Katalonialainen Jordi Savall on luonut satakunta tallennetta käsittävän levytuotannon. Muun ohella voi hämmästellä sitä, kuinka tällainen huippulaatuinen ja kompromissiton toiminta lyö leiville samaan aikaan, kun suuret levy-yhtiöt ovat supistaneet klassisen tuotantonsa minimiin tyytyen pomminvarmoihin hittiteoksiin ja kansikuvissa näyttäviin taiteilijoihin.
Syyrialle omistettu julkaisu Orient–Occident II on Savallin Alia Vox -levymerkille tyypillinen kirjan ja monikanavaisen levyn hybridi, jonka sisältö painaa ja musiikki viettelee. Viisikymmentä sivua seitsemällä kielellä esittelee Syyrian korkeata kulttuuria ja rikasta historiaa vuodesta 9000 ennen ajanlaskun alkua viime vuoden heinäkuuhun asti. Aikajana ulottuu yhä jatkuvaan kansannousuun ja sisällissotaan, jonka osapuolten julmuudet tasapuolisesti mainitaan. Tekstissä itse musiikkia esitellään vain niukasti.
Suurin osa kappaleista on vanhaa syyrialaista musiikkia: tansseja, rakkaus-, valitus- ja rukouslauluja sekä improvisaatioita. Jokunen kappale tulee Välimeren alueen muista maista. Soittimina on eri maiden kansansoittimia, keskiaikaisia huiluja, näppäiltäviä tai jousella soitettavia kielisoittimia ja rumpuja. Lauluäänet kiemurtavat väristen ja huilut liukuvat pehmeästi sävelestä toiseen. Savall itse soittaa keskiaikaista viulua vielleä ja gamban kaltaista nelikielistä rebabia.
Savall tuli tunnetuksi alun perin gambataiturina sekä ranskalaisen ja espanjalaisen barokin mestarillisena tulkkina. Ympärilleen keräämänsä ja teeman mukaan vaihtuvan muusikkoyhteisön kanssa hän on kiertänyt maailmaa eri produktioiden merkeissä, myös Suomessa pariin otteeseen. Kansainvaellus, rajojen ylittäminen ja kulttuurivaikutteiden kulkeutumien ovat olleet pysyviä aiheita.
Vaikka kärsimyksestä ja vainosta on syntynyt paljon musiikkia, moraalinen ja yhteiskunnallinen viesti ei Syyria-levystä pelkän kuuntelun perusteella hyökkää päälle. Päinvastoin, ihmisten kauneudentaju ja kansojen luomisvoima ovat pääosassa.
Surround-ääni yhdistää aistillisen pehmeyden ja intensiivisen läsnäolon ihanteelliseen tasapainoon kivisten holvien autuaallisen laveassa akustiikassa. Kuunnelkaapa Driss El Maloumin improvisaatiota suolikielisellä ud-luutulla tai Oumeima Khalilin syyrialaista laulua Ya Mariam el bekr (Oi, Neitsyt Maria) ohuilla kapuloilla soitettavan santurin helkkeessä.
Kommentointi suljettu.