Hyvä perinteinen kaiutin soi hyvin vain kun sen sijoittaa oikein ja lisäksi se kaipaa erillisen vahvistimen. KEF LSX:t saa sisäisen älynsä ansiosta soimaan helposti hyvin monenlaisissa sijoituksissa ja ne eivät tarvitse mitään oheislaitteita.
Monessa pirteässä värissä – kyllä, valkoinen se vasta pirteä onkin – tarjolla oleva KEF LSX on erinomainen moderni ja pieni hifikaiutin. LSX:n 24 x 15 -senttisen etulevyn pinta-ala on vain noin puolet A4-paperiarkista ja kevyesti pyöristetyt muodot tekevät kaiuttimesta ystävällisen ja vähemmän teknisen näköisen.
Ulkonäkö kyllä huijaa, LSX on nimittäin tupaten täynnä hitechiä. KEFin koaksiaalisessa kaiutinelementissä on keskellä 19-millinen diskantti ja 115-millinen bassokeskiäänisen kartio muodostaa suuntaimen diskantille. Tämä suuntain selkeyttää diskanttia, tasapainottaa äänensävyä sivulta kuunneltaessa ja myös vähentää diskantin kuormitusta. Lisäksi tietysti kaiuttimen ulkonäkökin selkeytyy kun näennäisesti kaiutinelementtejä on vain yksi.
Bassolle on 70-wattinen vahvistin ja diskantille 30-wattinen, molemmissa kaiuttimissa omat vahvistimensa kummallekin elementille. Liitäntöinä ovat anto subwooferille (ja erinomaiset säädöt sen sovittamiseksi) sekä sisääntuloina 3,5-millisellä plugilla tehty analogitulo, optinen digitaalitulo, Bluetooth ja verkon yli toisto. Verkkolevysi sisältö siinä missä Spotify ja Tidalkin soivat siis myös ilman mitään lisälaitteita.
Mukillinen käyttöönottoa varten
Silloin kun oli ennenvanhaan, kaiuttimien käyttöönotto tarkoitti kaiutinkaapelien kytkemistä kaiuttimien ja vahvistimien välille, mutta LSX:t kaipaavat vähän enemmän. Toimistolla oleva verkkojen määrä (yli kymmenen) saattoi vaikuttaa siihen, että LSX-parin käyttöönotto kesti hetken. Minä ehdottaisin mukillista hyvää juotavaa käden ulottuville kun kaiutinparia alkaa herättää maailmaan, siten malttaa paremmin ne muutamat minuutit, jotka tehtävään kuluvat. Nuo minuutit kannattaa odottaa senkin takia, että digitaalitekniikalla saatava hyöty on tässä tapauksessa erittäin suuri.
Yhteys kahden kaiuttimen välillä on langaton eli pelkät virtakaapelit riittävät siihen, että kummatkin kaiuttimet soivat. Kaiuttimien mukana tulee kyllä muutaman metrin mittainen ethernet-kaapeli, mutta sitä ei kaivata kuin kaiuttimien firmwaren päivitykseen.
Jos joku kohta LSX:ssä on vähän hassu, niin se, että sitä käytetään kahdella sovelluksella. Varmasti KEFin päämajassa on keksitty hyvä tekosyy järjestelylle, mutta erikoinen ratkaisu joka tapauksessa on. Toisaalta, tuskin kukaan myöskään kuolee kahden sovelluksen lataamiseen.
KEF Control -sovellus ohjaa käyttöönottoa ja lisäksi tarvitaan KEF Stream, joka hoitaa sitten päivittäiskäytön. LSX:lle on luvattu myös Apple Airplay 2 -tuki vuoden 2019 alkupuolella. Se mahdollistaa monihuonetuen ja ohjauksen vaikka iPhonen Sirillä. Nyt tyydyin iPuhelimettomana lataamaan kaksi sovellusta ja asennuksen jälkeen soittamaan musiikkia langattomilla ja langallisella yhteydellä.
Kaikki huoneet ovat erilaisia, mutta ei hätää
LSX on varsin pieni kaiutin, voiko se sitten soida hyvin? Kehvelin hyviä nuo KEHVin insinöörit, ovat nimittäin ensinnäkin rakentaneet peruskaiuttimen niin, että se soi näin pieneksi purnukaksi oikein hyvin. Sitten toiseksi, kaverit ovat vielä miettineet kaiuttimeen sellaiset säädöt, että sen saa kuka vain hifiin uppoamatonkin säädettyä soimaan mahdollisimman kauniisti ja puhtaasti.
Äänensävyn säädöissä on kaksi puolta, Basic ja Expert. Expert-puolella on hifiin tottuneelle normaalit säätövipstaakit, jossa läheisen seinän ja mahdollisen pöydän aiheuttamia korostumia voi vähentää halutun desibelimäärän. Diskantin tasonsäätökin löytyy, +/- kahden desibelin haarukassa puolen desibelin portain. Samoin on erinomaiset säädöt subwooferin sovittamiselle: erilliset jakotaajuussäädöt LSX:lle ja subbarille, vaihe ja subwooferin suhteellinen voimakkuus.
Tuo mahdollisuus kytkeä subwoofer ja sovittaa se hyvin, on kullanarvoinen asia, jos haluaa soittaa vähän lujempaa. Kun pääkaiuttimilta voidaan suodattaa bassot pois – etenkin tälläiseltä kompaktikokoiselta pääkaiuttimelta, saadaan niistä enemmän puhdasta ääntä ja ääni ylipäätään selkeytyy koska keskialuetta toistavan kartion ei tarvitse heilua eestaas basson tahtiin.
Expert-puolella on siis erittäin hyvin säätövaraa, mutta vielä sitä hienompi asia on Basic-puoli, jossa on ehdottoman superisti mietityt säätimet heille, jotka eivät puhu desibeliä toisena kielenään:
1) Onko kaiuttimesi jalustalla vai pöydällä?
2) Miten kaukana kaiutin on seinästä
3) Onko huoneesi vaimea, tavallinen vai kaikuisa?
4) Miten iso huoneesi on – alle 20 m2, 20 – 40 m2 vai yli 40 m2?
5) Onko subwoofer kytketty?
Näistä tiedoista KEF LSX osaa säätää taajuusvasteensa niin, että äänensävy pysyy luonnollisena huoneesta ja kaiuttimien sijoittelusta riippumatta. Miltä ne LSX:t sitten tarkalleen ottaen kuulostavat?
Tasapainoiset ja selkeän avarat
Asetin LSX:t jalustoille ja niin lähelle seinää kuin mahdollista. Näin pieni kaiutin saa seinustalta kaiken mahdollisen bassotuen. Seinäsijoitus siis korostaa bassoja, mutta tässä tapauksessa se on vain hyödyllistä, koska vastaavasti vvaimentamalla bassoa kaiuttimesta, voidaan sekä saada luonnollinen äänensävy että vähentää bassoelementin kuormitusta.
Stereokuva muodostuu näin pieneksi kaiuttimeksi todella hienosti.
Perussävy KEF LSX:ssä on hyvin tasapainoinen. Läsnäoloa on juuri oikea määrä, tuttu Billie Holiday ei jää etäälle, mutta ei myöskään tule yhtään äänitteellä määrättyä lähemmäs. Ei, vaikka haluaisitkin. Stereokuva muodostuu näin pieneksi kaiuttimeksi todella hienosti, ehkä osittain kiitos koaksiaalielementin yksipistesäteilijän ansiosta ja osittain luonnollisen äänensävyn tuloksena. Solisti on keskellä kuten kuuluukin, mutta ei pistemäisenä vaan tunnelmallisen kookkaana. Samoin kaikki muut instrumentit ovat selkeästi paikoillaan ja samalla äänikuvassa on hurjasti kokoa ja ilmavuutta.
Yleissävy LSX:ssä on helpon ja miellyttävän tasapainoinen. Äänessä ei ole mitään rasittavaa piirrettä, jota sormi voisi osoittaa. Rytmisesti LSX on asiallisesti asiansa hoitava, ei mikään groovetykki, mutta ei varsinaisesti hidaskaan. Piirre ei myöskään muutu oleellisesti suuntaan eikä toiseen sillä, että kaiuttimien bassotasoa säätää tai etäisyyttä seinään muuttaa. Uskon, että lisäämällä näiden seuraan napakkasointisen subwooferin, groovepuoli paranisi vielä parikin pykälää.
Piekseekö LSX siis kovan luokan highend-laitteiston? Ei piekse. Kyllä highend-harrastaja saa lisää käsinkosketeltavaa läsnäolon tunnetta, kehossa vavahtavan basson ja helmeilevämmän diskanttipään maksamalla kymmenkertaisen hinnan laitteistostaan, joka vie ainakin kymmenkertaisen määrän tilaa näihin pieniin KEFeihin verrattuna.
Muista myös katsoa kaiuttimia
KEF LSX:n kuuntelu jättää monella äänitteellä mielikuvan, että soimassa on paljon isompi ja kalliimpi kaiutinpari. Ja se on myös näiden kompastuskivi. Oikeasti yksi LSX lähes mahtuu kämmenelle ja sen kokoinen kaiutin ei pysty ihan kaikkeen. Asia vain tuppaa unohtumaan niillä kaikilla äänitteillä, joilla rajat eivät tule vastaan ellei kaiuttimia tuijota aktiivisesti.
Etenkin modernilla studiopopilla LSX:n tasapainoinen ja avara soundimaailma vetää suun helposti hymyyn, mutta sinfoniaorkesterin auktoriteettia tai pohjamutiin jysähtävää bassoa nämä eivät pysty sellaisenaan välittämään. Fysiikan lakeja KEF ei pysty kiertämään. Tai siis ei pysty välttämään, mutta kiertämään pystyy kyllä. Laadukas subwoofer LSX-parin kaveriksi tuottaa soundin, jota kukaan ei kuulematta usko. Silloin erillinen bassolaatikko hoitaa sen, joka kämmenkokoiselta kaiuttimelta ei onnistu ja LSX:n mainio keskialue ja diskantti pääsevät vielä paremmin esille.
Älkää kuitenkaan ajatelko, että näistä ei ole mihinkään ilman lisäbassoa. Hyvin LSX-parilla kuuntelee musiikkia ja katselee ruudulta saippuaa ilman yhtään lisälaatikkoa. Kysymys on vain siitä, että keskialue, diskanttitoisto ja stereokuvan piirto hoituvat sillä tavalla, että kyse voisi olla monta kertaa kalliimmistakin kaiuttimista. Jos haluat bassotoiston samalle laatutasolle muiden äänellisten avujen kanssa, tarvitaan vähän apua.
LSX on mitä mainoin ratkaisu etenkin olohuoneeseen television yhteyteen. Niiden äänenlaatu pyyhkii tyypillisillä soundbareilla lattiaa aina kun halutaan kuunnella musiikkia. Bassotoisto TV-sarjoilla, leffoilla ja peleillä taas pärjää monelle erillisellä subwooferilla terästetylle soundbarille. Sillä erolla, että yksinäänkin KEF LSX:t erottelevat bassoalueen sävyjä paljon paremmin kuin soundbarien tyypilliset halvan yksinuottisesti jumputtavat subbarit. Sen subbarin kanssa LSX:t nousevat sitten vielä useamman askeleen laatuasteikolla ylöspäin.
1 Comment
Siis optisella Tv:n ääni
Siis optisella Tv:n ääni sisään, syttyvät ja sammuvat itsestään? AUXiin saa vinyylin kiinni(tietty RIAA välissä)? Subbarilähtöön käy F One sellaisenaan? Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta!Etulevyssä tietysti jokin valo, jonka pakollinen teippaus pilaa ulkonäön?
Ostohanskoja jo etsin pikkuhiljaa…
EDIT:toki se tv:n volyymin säätäminen tv:n kapulalla edellyttää kai AUXin käyttöä, eli ääni tv:n kuulokeliitännästä? Pistän hanskat vielä piiloon.