Kaikella kunnioituksella Pro-Jectia, Goldringia ja vintage-halpiksia kohtaan, mutta kyllähän se on Rega, joka ensimmäiseksi tulee mieleen perustason levysoittimista puhuttaessa. Siis niistä musiikin ystäville tarkoitetuista, pelkistetyistä lankuista lautasella, vipuvarrella ja ääniaskilla.
Roy Gandyn brittipaja suolsi kaiken kansan vinyylikalustoa silloinkin, kun kaikki muut haahuilivat uuden uljaan formaatin, CD:n, perään ja niittää nyt kaukonäköisyytensä jalostamaa satoa kovassa kisassa kuluttajien kukkaron sisällöstä. Rega on käsite ja kohtuuhintaisen levysoitinmaailman henkinen markkinajohtaja. Ehkä aineellinenkin. Piste.
”Rega on käsite
ja kohtuuhintaisen
levysoitinmaailman
henkinen markkinajohtaja.”
Gandyltä meni viisi vuotta perusmallinsa päivitykseen. P1 tuli markkinoille 2006 ja vaikka se otettiinkin ilolla vastaan, jotkut sen teknisistä ratkaisuista, esimerkiksi MDF:stä työstetty levylautanen, herättivät kevyttä närää nirsojen hifiharrastajien keskuudessa. Uusi RP1 on toista maata. Sen kompromissit on valittu huolellisemmin.
Sorvaten…
Valkoisena, harmaana ja platinan värisenä saatava Rega RP1 on sangen spartalainen kapine, millä tässä yhteydessä tarkoitetaan pelkistystä & puhdaslinjaisuutta, mutta myös teknisten ratkaisujen pyhää yksinkertaisuutta ja käyttökynnyksen mataluutta.
Soitin on varustettu sisäisellä vaihtovirtamoottorilla, hihnavedolla, fenolihartsisella, käytännössä resonoimattomalla levylautasella, helpposäätöisellä, käsikäyttöisellä ja komposiittirakenteisella RB101 -äänivarrella, jonka päähän on asennettu Ortofonin valmistama OM5e -äänirasia. Pyörimänopeuksia soittimesta löytyy kaksi. LP:ille ja singleille omansa. Haluttu nopeus valitaan käsin, hihnan sijaintia vetoakselilla varioiden.
Vakioäänirasialle soveltuva neulanpaino asettuu automaattisesti oikeaksi, kun varren vastapainon työntää varren takaosasta eteenpäin, niin pitkälle kun se menee. Kätevää. Äänivarren sivuttaisvedon kompensointi tapahtuu omalla pikku vivullaan. Varren nostoa ja hidastettua laskua varten on oma vipunsa varren juuressa. Rungon vasemmassa etukulmassa sijaitsee hallitun pyörintäliikkeen käynnistävä ja sammuttava keinukytkin. RP1: n mukana toimitetaan akryylinen pölykansi.
RP1:n vakiorasia on Moving Magnet -tyyppiä eli sen signaali käy sellaisenaan useimpien vahvistinten levysoitinliitäntään. Jos levysoitinliitäntää ei löydy, sellainen pitää hankkia. Markkinoilta löytyy sopivia levysoitinesivahvistimia muutaman kympin purkeista tuhansien eurojen järkäleisiin. RP1:n kuuntelukokeissa käytin Regan omaa Fono MM -vahvistinta, jonka annon kytkin etuvahvistimeni linjaottoon.
Toki pitkän linjan harrastajana olen vihkiytynyt vinyylille jo vuosikymmeniä sitten ja kalustohan on sitä myöten tänään suhteellisen järeätä luokkaa, vaan kun laitoin Regan sorvin ensi kertaa kieppumaan, jouduin toteamaan, että hyvästi kuuluu musiikki systeemillä, jota vähän yli kolmensadan euron hintalappu ja vaatimattomuus kaunistavat. Ihan totta: ilokseen ärpeeykkösellä levyjä kuunteli, vaikka soinnista puuttuivatkin sekä järisyttävin vakaus että analyyttisin avoimuus. Meno ja meininki olivat toki hyvällä tolalla, mutta aistittavissa oli myös lievää levottomuutta ja ripaus ylimääräistä rosoa.
…ja viilaten
Ei hätää: Rega ja Roy Gandy tulevat itseään hifiharrastajana pitäviä tahoja puolitiehen vastaan, tarjoten RP1:n suorituskyvyn petraamiseksi joko tehtaalla asennettua tai erikseen hankittavaa päivityspakettia. Sen avulla soittimen pitäisi tyydyttää jo vähän vaativampaakin vinylistiä.
The Performance Pack on paketin nimi ja se sisältää seuraavat palikat: Rega Bias2 -äänirasian, vakioremmiä tukevamman vetohihnan, täysvillaisen levylautasen maton ja rasian asennuksen optimoinnissa auttavan protraktorin. Päivityspäkki kustantaa satakunta euroa.
No, jopas. Kun aloitti päivityksen asteittain, vaihtamalla ensin lautasliinan tuhdimpaan, ilmaantui soundiin aiempaa ripauksen rauhallisempi ote. Musiikki tuntui välittyvän jouhevampana ja soljuvammin. Hyvä niin, mutta eteenpäin. Vetohihnan vaihto saattoi vaikuttaa rytmisten ajoitusten tarkkuuteen ja yleiseen vakauteen, ymmärrettävää, mutta rasianvaihdon jälkeen avautui kokonainen uusi maailma. Kaikkiin ulottuvuuksiin. Sointia ei nyt vieläkään voinut luonnehtia erityisen hienostuneeksi, mutta tukkoisimmat ja karheimmat sävyt kyllä kaikkosivat, kun Bias2 syrjäytti OM5e:n varren nokasta.
Viilaus siis kannatti. Satasen lisäpanostuksella Rega nostaa äänenlaadun tasolle, jonka ylittäminen saattaa johtaa jo välineurheilun puolelle. High endin houkutusten äärelle. Sinne missä arvotuksen välikappaleet ovat mittanauha, puntari ja hintalapun numerosarjan pituus.
Toisaalta: RP1 ansaitsisi ehkä vielä Bias2:takin paremman äänirasian…
4 Comments
”RP1 ansaitsisi ehkä vielä
”RP1 ansaitsisi ehkä vielä Bias2:takin paremman äänirasian”
Mikäpä olisi hyvä valinta?
Luulen, että maahantuoja osaa
Luulen, että maahantuoja osaa varmaan ehdottaa muutamaakin tuohon varteen istuvaa vaihtoehtoa.
No juu, kelpaishan
No juu, kelpaishan Dynavectorin edullisimmalla askilla Regaa ajeluttaa, mutta linjassa olisivat ehkä kuitenkin paremmin Nakaogan MP-150 tai MP-200, 200-250 euron hintahaarukassa.
Mahtaisikohan Denon DL110
Mahtaisikohan Denon DL110 istua kuinka hyvin Regan nokkaan?