Geneva Model S Wireless -bluetooth-radio testissä

Sveitsiläinen Geneva on lyönyt itsensä läpi korkeaa laatua ja hyvää ääntä vaativien kuluttajien keskuudessa. Muodoltaan ja tyyliltään pelkistetyt pianolakatut laatikot ovat sisältä kaukana pelkistetystä. Hi-techiä ja osaamista on huomattavan paljon, se vain pidetään piilossa palvelemassa käyttäjää eikä nosteta näkyville.

Genevan kaikkien mallien idea on tuoda huoneeseen hyvin laaja äänikenttä vaikka kaiuttimia on vain yhdessä paikassa. Tämä tapahtuu kaikissa malleissa yhdistämällä kaksi samaa taajuusaluetta toistavaa vierkkäistä elementtiä ja älykäs signaalinkäsittely. Jokainen yhden laatikon Geneva on siis stereolaitteisto, ei monokaiutin. Geneva Model S on malliston toiseksi pienin ja ehkä pienin, joka voi toimia ihan mielekkäänä ainoana äänentoistolaitteistona.

Vastikään esitellyssä Bluetoothia tukevassa Model S Wireless -mallissa ei päällä ole enää telakointiasemaa iPodille ja iPhonelle. aptX-Bluetooth on joka tapauksessa niin hyvä, että sillä jo erottaa, soittaako puhelimeen tallennettuja CD-tasoisia tiedostoja vai vaikka Spotifyn pakattua bittivirtaa. Toisaalta, Applen rinnalle, ja monen mielestä ohi, on noussut Android-maailma, jolla silläkin pääsee vaivattomasti kiinni internetin hurjaan musiikkitarjontaan.

Pieni osaaja

Valokuvissa Geneva Model S:n todellisesta fyysisestä koosta on vaikea saada selvää. Todellisuudessa se on pienempi kuin mielikuva, joka omaan päähäni kuvista tulee. Toisaalta se ei ole niin pieni, että näyttäisi onnettomalta rimpulalta. Etulevyn koko noin puolikas A4-arkista, 23,5 x 15,6 senttiä. Alle saa joko kulmiin matalat tassut tai sitten pyöreän harjattua alumiinia olevan yksittäisjalan, joka nostaa radion arvoiselleen jalustalle.

Model S:n päälilevyssä on muutama hipaisukytkin, joilla voi hoitaa perusasiat kun kaukosäädin on jossain kauempana. Toisaalta kaukolla saa myös basso- ja diskanttisäädöt käsiin. Kun Model S istui kivitalon parikymmenneliöisen huoneen ikkunalla lähellä nurkkaa, sai bassoa laskea aina -4-asetukseen saakka (säätövaraa on +/-6) ja silti soundi jäi miellyttävän lämpimäksi.

Takapuolelta löytää yhden linjatasoisen tuloliitännän 3,5-millisellä miniplugilla ja mukana tulevan teleskooppiantennin paikan. Kyllä, Geneva on tietysti myös radio. Harvinaisen järkevää on se, että erillisessä teleskooppiantennissa on sama liitin kuin normaalissa antennikaapelissa.

Minulle radio tarkoittaa mielibiisin laittamista soimaan Spotifystä ja sen jälkeen Radio-napin painamista eli lempibiisiin pohjautuvaa henkilökohtaista radioasemaa, jonka mahdollisesti kiinnostamattomat biisit voi ohittaa nekin napinpainalluksella. iPhonesta soitetulla Spotifyllä minä koko tämän testin teinkin.

Silti, jos sinulle radio on se tuttu lempiasemasi tuttuinen juontajineen niin heidän juttujensa kuuntelu ei aiheuta ongelmia. Siihen 3,5-milliseen tuloliitäntäänkin saat kiinni mitä vain: tietokoneen, television, levysoittimen (vaatii tosin yleensä ulkoisen RIAA-korjaimen, mutta niitähän saa), käytännössä ihan minkä vain ohjelmalähteen.

Yrittämättä uskottava

Geneva Model S:n paras puoli on viehättävästä olemuksesta huolimatta sen äänenlaatu. Yleisluonne on aavistuksen helppoon ja miellyttävään kallellaan, mutta ovelat sveitsiläiset tekevät sen ilman, että äänestä tulee yhtään vääristyneen tai tukkoisen kuuloinen. Diskantti helähtää, bassopäässä on riittävästi lämpöä ja keskialue toistuu avaran selkeänä. Tutut ihmiset kuulostavat juuri itseltään ja painotukset heidän äänessään kuuluvat kerrottavaa tarinaa tukevina.

Ocean’s Eleven -soundtrackin ”My name is Lyman Zerga” tuo leveän hymyn kasvoille ja vahvan mielikuvan Carl Reinerin kasvoista ja suun liikkeistä. Saman teoksen ”Theme For Young Lovers” -aloitusraidalla Clooneyn sarkasmi puree Model S:n välityksellä mainiosti. Juuri elokuvien ääniraidat tuntuvat olevan niitä selkeimpiä esimerkkejä siitä, miten Genevan äänikenttä leviää huoneeseen. Puhuja pysyy paikoillaan, mutta musiikki leviää tasaisesti laajalle.

Kaikessa musiikissa, Herbie Hancockista ja Analog Pussyn sykkeestä leffasoundtrackien kautta Igor Stravinskyn Tulilintuun Model S pysyy rauhallisena, selkeänä ja miellyttävänä. Kunkin äänitteen tunnelma ja detaljit tulevat esille, mutta ilman alleviivausta. Bassopää tukee musiikkia hyvin, mutta pienestä kotelosta ei ole yritetty väkisin repiä tolkuttoman matalia taajuuksia. Rytmin toistumiseen vaikuttaa paljon se, minkä verran bassoa annostelee säätimestä, mutta yleinen luonne on koko ajan enemmän sujuvasti rullaava kuin tiukasti hakkaava.

Äänenpaineresurssit ovat sellaiset, että pienellä Model S -mallillakin voi rikkoa naapurisovun samantien.

Pienen radion yksi uhka

Hyvä-ääninen radio, joka voi soittaa mitä vain musiikkia, on hyvän mielen kapistus. Kun käyttöominaisuudet ovat kaikinpuolin kunnossa nopeaa ja helppoa Bluetooth-paritusta myöten niin hinta ei tunnu liioittelulta. Kyllä, halvemmallakin saa oleellisesti huonomman kuuloisia laitteita, jotka ovat myös käpälätuntumalla epämiellyttäviä rimpuloita.

Kysehän on puhtaasti valinnasta, kuinka hyvän äänen haluat. Jos huono ääni riittää niin pääset halvemmalla. Mikäli haluat näin hyvää ääntä, et ihan äkkiä löydä sitä pienemmällä summalla.

Mikä sitten on Geneva Model S:n uhka? Oma perhe, Genevan omat isommat mallit on se selkein. Sama design, sama käyttömukavuus ja lisäksi joka pykälällä runsas annos lisää uskottavuutta ja auktoriteettia. Kukin porras ylöspäin mallistossa kyllä tuplaa hintalapun eli tavallinen nettishoppaaja tuskin heräteostoksena valitsee pykälää suurempaa. Ongelma tuleekin siitä tilanteesta kun kuulee Genevat livenä ja ymmärtää, että ne isommatkin mallit ovat hintalaatusuhteeltaan aivan yhtä hyviä kuin tämä.

Lyhyesti: Pieneen tilaan ainoaksi äänentoistoksi riittävä hyvä-ääninen moderni radio.
Hinta: 349 euroa
Maahantuoja: TA Distribution Finland