan lailla omaa kykyään alleviivaava korostus puuttuu.
On selvää, että ne kaiuttimet, joissa on pari 12- tai jopa 15-tuumaista bassoelementtiä, ovat slämmin suhteen etulyöntiasemassa FS 507:n verrattuna. Mutta saatko tuoda sellaiset olohuoneeseesi? Siroon olomuotoon suhteutettuna 507:n bassotoistossa ei juuri ole valittamista. Se on luonteeltaan mehevän napakka. Kontrollia on, tukahtuneisuutta ei yhtään. Rytmi välittyy ja auktoriteettia on hyvin silloin kun sitä tarvitaan.
Ilmakitaroinnin hahmottaminen
VX-JET-elementin erikoisuus on mahdollisuus liikuttaa koko rakennetta syvyyssuunnassa. Takaa löytyy nuppi, jossa on selkeät merkinnät sijainnista. Nuppi on itse asiassa kierretangon pää, toinen pää on kiinni koaksiaalielementin rungossa. Kiertämällä nuppi kokonaan sisälle, elementti työntyy maksimimäärän ulos, noin sentin keskiasennosta.
”Luonne pysyy riippumatta siitä,
paukutanko Megadeathia vai
soljunko Stravinskyssa.”
Tässä asennossa stereokuvan piirto muuttuu ilmavaksi ja avaraksi, samalla äänensävy kirkastuu hieman. Vetämällä elementti syvemmälle etulevyyn stereokuva muuttuu pistemäisemmäksi kaiuttimien väliin ja sävy muuttuu aavistuksen tummemmaksi. Säätövaraa huoneen akustisten ominaisuuksien kuten myös kuuntelijan mieltymysten mukaan.
VX-JET:n säätö on kuitenkin vain hienosäätö. Yleisluonne pysyy aina samana. Se yleisluonne on, no, hyvin Elac-henkinen. Vahvasti suuntaavien kaiuttimien stereokuvallista kolmiulotteista teräväpiirtoa ei ole. Sen tilalla on kaiuttimien alueelle leijumaan jäävä esitys, joka on kuulas ja kaunis vaikka rumpalin paidan sävy ei erotukaan.
Itse asiassa VX-JET vie stereokuvan yhtenäisyyden vielä askeleen merkin perusmalleja pidemmälle. Stereokuva on hyvin koherentti kokonaisuus, jossa kaikki instrumentit elävät yhdessä. Tekevät tilaa toisilleen ja kampeavat päällekäin, tilanteesta riippuen. Luonne pysyy riippumatta siitä, paukutanko Megadeathin Skin o’ My Teehtiä vai soljunko Igor Stravinskyn Fairy’s Kiss -baletin konserttisalin maisemaan.
Kannattaa muistaa kaksi asiaa. Yksi on se, että huone vaikuttaa keskivertoa enemmän tälläisen ei erityisen voimakkaasti suuntaavan kaiuttimen stereokuvaan. Kaiuttimien sijoitus ja huoneen akustiset ominaisuudet vaikuttavat selvästi. Ja toinen on se, että koska keskialue ja diskantti toistetaan koaksiaalielementillä, FS 507 VX-JET:n järkevä kuuntelualue alkaa noin metristä. Tai sitä lähempää en enää kokeillut, mutta äärimmäisenkin lyhyellä kuunteluetäisyydellä ääni pysyy hyvin yhtenäisenä eikä hajoa osiin tai äänensävy heilu ja hölsky pienimmästäkin pään liikkeestä.
Tarkka, mutta tahdikas
Akustiset instrumentit heräävät hyvin tehydyillä levyillä erinomaisen hienosti eloon. FS 507 tasapainoilee läpikuultavuuden ja kuitenkin tietyn armollisuuden välimaastossa. Ne vaisunkaan kuuloiset äänitteet eivät muutu kamaliksi. Metallican soundillisesti enempi huvittava kuin hurvitteleva esikoislevy Kill ’em All saa nuoruuden innollaan jalan vippaamaan ja nuorten vihaisten miesten iloinen tunnelma välittyy mainiosti ilman, että korviin sattuu ollenkaan. Motorbreath-kappale saa päinvastoin vain avaamaan lisää hanaa ja Whiplashin kohdalla ei voi kuin hymyillä mukana vilpittömälle innolle ja vauhdille.
FS 507 VX-JET on tarkka ja tasapainoinen, mutta osaa kuitenkin olla ystävällinen. Joten hempeämmästä genrestä Katie Meluan makeasoundinen Piece By Piece pyörimään. Luonteeltaan aavistuksenkin kaunistelevat toistimet kun tuppaavat muuttaman makeasoundisen biisin suoraan ällöttävän tahmeaksi. Hieman 507 makeutta tietysti korostaakin, mutta ei niin paljoa, että hunajan yliannostuksen vaara olisi vielä edes lähellä.
Billie Holidaykin viekottelee Lady In Satinilla puoli askelta taaempana, mitä selkeimmillään. Sinä joudut päättämään, onko se vetäytymistä vai olisiko puoli askelta edempänä jo halpaa tyrkyttäytymistä. Kun ei tyrkytetä, kiinnostus voi nimittäin kasvaa suuremmaksi kuin heti tuppautumisella saavutettaisiin.
Läpikuultavat käytetylle oheiskalustolle
Kymppitonni on paljon rahaa, todella paljon. On siis täysi oikeus odottaa sekä suurta vastinetta että varsinaisten vikojen täydellistä puutetta. Elac FS 507 VX-JET ei petä. Kaiutinta kävi kuuntelemassa muutamakin ihminen testirupeaman aikana ja kaikki ymmärsivät hetken kuunneltuaan, miksi hintalappu on korkea. Siksi, että niin on suorituskykykin.
507 ei ole viimeisen päälle bilepumppu eikä toisaalta järeän kotiteatterin PA:ta muistuttava tykki. Se on luonteeltaan hienostunut, hyvin hienostunut, ja toimii parhaiten kun vaaditaan laatua ennen määrää. Irtoaa siitä oikein mukavasti puhdasta ääntäkin, mutta isossa tilassa kovaa luukuttavalle on mielekkäämpiäkin vaihtoehtoja.
FS 507 VX-JET tarjoaa vaativalle hifiharrastajalle laatua ja erottelukykyä, mutta myös hieman matkustusmukavuutta reissuille musiikin maailmaan. Kuuntelyväsymystä ei tule, näillä voi niin ahmia kuin nautiskellakin levyn toisensa jälkeen toistoformaatista riippumatta. Äänilähteet muuttuvat ja muokkautuvat, mutta äänentoistoketjun toisessa päässä on aina paikka hyville kaiuttimille.
Edit: Elementtien koristerengas on tehty sorvaamalla maalipinta auki, ei hiomalla.
Lyhyesti: Tyylikäs, tahdikas ja tasapainoinen kaiutin, josta ei irtoa tippaakaan kuunteluväsymystä pitkilläkään retkillä musiikin maailmaan.
Hinta: 10 660 euroa parilta
Maahantuoja: Scanteknik
Elac-kauppiaasi:
Kommentointi suljettu.