On tilanteita, joissa johtojen vetäminen on kuin yrittäisi repiä purkkaa tukasta. Periaatteessa se onnistuu, mutta toivot tosi tosi tosi paljon, ettei tarvitsisi. Salossa toimivan Pebble Audion peleillä on hoidettu monta tilannetta, jossa signaali halutaan siirtää langattomasti paikasta toiseen.
Alkuperäiset tuotteet RCA2RCA ja USB2RCA kävivät testissä heti ilmestyttyään. Molemmat on nyt päivitetty nimeltään pienellä i-kirjaimella ja toimintaa on hienosäädetty.
Selkeitä uudistuksia on kaksi. Ensinnäkin se, että RCA-vastaanotin voi ottaa nyt sisälle maksimissaan 2,1-volttia eli CD-soitinkaan ei yliohjaa sitä. Toinen hyvä asia on siirtyminen virtalähteissä mikro-USB-malleihin. Jos siis koirasi tai vaikka naapurisi syö virtalähteen, saat helposti lähikaupasta uuden tilalle. Vain tämä uusi vahvistin-vastaanotin, AMPRX, vaatii selvästi järeämmän virtalähteen, USB-virralla ei kaiuttimia ohjattaisi.
Missä käytän langatonta vahvistinta?
Oikeastiko et keksi, mihin voisit hyödyntää vahvistinta, joka saa signaalinsa kaapelien sijaan langattomasti? No jos vaikka aloitetaan ihan siitä olohuoneen järjestelmästä. Kun vastaanottimessa on vahvistin mukana niin et ole sidottu aktiivikaiuttimiin vaan voit käyttää mitä vain tavallista passiivikaiutinta – siis niitä, joissa on vain paikka kaiutinjohdoille eikä virtapiuhaa.
AirPlayt, DLNA:t, Bluetoothit ja muut ovat kivoja aina silloin kun toimivat. Vaan jokainen meistä ei jaksaisi parittaa ja koodata ja konffata, jotta saa musiikin soimaan. Silti musiikin soisi soivan tietokoneesta tai tabletista sohvalla lojuessasi vaikka kaiuttimet ovatkin toisella puolella huonetta. Ja se tilan poikki pingotettu pyykkinaru saisi pysyä vain kylppärissä.
Johto siististi seinustalla, ehkä jopa lattialistana toimivan johtokourun sisällä? Toimii, jos seinustaa kulkee koko matkalla. Etenkin uusissa taloissa on vain niin avoimia tiloja, että signaalin vieminen neljän metrin päähän siististi seinustoja pitkin saattaa vaatia 20-metrisen kaapelin…
Kuvittele, että haluat tehdä 7.1-kanavaisen kotiteatterin siihen avoimeen olohuoneeseesi. Mistä vedät neljälle surroundkaiuttimelle ne kaapelit? On muuten aika rajusti helpompaa, jos takaseinän pistorasioiden lähelle asennetut AMPRX:t hoitaisivat asian langattomasti ja lähettimet nököttäisivät AV-vahvistimen vieressä.
AMPRX:n teho, 25 wattia per kanava, riittää näihin molempiin tarkoituksiin hyvin. Jos rakennat äänieristettyä leffaluolaa niin 25 wattia voi olla vähän alakanttiin, mutta siellä on toisaalta helppoa vetää niitä paksuja johtojakin rakenteissa piilossa. Tehon voi tosin tuplata. Itse asiassa AMPRX nimittäin työntää 50 wattia neljään ohmiin, jos kuormittaa vain sen yhtä kanavaa – virtalähde on siis pullonkaula. Tämä onnistuu niin, että parittaa RCA-lähettimeen toisenkin AMPRX-vahvistin-vastaanottimen ja käyttää sitä sitten toisen kanavan kanssa.
Onko sen äänenlaatu tarpeeksi hyvä?
RCA2AMP-paketin lähetin ottaa sisälleen analogisen signaalin RCA-liittimistä. Jotta se voidaan lähettää häiriöittä ja langattomasti, pitää signaali muuttaa ensin digitaalimuotoon. Tässä tapauksessa käytettävä digitaalisignaali on hieman CD-laatua parempi 48 kHz ja 16-bittinen, mutta kyse ei olekaan digisignaalin laadusta sinänsä vaan siitä muunnoksesta. Vaikka se tehdään hyvin, se on kuitenkin aina muunnos, joka ei voi tapahtua täysin ilman häviöitä.
Sitten siellä vastaanotinpäässä tuo digitaalisignaali pitää muuntaa takaisin analogiseksi ja sen muunnoksen laadukkuus vaikuttaa äänenlaatuun. Samoin kuin päätevahvistimen äänenllinen luonne.
”Yhtään varsinaista vikaa ei
äänestä pysty osoittamaan.”
Highend-harrastajalle, jolle kaapelijumppa ja esivahvistimeen äänellisesti optimaalisten vahvistinputkien etsiminen on henki ja elämä, AMP2RCA ei tietenkään ole sopiva. Vaikka äänenlaatu olisi kuinka hyvä, ajatus niistä muunnoksista kaivertaisi kallon kaljuksi alta aikayksikön.
Sen sijaan normaalikuluttajalle RCA2AMP on ehdottoman loistava laite. Yleisesti ottaen äänenlaatu on aivan mainio vaikka sitä vertaisi hyvin järeään laitteistoon. Bassopää on aavistuksen kevyt ja highendin käsinkosketeltavuuteen ja välittömyyteen on matkaa, mutta yhtään mitään varsinaista vikaa ei äänestä pysty osoittamaan.
Bassopää on riittävän napakka, niin funk kuin teknokin napsuvat menemään oikealla tahdilla, sellaisella mukaansa nappaavalla. Keskialue piirtää solistin juuri siihen, mihin pitääkin ja yläpäässä ei ole yhtään ylimääräistä karheutta tai kireyttä, joka aiheuttaisi kuunteluväsymystä. Enemmänkin sointi on ihan tipan pidättyvä, aavistuksen kohtelias. Sellainen, joka varoo räkäisemästä terävääkään konsonanttia pisteliäänä korville tai iskemästä rumpukapulalla otsaan vaikka peltien takana kuinka riehuttaisiin.
Pieni hyvä laatikko
Pebble Audion ensimmäiset tuotteetkin olivat mainioita. Merkeistä ja standardeista riippumattomia koneita äänen langattomaan siirtoon. RCA2AMP vie asian pykälää pidemmälle eli tarjoaa vahvistimen samaan pakettiin. Suomessa sattuneesta syystä on aktiivikaiuttimia aika monessakin kodissa, mutta ei kaikissa. AMPRX-vahvistin-vastaanotin mahdollistaa juuri sen kaiuttimen käytön langattomasti, joka sinun korviisi ja silmiisi parhaiten istuu.
Maksaako se liikaa? No jos AMPRX olisi vertailussa muiden noin 500 euron vahvistimien kanssa niin ehkei se ryhmätestiä voittaisi, mutta ei varmasti häviäisikään. Äänenlaatunsa puolesta siis. Se nyt vain sattuu olemaan Suomessa tehty Pingpongian sijaan ja lisäksi ottaa signaalin sisäänsä langattomasti. Että minusta se ihan varmasti ei maksa liikaa laatuunsa nähden. Jos haluat valita vahvistimen äänenlaadun perusteella niin varmasti vertailet sopivat vaihtoehdot ja päädyt mieleisen kuuloiseen. Sen sijaan, jos haluat merkkiriippumattoman langattoman ratkaisun niin RCA2AMP:n lisäksi vaihtoehdot ovat tosi vähissä.
Kommentointi suljettu.