Kaikki levysoitinvalmistajat eivät ole vuosien saatossa lämmenneet ajatuksella asettaa soitettavan levyn päälle ylimääräistä tavaraa oli sitten kyse levypainosta, jonkin sortin stabiloijasta tai varsinaisesta klampista. Osin tämä johtuu luonnollisesti soittimien erilaisesta rakenteesta esim. jousituksen suhteen, mutta nykyään moni valmistaja onkin kehittänyt omat ratkaisunsa eritoten ns. raskaan sarjan soittimiinsa. Kaikkissa erilaisissa variaatioissa aiheesta on yhteinen ja sama tavoite, saada soitettava levy sidottua mekaanisesti osaksi levymattoa tai -lautasta, joka pyörii oikealla nopeudella.
Luonnollisesti tähän liittyy muitakin muuttujia mm. levylautasen mahdollisesti hieman kovera pinnan muoto, tai levylautasen ja mahdollisesti käytössä olevan levymaton materiaali. Selvää kuitenkin lienee, että itse soitettavan levyn kontaktin laatu sen alla olevaan pintaan vaikuttaa myös vinyylin ja sitä seuraavan äänirasian neulassa kiinni olevan timantin hiuksenhienoon kontaktiin, jonka seurauksena musiikki saadaan lopulta koko toistoketjun läpi ilmoille. Levypaino taklaa ongelman lähinnä painollaan, kun taas klamppi mielletään useinmiten levylautasen keskitappiin kiristettäksi ratkaisuksi.
”Selityksiä levypainon ja
klampin käyttöön onkin etsitty
resonanssien hallinnan suunnalta.”
Kierojen levyjen tapauksessa levypainon tai klampin tärkein funktio on helppo ymmärtää niiden painaessa levyn suoraksi, tai ainakin suoremmaksi, jolloin äänirasian on helpompi seurata uraa ja muuttaa herkässä muodossa oleva informaatio sähköiseksi signaaliksi. Suorien levyjen tapauksessa asia on monimutkaisempi hahmotettava, sillä optimiolosuhteethan ovat jo valmiina, vai ovatko? Selityksiä levypainon ja klampin käyttöön onkin etsitty mm. resonanssien hallinnan suunnalta.
Epätasaista uraa kyntäessään äänirasian kontakti vinyyliin aiheuttaa erilaisia värähtelyjä, jotka vaikuttavat sitten eri tavoin seurantaan tai johtuvat itse soittimen levylautaseen, runkoon ja jopa äänivarteen saakka. Vastaavaan teoriaan pureutuu myös erilaisten levymattojen materiaalivalinnat, sillä toiset materiaalit vaimentavat paremmin värähtelyjä kuin toiset. Vaimenemisen lisäksi eri materiaalien rajapinnoissa tapahtuu myös aina energian heijastumista puoleen ja toiseen. Kaikenkaikkiaan levysoittimen akustis-mekaaninen luonne on sen verran monimutkainen kokonaisuus, että lopullista totuutta asiaan on paha vajavaisin tiedoin löytää ja lieneekin parempi siirtyä tässä vaiheessa eteenpäin.. 🙂
Massaa ja tekniikkaa
Clearaudio Statement -klamppi on oman vaakani mukaan 759 gramman painoinen ruostumattomasta teräksestä ja ”panzerholz”-puulaminaatista valmistettu levypaino. Sen suunnittelu pohjautuu valmistajan muun Statement-sarjan kanssa tehtyyn tutkimustyöhön ja ns. kolmen pisteen resonansseja vaimentavaan teknologiaan, mikä käytännössä tarkoittaa klampin puuosasta esiin tulevaa kolmea pyöreää metallipiikkiä. Näiden piikkien takana oleva teknologia ei selviä myyntiesitteistä, mutta selvää lienee kontaktin levyn pintaan olevan erilainen kuin esim. kovan tasaisen tai huovalla pehmustetun pohjan omaavan levypainon, tai varsinaisen keskitappiin kiristettävän koverapohjaisen klampin kanssa. Olettaa siis voisi, että tiukan tasaisen puristuksen sijaan Statement luottaa ensisijaisesti resonanssien hallintaan.
Kuuntelin Statement-klamppia omassa tutussa setissäni useamman viikon ajan ja makustelin sen suorituskykyä itselle läpeensä tutun etupään kera, joka muodostui raskaasta Slatedeck-plinttiin asennetusta Garrard 401/SME V/Transfiguration Phoenix II -kombosta Shindo Aurieges MM:n hoitaessa phonoasteen virkaa, joko Impress Labin SUT:n tai Technics SU-300MC -headampin kera. Suorana verrokkina Statement-klampille minulla toimi Pro-Ject Record Puck, joka hyvin lähelle samanpainoisena, mutta erilaisen mekaanisen toteutuksensa ansiosta asetti puitteet mielenkiintoiselle vertailulle. Tämän lisäksi kokeilin pikaisesti myös alumiinista koneistettua noin 400 grammaa painavaa perusklamppia.
Statement on ulkomuodoltaan erittäin kaunis klamppi ja sen käyttö on suoraviivaista sopivan otteen saamisen ollessa erittäin helppoa. Tosin kierojen levyjen kanssa sen kolmen metallipiikin aiheuttama paine levyyn ei ollut aina optimaalinen ja pientä säätöä klampin paikan suhteen vaadittiin, mikäli levyn halusi mahdollisimman suoraksi. Tässä suhteessa tasaisen pohjan omaava levypaino tai keskitappiin kiristettävä klamppi toimisi yksinkertaisemmin.
”Subjektivisti itsessäni havaitsi
Statementin kanssa eroa totuttuun.”
Kuunteluiden aikana subjektivisti itsessäni havaitsi Statementin kanssa eroa totuttuun soundiin verrokin kanssa, kun taas objektivisti mietti koejärjestelyn toteutusta ja korvien välisiä ulottuvuuksia ennakko-odotusten valossa. Jälkimmäisestä huolimatta, sekä tuttujen, että outojen levyjen soinnissa tuntui olevan aavistus enemmän resoluutiota, toiston ollessa myös piirun verran kirkkaampaa ja heleämpää. Basson taso tuntui taas hieman maltillisemmalta, mutta samalla erottelevuus silläkin osastolla parani. Levyn pintaäänet tuntuivat häiritsevän hieman vähemmän ja kaikenkaikkiaan musiikki tuntui toistuvan aavistuksen selkeämmin ja ilmavammin. Mitään uutta ja ihmeellistä en levyiltä havainnut, mutta tietyt pienet yksityiskohdat tuntuivat kuitenkin nostavan päätään paremmin kuin ennen.
Kaikenkaikkiaan erot verrokkeihin eivät omassa setissäni olleet kovin suuria, mutta kuitenkin havaittavia, sekä lyhyillä vaihdoilla tiettyjen nopeasti toistettavien näytteiden kanssa, että myös pidemmässä useita päivä ja levyjä käsittävässä kuuntelussa. Statement oli kolmikosta paras, Pro-Jectin tullessa hyvänä kakkosena ja alumiinisen kevytsarjalaisen ollessa kolmikosta kaikilla osa-alueilla heikoin suoriutuja.
”Objektivisti mietti
koejärjestelyn toteutusta.”
Pienet merkitykselliset erot
Tämän täysin epätieteellisen ja subjektiivisen kokeilun perusteella levypainoissa on soundillisia eroja. Oman levysoittimeni kanssa Clearaudion Statement kuulosti verrokkiaan paremmalta lähes jokaisella osa-alueella, ja nostatti olemuksellaan kieltämättä suurta omistamisen halua. Tästä huolimatta sen hinta pakottaa puntaroimaan sen avulla saavutetun hyödyn erittäin tarkasti – sanoisinkin, että jokaisen harrastajan on itse määriteltävä kuultavien erojen suuruus ja kynnys, jonka jälkeen saavutettu äänenlaadullinen hyöty muuttuu marginaaliseksi vastaavaan rahalliseen panostukseen suhteutettuna.
Omaan settiini Statement ei jäänyt, vaikka avasikin korviani aiheen suhteen. Kenties joskus tulevaisuudessa setin muiden osa-alueiden ollessa riittävän hyvällä tolalla tilanne voi olla toinen, kuten se oma kynnyskin. Muistaa myös täytyy suuri merkitys systeemin synergialla eli ennen hankintaa tälläisen tuotteen kokeilu oman levysoittimen kanssa on suositeltavaa, ellei jopa pakollista.
Kommentointi suljettu.