Edguysta tuttu Tobias Sammet on pyörittänyt metallioopperakonseptiaan jo parikymmentä vuotta. Albumien taso on polkenut viime vuodet paikallaan, mutta tyylikkään visuaalisen ilmeen ja kovan luokan vierailijoiden turvin kansainvälinen kiinnostus on säilynyt. Uusi levy on vanhaa tuttua, mutta tasonnostoa on havaittavissa.
Tälläkin kertaa mukana on vakiohahmojen (Kiske, Lande, Catley) kavereina nippu metallivaltakunnan aatelistoa. Laatua ovat omalta osaltaan takaamassa Primal Fear vokalisti Ralf Scheepers, ”meidän oma” Floor Jansen, Pretty Maidsin Ronnie Atkins, Mr. Big kultakurkku Eric Martin, sekä Queensrÿche-legenda Geoff Tate.
Sammet on kertonut säveltävänsä Avantasiakappaleet nykyään vierailevien laulajien suiden mukaisiksi. Siksi esimerkiksi Kisken tulkitsema The Inmost Light kuulostaa Helloweenilta ja Kill the Pain Away Jansenin tulkitsemana Nighthwishiltä. Tuli vaan mieleen, että ärsyttääköhän Holopaista, kun bändinsä laulajatar käy vieraissa ja levylle laulamistaan kappaleista ainakin toinen on jopa astetta parempi, kuin emoyhtyeen useat biisit. Yksi hutikin on mukaan tullut, sillä Eric Martinille tehty Rhyme and Reason on liian hätäinen kappale hänen esitettäväkseen. Olisi Tobiaksen kannattanut Mr. Bigin tyylinen nojailuballadi vaan miehelle raapustella. Levyn päättävä polveilevampi Arabesque jää myös puolitiehen. syy ei ole upeaäänisessä Jorn Landessa, vaan Itämaisten ja kelttiläisten teemojen yhdistelyssä, joka tekee kappaleesta väkinäisen oloisen.
Pitkällä nimellä paiskattu albumi on pienistä kauneusvirheistään huolimatta jälleen hieno osoitus Sammetin visionäärisyydestä ja luovuudesta. Kappaleet ovat kautta linjan kompakteja ja kertosäkeetkin jäävät mukavasti mieleen. Tuotantopuolta on hiottu kiiltäväksi, jättäen kuitenkin sen verran säröä ja rosoa, että siitä saa otetta. Valitettavasti instrumentti nimeltä kompuutteri kuuluu läpi, mikä syö kuuntelukokemuksesta (niin kuin nykyään lähes poikkeuksetta) luonnetta ja syvyyttä. Pidempään Avantasiaa seuranneille albumi ei mitään uutta ja ihmeellistä tarjoa, mutta siinähän tuo paremman puutteessa menee. Jos Sammetin satumaailma ei ole ennestään tuttu, niin kyllä tästäkin albumista kelpaa liikkeelle lähteä. Ottakaa tämän jälkeen kuitenkin kuunteluun Avantasian kaksi ensimmäistä metallioopperaa. Ne ,jos mitkä, ovat power metallin mestariteoksia.
P.S. Koetapa herra Sammet ommella jo uutta mallistoa catwalkille, pelkkä mallien vaihtaminen ei enää tahdo riittää!
P.P.S. Kaikkea hyvää & voimia Floor Jansenille terveyshuolien voittamiseksi.
Kommentointi suljettu.