Pari kuukautta sitten esitelty Linn Sekrit DSM ei muistuta ollenkaan perinteisiä hifilaitteita. Se on hyvin pieni eikä paina juuri mitään. Raskaan hifin harrastajalle tulee äkkiä ihmetys siitä, että mitä tällä on oikein tarkoitus tehdä. Ei tukevaa volmenuppia, ei isoja viisareita, ei hukkalämpöä sen vertaa, että kelpaisi edes kissanpediksi – saati sitten pitäisi kotia lämpimänä.
Takaa löytyy sentään tuttuja asioita, mutta outona yhdistelmänä. Analogisia sisääntuloja on vain yksi. Etuvahvistinanto on edes pienenä lisänä eli päätevahvistimen, subbarin tai aktiivikaiuttimien kytkentä onnistuu. Digi-inputteina ovat kummatkin, optinen ja koaksiaalinen, mutta niiden seurana on kolme HDMI:tä ja myös HDMI-anto. HDMI:hän on kotiteatterijuttu, miksi sellainen on ängetty stereolaitteeseen? Valveutuneimmat meistä ovat sentään nähneet Speakon-kaiutinliittimet joskus aikaisemmin. Hyvin tukeva ja tiukkakontaktinen lukittava nelinapainen pikaliitin kun on ammattipuolella standardi.
”Biitti ui välittömästi
selkäytimeen.”
On siis selvää, että perinteinen hifiharrastaja ei välttämättä korvaansa lotkauta tälle pienelle metallirasialle. Ellei ole sattunut kuuntelemaan sillä musiikkia.
Välittömästi tukka putkella
Aloitan täydellä vauhdilla. Analog Pussyn Trance N Rollin nimikkokappale soimaan ja vauhtia on tasan sen 145bmp-tahdin mukaisesti, täysin nikottelematta. Tämä kappale ei varmaan ole koskaan soinut kotonani innostavammin ja menevämmin. Biitti ui välittömästi selkäytimeen. Aivan sama käy Herbie Hancockilla. Silmien edessä voi nähdä tärähtelevän afron kun Thrustin tiukka avausraita Palm Grease irtoaa sykkeellä, jossa ei juuri ole parantamisen varaa.
Soundi ei ehkä ole sellainen viimeisen päälle kuulas kuin parhailla perinteisen hifin järjestelmillä, mutta hyväntuulista mukaansatempaavuutta ja esityksen läsnä nostavuutta on sitten sitäkin enemmän.
Ja ei, Linn Sekrit DSM ja Sneaky Unik -laitteisto ei ole vain räväkän menomusiikin toistaja. Charlotte Mattaxin yksittäinen cembalo herää hyvin vahvana henkiin ja musiikki astuu etualalle. Igor Stravinskyn Tulilinnun alun painostavan piinaava tunnelma täyttää huoneen vaikka jossain hifistin takaraivossa kuuluukin naputus, että pikkukaiuttimet jättävät kokonaisen kaksi oktaavia bassopäästä toistamatta. Huomio kiinnittyy vain siihen, että melkein näen tutun teoksen tanssijat edessäni ja bassovaje unohtuu samantien.
Kaikilla äänitteillä päällimmäisenä on se sama välitön luonne, joka vetää huomion musiikkiin.
Paljastus, olen puoleellinen
Myönnän, kerron itselleni hankkimastani laitteesta. Ostin Sekrit DSM:n kun tarkoitus oli hankkia olohuoneeseen joku aina toimiva ja taustamusiikkia toistava kunnollinen järjestelmä. Hifiharrastajalla kun pyörii milloin mitäkin kummallista kokeiltavana ja muu perhe ei pääse välillä kuuntelemaan musiikkia ollenkaan.
Ajatus ei toiminut. Linnin kanssa musiikki ei nimittäin mitenkään pysy taustalla vaan selkäytimeen tarttuva svengi aiheuttaa keittiössä paistinpannulta biitin tahtiin putoilevaa ruokaa ja hyvin huonon keskittymisen esimerkiksi artikkelin kirjoittamiseen.
Tällä tapahtuu nyt sama kuin aikaisemmin kokeilemallani Akurate DSM:llä, mutta vahvempana. Moni musiikki, jota muut väittävät loistavaksi ja joka ei ole vain mitenkään purrut, kuulostaa yhtäkkiä innostavalta. Miksi niin? Miksi peruslaitteella paremmin kuin 6 700 euron hintaisella koneella, jossa hintalappu ei edes sisällä päätevahvistimia?
Ainakin kaksi syytä. Yksi iso on se, että yritin kuunnella Akuratea perinteisenä hifilaitteena. Istuin tiukasti keskellä sohvaa ja yritin analysoida stereokuvan muodostumista. Perseelleen meni. Tyypillisellä hifilähestymisellä Linnin järjestelmä voi kuulostaa toimivalta, mutta se on kuin Land Roverin ajaminen asvalttitiellä. Kyllä, Discovery 3 on mukava, hiljainen, suorituskykyinen ja edustava, mutta se ei silti kerro kuin murto-osan taustalla olevasta ideasta.
Minun tulkintani on, että älä yritä tehdä Linnillä hienoa hifijärjestelmää, jonka tulisi toimia sen rakkaan kuuntelutuolin keskikohdalle. Laita kaiuttimet jollekin seinustalle ja anna musiikin virrata. Silloin et voi etsiä niitä perinteisiä hifiarvoja, triangelin sijaintia tai taltioinnissa käytetyn mikrofonin mahdollistamaa pellin jälkisointia. Saat irti musiikin kokonaisvaltaisena esityksenä, musiikkina etkä äänitteenä.
Toinen syy on käytetty laitteisto. Linn tuntuu viihtyvän oman sukunsa parissa keskivertoa paremmin. Nyt käytössä oli vain Linniä eikä järjestelmä ollut monesta merkistä kasattu.
Linn Sneaky Unik on tosi pieni kaiutin, 23×23-senttinen etulevy ja noin 10 senttiä syvyyttä. Mutta ei kenkälaatikko vaan sivuille kaarevasti viistoutuva sekä etu- että takalevystään. Muodolla on kaksi syytä. Yksi on se, että aivan seinän viereen asennetun kaiuttimen voi kääntää haluamaansa suuntaan ja toinen se, että edestä tai etuviistosta katsottuna Unikilla ei näytä olevan syvyyttä ollenkaan. Kaiutinta saa mustana ja valkoisena, ja valkoisen voi maalata haluamansa väriseksi.
Unikilla kuunneltaessa musiikilla on aivan hirveä drive, jos soitettava musiikki vain antaa sen myöden. Bassopää ei mene kovinkaan alas, mutta sykettä ja tahtia on erinomaisesti. Toisaalta rauhallinen musiikki tempaa sekin mukaansa, perinteisen soljuvuuden tilalle on vain tullut jotain viettelevämpää. Yleinen sävy on hyvin tasapainoinen, mikään ei pistä korvaan häiritsevänä. Kaikki vain toimii niin hyvin, ettei mihinkään perinteiseen äänelliseen yksityiskohtaan kiinnitä huomiota.
Kokeilin muutamaakin muuta kaiutin, edullista ja kallista, Sekrit DSM:n perässä. Jos ne toivatkin jotain tullessaan, basson mehevyyttä ja ulottuvuutta siis lähinnä, ne myös hukkasivat sen parhaan menevyyden, jonka Sneaky Unik loihti ilmoille. Sen, joka tempaa musiikkiin mukaan ja saa esityksen nousemaan pääosaan ääniteteknisten ratkaisujen jäädessä jonnekin kauas syrjään. Pahimmillaan väärät kaiuttimet, laadukkaassa hifilaitteistossa hyvinkin kauniisti soivat, hävittivät koko systeemin jujun.
Lisää bassoa, lisää ohjelmalähteitä
Eikö se pikkukaiuttimen bassopää riitä sinulle? No, Linnillä on upotettavia kaiuttimia, jalusta- ja lattiakaiuttimia sekä subwoofereita. Haluttaessa pari oktaavia lisää ulottuvuutta Sekrit BR-27 -subwoofer on ehkä hauskin ratkaisu, jos pääkaiuttimet haluaa pitää pieninä. Siinä ostaja saa bassoelementin, tukevan etulevyn elementille ja vahvistimen. Käyttäjän itsensä pitää järjestää 25 – 40 litraa suljettua tukevaa koteloa muodossa tai toisessa. Seinän sisälle, sohvan alle, minne vain. Käytännössä BR-27 on ilmeisesti Linn Majik 126 -subwoofer ilman koteloa.
”Tekisi mieli sanoa,
että aivan
sairaan siistiä.”
Linn DS -soittimen omistajan kannattaa ehdottomasti asentaa tietokoneelleen Linnin ilmainen Songcast-ohjelma. Sillä voi napin painalluksella valita, kuuluuko tietokoneen toistama ääni (Spotify, Youtube, nettiselain, tiedostojen soitto-ohjelma, mikä vain) sen omista kaiuttimista vai Linn DS -soittimen kautta. Siirto toimii häviöttömästi verkon yli eli mitään äänenlaadullista heikkenemistä ei tapahdu.
Tekisi mieli sanoa, että aivan sairaan siistiä. Nämä ovat niitä asioita, joilla otetaan nykymaailman musiikkitarjonnasta kaikki irti. Youtubessakin on vaikka kuinka paljon hauskaa materiaalia, mutta ei sitä läppärin kaiuttimista jaksa kuunnella. Eikä aina myöskään jaksa ruveta kytkemään erillisiä johtoja. Näin tämän kuuluukin mennä.
HDMI-otot mahdollistavat kaksikanavaisen leffajärjestelyn. Sekrit DSM hoitaa DVD:n, Blu-rayn sekä kaapeli- ja satelliittivirittimien äänipuolen ja signaali jatkaa HDMI-annosta näytölle, televisiolle tai videotykille. Lisäksi DSM voi prosessoida sen verran äänisignaalia, että se kerää vasemman ja oikean kanavan toistettavakseen ja antaa muiden jatkaa matkaansa oman äänenvoimakkuussäätimensä ohjaamana surroundvahvistimelle. Monikanavaratkaisukin siis onnistuu.
Sekrit DSM:ssä on vielä neljä päätevahvistinta, siksi se nelinapainen Speakon-kaiutinliitin. Musiikkia saa siis hyvin helposti useampaan huoneeseen tai yhden kaiutinparin voi bi-ampata. Käyttöohje mainitsee myös vaihtoehdon, jossa kahdeksanohmisia kaiuttimia on kahdet rinnankytkettynä per vahvistinaste. Käytännössä siis neljään huoneeseen voi saada musiikin soimaan yhtä aikaa.
Linn Sekrit DSM:n salaisuus on saada hymy musiikinkuuntelijan huulille ja se onnistuu siinä erinomaisesti. Sivuoireena myös toiminnallisuus ja varustelu saavat aikaan vähintään yhtä leveän hymyn. Valitettavasti vain en voi välittää salaisuutta kirjoittamalla teille, vain kertoa sen olemassaolosta. Jos perinteisestä poikkeava näkemys musiikinkuunteluun kiinnostaa, joudutte menemään ja kuuntelemaan itse.
Lyhyesti: Soittaa kaiken, mitä modernin musiikin kuluttaja toivoo ja tekee sen aina musiikkiin innostaen.
Hinnat
Linn Sekrit DSM -verkkosoitin: 2 192 euroa
Linn Sneaky Unik -kaiuttimet: 231 euroa kappale
Linn Classik Kolum -jalusta: 167 euroa pari
Valmistaja: Linn
Linn kauppiaasi:
Kommentointi suljettu.