Genelec 6010A ja 5040A aktiivikaiuttimet testissä

Pari pikkuruista valkoista mollukkaa seinällä ja lattialla kalasoppakattilan kokoinen pata. Pehmeitä muotoja, hyvin siistiä vaan ei huomiotaherättävän räväkkää. Lähtökohta kelpaa varmasti kenelle hyvänsä, joka toivoo kunnollista ääntä ilman visuaalista hyökkäävyyttä.

Yllättävän läpikuultava ja erottelukykyinen, tasapainoisen neutraali ja helppo kuunnella.

Genelec 6010A -aktiivikaiuttimet ja 6010-kotiteatteriviisikollekin riittävä 5040A-subwoofer eivät ole enää uutuustuotteita. Aika ei vain ole ajanut niistä ollenkaan ohi, tai oikeastaan edes lähelle. Ne ovat edelleen parasäänisin ratkaisu kokoluokkansa kaiuttimissa ja myös panevat halvalla montaa rajusti isompaa kaiutinta aivan 6-0.

Tästä pääset lukemaan testiä vastaavasta G-sarjalaisesta, G Onesta.

Studiosta sohvan äärelle

Genelecin juuret ovat syvällä studiomaailmassa. Siellä, missä hankitaan työkaluja, jotka kestävät vääriä kytkentöjä, muusikoita, harjoittelijoita ja muita luonnonvoimia. Tämä kääntyy varsin sujuvasti kotikäyttäjän eduksi.

On todennäköistä, että alumiinkuoriset ja muutenkin hyvin suojatut kaiuttimet eivät ole moksiskaan vaikka ne poikkeaisivat irlanninsusihauvelin purukalustossa, muutamavuotiaan kirvesmiesoppilaan harjoitusmaaleina tai pomppaisivat alaspäin suuntautuneen ahkeran lähtökiihdytyksensä jälkeen kevyesti parketilta. Purukalustoa, leikkivasaroita ja parkettia sen sijaan oletettavasti joutuu uusimaan.

6010A-pienokainen on kuitenkin tehty lähinnä olohuonemarkkinoiden pyynnöstä. Kotikäyttäjät kun kaipasivat vielä aikaisempaa 8020B-pikkumalliakin kompaktimman kaiuttimen työpöydilleen, olohuoneisiinsa ja kotiteattereihinsa. Samassa yhteydessä tehtiin tuoreelle pienokaiselle uusi subwoofer, joka tukee kooltaan ja lookiltaan pääkaiuttimien henkeä ja napakan uskottavasti potkaisevana niiden soundia.

Rakenneratkaisut ovat isovelimalleista tuttuja. 8000-sarjaan erona on balansoidun ottoliitännän muuttuminen kotikäyttäjille tutuksi RCA-liittimellä tehdyksi balansoimattomaksi. Tästä ei kotikäytössä juuri haittaa ole, välillä jopa hyötyä (sopivia välikaapeleita esimerkiksi löytää varmemmin lähikaupasta). Sen sijaan jo pykälää isommasta löytyvä tason hienosäätö myös diskantille olisi ollut hyödyllinen tässäkin mallissa.

Oikea sijoitus ratkaisee

Kuten sanottua, yhtäkin pykälää isommassa veljessä oleva diskantin tasonsäätö puuttuu 6010A:sta. Omaan korvaani 6010A:n diskanttipää kuulostaa irti seinistä sijoitettuna aavistuksen räväkältä. Ylempien taajuuksien toisto on kyllä erottelevaa ja puhdasta, mutta niitä tulee tipan liikaa. Totta, tämä on erittäin paljon sekä makuasia että huoneen akustiikasta riippuva.

Makuasia-asian lisäksi voidaan esittää kysymys, onko korkeita taajuuksia hieman liikaa vai matalia hieman liian vähän. Nimittäin sijoittamalla kaiutin seinän viereen se saa huomattavasti lisäenergiaa alemmalle keskialuelle ja bassoille. Niin paljon, että bassodipeistä pitää käyttää isossa tilassa -2dB- tai pienessä luukussa -4dB-vaihtoehtoa. Sen jälkeen tuloksena onkin aivan hämmentävän täyteläinen ja iso ääni, jossa ei kuitenkaan ole tarpeetonta paksuutta tai keskialueen erottelukykyä peittävää kuminaa.

Jos 6010A:n sijoitukseksi tulee työpöytä, auttaa takaseinän dippikytkimistä löytyvä Desktop Control vaimentamaan sitä aluetta, mitä sijoitus tasolle korostaa. Sama tietysti, jos kaiuttimen joutuu sijoittamaan televisiotason takareunalle. Tason tai pöydän aiheuttamia heijastuksia, korvalle kaikkein herkintä keskialuetta sotkevia, yksinkertainen vaimennin ei tietenkään poista

Paras äänenlaatu saadaankin pitämällä kaiutin kaukana tasoista, kuuntelijan korvan korkeudella – käytännössä seinällä. Vasta silloin kun sijoitus ei pilaa natiaisen mahdollisuuksia, saadaan kuuntelijan leuka putoamaan lattialle. Samaa stereokuvan kerroksellisuutta avaavaa tarkkuutta kuin isommissa malleissa ei pienestä koosta johtuen lähes ympärisäteilevässä pikkukaiuttimessa tietenkään ole. Ei silloin kun kuunteluetäisyyttä on telkkariseinältä sohvalle, tietokoneen äänilähteeksi asennettuna eli puolen metrin päästä kuunneltuna kyllä. Onneksi musiikki on paljon muutakin kuin ääritarkka stereokuva, sohvalta ajateltuna.

Sellaisenaan 6010A kuulostaa tavallaan hassulta. Se on yllättävän läpikuultava ja erottelukykyinen, tasapainoisen neutraali ja helppo kuunnella. Pienestä koostaan huolimatta kaiutin ei kuulosta yhtään pieneltä, päinvastoin. Mieskuorokin kuulostaa laumalta miehiä, ei poikia, mutta basson biitti puuttuu. Tässä kohtaa katse kääntyy 5040A-subwooferiin.

Bassopadasta tuhdisti täytettä

Hyvän bassopadan resepti on selvä. Ensinnäkin sen pitää olla riittävän tuhtia. Laimea ja mielenkiintoa herättämätön liru ei ole hyvää pataa vaikka tarjoiluastia olisi kuinka korea. Toisaalta se ei saa olla niin paksua, että padassa muhivat yksityiskohdat sekoittuvat toisiinsa. Sellaista, jota tarjousmarketin muovikuorinen kertakäyttömössö on.

Genelec 5040A:n toiston sanotaan ylettävän noin oktaavin päähän kuuloalueen alarajasta, mutta tyypillinen keskikokoinen huone tuo hieman apua alarajan tuntumaan ja käytännön bassopää ylettyy huomattavan alas, ihan millä mittapuulla hyvänsä tutkittuna. Lisäksi sävy on napakan pyöristymätöntä ja erottelevaa, auktoriteettia on vähintäänkin uskottavan paljon. Bonuksena on varsin hyvä integroituvuus pääkaiuttimiin, jos toki tässä kohtaa lopullinen tulos on aina myös huoneesta kiinni.

Subwoofer ammentaakin hyviä aineksia merkin muista tuotteista. Alumiinikotelo on jäykkä ja soimaton sekä tarjoaa ison jäähdytyspinta-alan basson vahvistimelle. Pitkä ja suuriläpimittainen refleksiputki kiertää kotelon sisällä laajan mutkan ja on kummastakin päästään reilusti pyöristetty, eikä siis suhise häiriöääniä äärirajoillakaan soitettaessa.

5.1-ottoliitäntä mahdollistaa kytkemisen mihin vain linjatasoista signaalia antavaan järjestelmään ja 5040A myös suodattaa basson pois 6010A-kaiuttimilta. Subbarin mukana tulee myös ihan minisubbarilta näyttävä johdollinen kauko-ohjain, joka säätää koko järjestelmän äänenvoimakkuutta.

Päinvastoin kuin Aallon kolmijalkainen jakkara, joka ei keiku vaan kaatuu kerrasta, 5040A istuu kolmen kumitassunsa varassa aina tukevasti, vaikka satavuotiaan hirsitalon sen seitsemään suuntaan elävällä lankkulattialla.

Riittävät häätöön

Kyse on pienistä kaiuttimista ja on selvää, että kaiuttimia miettivän päässä velloo vielä yksi ajatus: loppuvatko äänenpaineresurssit ennen kuin hauskanpito alkaa?

Pelkkää 6010A-paria kuunneltaessa saa etenkin voimakasbassoisella musiikilla äänenpainerajat pienellä yrittämisellä haettua. Koska ääni on toiminta-alueella täysin puhdasta, tulee rajoittimen pärähdys vastaan tavallaan yllättäen.

Tässä suhteessa 5040A-subwoofer auttaa paljon, se kun suodattaa paljon tehoa kuluttavia bassoja pienokaisilta pois. Apua saadaan myös siitä bassoja tukevasta sijoituksesta seinälle. 2.1- tai 5.1-järjestelmästä irtoaa haluttaessa niin paljon puhdasta ääntä, että kerrostalossa useampikin naapuri soittaa valituksen surkeasta musiikkimaustasi isännöitsijälle.

Mihin 6010A ja 5040A sitten sopivat? Oikeastaan mihin vain, missä pieni koko on yhtä oleellista kuin mahdollisimman hyvä äänenlaatu. Vaikka puhdasta ääntä tuleekin paljon, ei sillä kuitenkaan heiluta vielä seiniä. Eli vaikka normaalin musiikin- ja elokuvien ystävän tarpeet ylittyvät, äänieristettyyn ja akustoituun kotiteatteriin on hyvä katsoa riittävän paljon järeämpiä vaihtoehtoja.

Niin, ja äänenlaatukommentteja lukiessa kannattaa muistaa, että ne ovat toistakymmentä vuotta ammatikseen kaikensorttisia kapistuksia kuunnelleen kritiikkiä. Ehkä kaikki eivät suhtaudu asioihin aivan yhtä nihkeästi.

Lyhyesti: Jos tarvitset ennen kaikkea ehdottoman hyvä-äänisen ja lisäksi mahdollisimman pienikokoisen kaiutinjärjestelmän, on se tämä.
Hinnat
Genelec 6010A: 270 euroa kappale
Genelec 5040A: 540 euroa
Valmistaja: Genelec Oy

Kuvat: Valmistaja