EISA-voittaja W2700 perustuu BenQ:n vanhoille vahvuuksille. Nykylisukkeina saatava HDR-kuva tuo iloa televisioissakin, mutta nelinkertainen UHD-resoluutio auttaa etenkin isolla valkokankaalla.
Testasin syksyn mittaan BenQ:n W5700 ja W1720 -mallit. Kannattaa lukea niiden tarinat pohjalle koska vertaan nyt W2700:aa molempiin. Lyhyesti sanottuna W2700 on hyvä valinta kun kotiteatteritilasi on jo osittain äänen- ja kuvanlaadun ehdoilla tehty – ei ihan vaalea perusolohuone (jossa W1720 toimii mainiosti), mutta ei kuitenkaan vielä hardcore-harrastajan tumma luola (johon taas W5700 on enemmän omiaan).
W2700:n objektiivissa on 1,3-kertainen zoomi ja pieni pystysuuntainen linssinsiirto. Ne helpottavat huomattavasti projektorin asennusta verrattuna hinnat alkaen -mallien lähes kiinteäpolttoväliseen kankeuteen. Perusmalleissahan tykin paikka pitää hakea muutaman sentin tarkkuudella kohdalleen, jotta kuva on halutun kokoinen ja halutulla paikalla. Kuten perusprojektoreissakin W2700:ssa kuva projisoidaan reippaasti yläviistoon linssin linjasta. Näin kuva asettuu juuri sopivalle korkeudelle oli tykki sitten sohvapöydällä tai ylösalaisin katossa.
Päinvastoin kuin W1720:n, voit tosiaan asettaa W2700:n eteesi sohvapöydälle ja se tekee mukavan kokoisen kuvan. Ei valtavaa, mutta sujuvasti sillä jo ne ”isot” telkkarit pesee.
Taas se sama, tykki vai telkkari?
Videotykki vai telkkari? Nykyiset isot televisiot ovat houkuttelevia syystäkin, 70-tuumaisen saa parhaimmillaan alle tuhannella eurolla (ei, ei toki sitä parhaalla kuvanlaadulla olevaa mallia) ja 80-tuumaisen parilla tuhannella. Mihin ihmeeseen videotykkiä enää tarvitaan?
Tykillä on tietyt rajoitteet, mutta myös vahvuutensa. Elokuvarakastajalle iso kuva on hyvin oleellinen asia. Ja niin iso kuin 70 – 80 -tuumainen telkkari onkin silloin kun yrität saada sitä mahtumaan autosi takakonttiin, 150 – 180 cm leveä kuva ei kuitenkaan ole sinnepäinkään elokuvateatterimaisen upea kun ruutu on istutettu olohuoneen vastakkaiselle seinälle neljän – viiden – kuuden metrin päähän katsojasta. Projektorilla voit tehdä sujuvasti esimerkiksi kolme metriä leveän kuvan ja saat sillä neljän metrin päässä istuville katsojille hallitsemattomia pakkoliikkeitä hyvällä elokuvalla.
Käyttämällä projektoria ja akustisesti läpinäkyvää valkokangasta saadaan kaiuttimet ainoalle täydelliselle paikalle.
Toinen erittäin oleellinen asia laadukasta audiovisuaalista elämystä on ääni. Käyttämällä projektoria ja akustisesti läpinäkyvää valkokangasta saadaan kaiuttimet ainoalle täydelliselle paikalle: kuuntelijan korvan korkeudelle ja optimaaliseen kulmaan. Akustointiakin on helppoa piilottaa näkymättömiin sinne valkokankaan taakse.
Televisio on ihan hyvä kun halutaan olohuoneeseen joku ruutu, joka on aina päällä vaikka kukaan ei sitä katso. Sitten jos haluat oikeasti tehdä kotiteatterin, jossa uppoat lempielokuviisi, parhaisiin telkkarisarjoihin ja pelaat tukka pystyssä, videoprojektori ja valkokangas ovat oikea valinta.
4K eikun UHD eikun…
Tarkalleen ottaen 4K tarkoittaa elokuvateattereissa käytettävien projektorien 4 096 x 2 160 pikselin resoluutiota ja UHD eli Ultra HD tarkoittaa kotikäyttöön tehtyjen televisioiden ja projektorien tyypillistä 3 840 x 2 160 pikselin resoluutiota. Jälkimmäisiä vain myydään 4K-nimellä vaikka ihan sitä ne eivät olekaan. 4X olisi oikeastaan kotikoneille järkevämpi nimi kun tuo 3 840 x 2 160 pikseliä on tasan neljä Full HD:n 1 920 x 1 080 -pikselin kuvaa.
Videotykki, jos mikä on laite, jossa Full HD:stä nelinkertaiseksi lisääntyneellä resoluutiolla on todella iso merkitys. Verrattuna televisioihin kuvakoko on yleensä paljon suurempi suhteessa katseluetäisyyteen eli kasvanut resoluutio tuo huomattavan paljon iloa. Televisioiden koko on kasvanut huimasti, vain vähän karrikoituna aikoinaan isona pidetty 32-tuumainen tarkoittaa nykyään käsivarren mitan päässä olevaa tietokonenäyttöä. Tästä on seurannut se, että tykillä haetaan ainakin 2,5 – 3 metriä leveää kuvaa. Se perinteinen parimetrinen eli lävistäjältään 92-tuumainen kun olisi hädin tuskin telkkaria isompi.
Kun ohjelmalähde on UHD Blu-Ray eli katsotaan aitoa UHD-materiaalia, ero kuvan terävyydessä Full HD -ruutuihin on huomattava. Ja kyse ei ole vain skarppien yksityiskohtien terävyydestä vaan myös siitä, miten elokuvissa ja tv-sarjoissa materiaalit näyttävän paljon paremmin itseltään.
Tykin käyttökustannukset eli montako elokuvaa katsot yhdellä lampulla?
BenQ W2700:n väritoisto on parhaimmillaan kun lampun teho asetetaan Normal-vaihtoehtoon. Se valitettavasti tarkoittaa, että parasta kuvaa haluava ei saa tykin hiljaisinta Eco-tilaa käyttöön, jossa lampun käyttöikäkin on pisin. Toisaalta Normal-tilassakin lampulle luvataan 4 000 tunnin käyttöaika ja äänettömässä huoneessa erottuva projektorin käyntiääni peittyy samantien kun elokuvan ääniraita alkaa pyöriä. Eco-tilassa lampulle luvataan hurja 10 000 tunnin käyttöikä ja Smart Eco -tilassa vielä rajumpi 13 000 tuntia.
Smart Eco -tilassa voit katsoa joka päivä kolme elokuvaa ja kivan dokumentin 5,5 vuoden ajan.
Jos noille luvuille antaa jonkun käytännöllisemmän suhteutuksen, voi Normal-tilassa katsoa parin tunnin elokuva joka päivä lähes 5,5 vuoden ajan. Smart Eco -tilassa voit katsoa joka päivä kolme elokuvaa ja kivan dokumentin. Kyse on siis enemmän siitä, miten sinun aikasi riittää. Sitten viiden vuoden päästä voit vaihtaa tuoreen lampun, ellet himoitse jotain uudempaa näyttöä.
DLP:n hyveet ja paheet
DLP-näyttötekniikan yksi vahvuus on käytännössä näkymätön pikseliverkko. Sen tulos on minun silmiini kuva, joka näyttää vähemmän digitaaliselta, vähemmän pikseleistä kasatulta ja tämä ihan suoraan auttaa paremmin uppoamaan katsottavan materiaalin sisältöön. Hyvä käytännön kontrasti (se kun valkokankaalla on yhtä aikaa vaaleita ja tummia sävyjä) tekee kuvasta vahvasti kolmiulotteisen (siis ihan 2D-kuvalla) ja saa värit loistamaan.
Suurin osa testimateriaalista oli sellaista, että W2700:sta ei näkynyt yhtään sateenkaarta. Jotkut kovakontrastiset kohtaukset kuten isot valkoiset tekstit elokuvan alussa paljastivat piirteen selvimmin. Kesken elokuvan sateenkaariin kiinnitti huomiota hyvin harvoin. Kuten aina, sateenkaaret näkyvät sitä selkeämmin, mitä kirkkaampi kuva on. Erittäin hyvä syy sekin siihen, ettei tyydy pari metriä leveään kuvaan vaan suuntaa haaveet suoraan 250 senttin suuruusluokkaan eli pinta-alaltaan ainakin puolitoista kertaa suurempaan. Lisäksi kannattaa muistaa se, että suuri osa ihmisistä ei näe koko sateenkaariefektiä ollenkaan, mutta muutamat piirteen erottavat pitävät meteliä senkin edestä.
Hyvä käytännön kontrasti tekee kuvasta vahvasti kolmiulotteisen ja saa värit loistamaan.
Pilaavatko sateenkaaret katselunautinnon? On ihmisiä, jotka eivät niitä siedä. On myös ihmisiä, jotka eivät missään nimessä halua kulkea julkisilla, syödä mereneläviä tai käyttää villapaitaa. Paino sanalla halua eli kyse on mielipiteestä. 99% heistä voisi ihan hyvin, mutta eivät vain halua. Yhdellä DLP-chipillä tehdyistä projektoreista olen kaikista nähnyt sateenkaaret, mutta viimeiseen 10 – 15 vuoteen ei ole tullut vastaan konetta, jolla en voisi sateenkaarien takia leffaa katsoa. En kiinnitä niihin huomiota elokuvan aikana sen enempää kuin sohvan jalkojen materiaaliin. Turvallisinta on toki varmistaa ennen hankintaa, etteivät sateenkaaret häiritse omia silmiä katsomalla ko. projektorilla pätkä elokuvaa.
Värien hehkua
Kuva tuntuu W2700:ssa luonnollisella tavalla riittävän terävältä. Ei niin, että asiaa alleviivattaisiin ja korostettaisiin vaan vain niin, että esimerkiksi materiaalien luonnollinen struktuuri näyttää aidolta – ei digitaalisesti vahvasti prosessoidulta. Kuva saattaa siis Dark Cinema -moodissa näyttää äkkiseltään siltä, että puuttuuko siitä potkua. Ei, ei todellakaan puutu, mutta siinä ei ole myöskään jokainen hana kaakossa. Tämä erottuu edukseen erityisesti silloin kun kuva ei ole pelkkää huutavaa kontrastia ja väriloistoa vaan kohtaus koostuu murretuista sävyistä kuten Bohemian Rhapsodyn 1970-iuvun Lontooseen sijoittuvissa sisäkohtauksissa.
BenQ W2700:ssa väritoisto on suoraan laatikosta nostettuna lähellä REC-709-standardin mukaista. Ei ihan yhtä tarkasti kuin W1720:ssä ja W5700:ssa, mutta lähellä. Ja hyvin helposti korjattavissa vielä tarkemmin standardin mukaiseksi.
Oli kyse sitten värikkäistä jutuista tai esimerkiksi Rocky Mountain Expressin mustavalkoisista osista, värisvyjen puhtaus ja samoin mustavalkoisen pysyminen riittävän mustavalkoisena on tosi makeaa. Kuvan yleinen sävykkyys auttaa tosiaan siihen, että materiaalit näyttävät ihan eri tavalla aidoilta kuin halvoissa perusprojektoreissa, joissa voi olla karkean digitaaliselta näyttävä täysii-lookki ainoana vaihtoehtona.
Tarvittaessa, kuten Bondin laskeutuessa Casino Royalessa lentoveneellä Nassauhun, värit hehkuvat vahvoina ja tiivistävät tunnelman tuhdiksi. Samoin Aquamanissa kuva näyttää parhaimmillaan siltä kuin valkokankaalla valuisi märkää maalia.
Sen verran terävyydestä, että W5700:n parempi optiikka kyllä näkyy kun tykkejä vertaa rinnakkain. Sen kuva on vielä oleellisesti skarpimpi, mutta W2700 on jo sekin varsin mukava.
Pienet hienosäädöt
Minä olen pahasti allerginen kaikenlaisille kuvaprosessoinnin sivuoireille. Sen takia en halua katsoa myöskään yhtään yliterävöitystä. Käänsin siis terävöityssäädön minimiin ja saman tein Pixel Enhancer 4K -säädölle. Makuasioiden lisäksi kyse on osittain siitä, että testiympäristössä katsoin pääasiassa vähän yli kaksi metriä leveää kuvaa vain noin 2,5 metristä. Jos kuva olisi ollut kaksi kertaa kauempana, terävöitys olisi vain tehnyt kuvasta subjektiivisesti vähän skarpimman, mutta ei näkyisi liiallisena terävöityksenä.
Muuten millekään säädölle ei tarvitse tehdä mitään ellei halua. Kriittinen katsoja saa kyllä pienen parannuksen hyvin yksinkertaisella ratkaisulla, joka esitetään seuraavassa mittausosiossa.
Väripuolen hienosäädöt
Ideaali Tec:n Martti Liikala mittasi BenQ W1720 -videoprojektorin, tässä hänen kommenttinsa ja mittaustuloksensa.
”BenQ W2700 on valmistajan 4K-kotiteatterimalliston keskimmäinen malli, joka saapui testipenkkiin jo aikaisemmin testattujen W5700 ja W1720 -mallien jälkeen. Kuten W5700 ja W1720 -malleissa myös W2700:n valikosta löytyy kuvatila Cinema mutta sen perään ei ole merkitty REC 709 toisin kuin kahdessa aikaisemmin mainitussa mallissa. Oliko kyseessä vain ero valintojen kuvauksessa vai antoiko tämä viitteitä mahdollisista mittaustuloksista? REC 709 vastaa käytännössä väriavaruutta jolla perinteiset TV-lähetykset ja Blu-Ray tuotannot on toteutettu.
Heti ensimmäisenä huomasin, että projektorissa oleva Auto keystone -ominaisuus oli päällä. Tämä on syytä ottaa pois päältä heti kättelyssä. Kaikenlaisilla keystone-korjauksilla on negatiivinen vaikutus kuvantoistoon ja niitä ei tulisi käyttää tilanteissa, joissa kuvanlaadulle asetetaan korkeat kriteerit.
Suoraan laatikosta nostettuna kävi selväksi, että W2700 ei mittaustuloksiltaan tulisi suoriutumaan yhtä mallikkaasti kuin aikaisemmin testaamamme W5700 ja W1720 mallit. Huomio kiinnittyi harmaatasapainoa mitattaessa sinisen värin dominointiin. Laatikosta nostettaessa ja Cinema-tila päällä projektorin Brilliant color oli päällä, tämän asetuksen kytkeminen Off-asentoon paransi tilannetta, joten suosittelemme sitä lähtökohdaksi Cinema-kuvatilaa käytettäessä. Sinisen sävyn määrä on edelleen hiukan pinnassa, mutta ei enää häiritsevissä määrin. Kokonaisuutena testatuista malleista W2700 on kuitenkin se malli joka selkeimmin hyötyy projektorille erikseen tehdystä kalibroinnista. Sinänsä projektori on varsin vaivaton kalibroitava sillä sen säädöt toimivat johdonmukaisesti halutulla tavalla ja pienen hetken säätöjen jälkeen mittaustulokset ovat varsin mallikkaat.
Projektorin D-Cinema-tila lisää valokoneistoon erillisen värifiltterin jonka ansiosta W2700 kykenee toistamaan kokonaisvaltaisemmin laajemman väriavaruuden, jota mm. UHD Blu-Ray levyillä käytetään. Filtterin lisääminen tiputtaa kuitenkin valotehoa yli 20%, joten tässäkään tapauksessa ei ole ilmaisia lounaita. D-Cinema-tilaa kuvastaa sama sinisen värin dominointi, joka pysyy kuitenkin paremmin ruodussaan kuin Cinema-tilassa. Sininen alkaa dominoimaan sävynä lähinnä IRE 80 -tasoa suuremmilla kirkkaustasoilla. Kokeilujen pohjalta havaitsin, että D-Cinema tilassa kannattaa projektorin Brilliant color -asetus pitää ehdottomasti päällä, sillä sen pois kytkeminen käytännössä tuhoaa väritasapainon totaalisesti.
Kokonaisuutena W2700:n mittaustulokset olivat yllä mainituilla asetusten välttämisillä / muutoksilla käyttökelpoiset, joskaan eivät samaa tasoa kuin aikaisemmin testatuissa W5700 ja W1720 -malleissa. Suurimpana esiin nousevana seikkana oli sinisen liian suuri taso harmaatasapainoa mitattaessa. Tämä tuli esiin etenkin kuvakirkkauden noustessa.
Saatujen mittaustulosten pohjalta voi miettiä, onko BenQ jättänyt W2700-mallin valikon Cinema-tilan perästä REC 709 -maininnan tarkoituksella pois (vaikka se markkinointimateriaalissa lukeekin), sillä testaamassamme yksilössä kuvantoisto suoraan laatikosta nostettuna ei aivan täyttänyt kyseisiä kriteereitä. Onneksi BenQ W2700 jättää kalibroijalle mahdollisuuden säätää kuvaa lähemmäksi REC 709 standardia, jos se tuntuu aiheelliselta.”
Mainio kokonaisuus kohtuuhinnalla
BenQ W2700 on mainio projektori kun haluat kohtuuhinnalla ison kuvan, arvostat DLP:n pikseliverkottomuutta sekä mehevän raikasta väritoistoa ja tilasi on mahdollisuuksien mukaan pimennetty ja ehkä jopa tummaseinäinen. Silloin valitsemalla kuva-asetukseksi D. Cinema eli Dark Cinema saadaan asiallinen harmaasävyjen toisto tummasta vaaleaan, heleät värit raikkaissa päiväkohtauksissa ja sävykkäästi piirtyvät yökohtaukset.
Omassa testauksessani säädin projektorin terävöityksen minimiin, Brilliant Color oli päällä ja Iiris pääosin Medium-asennossa. Jos kuvaan haluaa lisää karkkia, saa sitä Color Enhancer -asetuksella. Säädön täysii-asento tekee kaikesta siirappista Disneytä hattarapedillä, mutta hillitty nosto voi näyttää ihan mukavalta. Me ostamme kaiuttimiakin äänensävyn perusteella, on ihan ok tehdä pieniä hienosäätöjä kuvaan, jos nollasäädöt eivät nosta ihokarvoja riittävästi pystyyn. Kuulin minä kerran harrastajasta, joka oli nostanut subwooferinkin tasoa tipan saadakseen vähän lisää jytinää, mutta voihan se olla vain urbaani legenda.
Tässä hintaluokassa projektori ei pysty ihan umpimustaan. Jos huoneesi on mustaseinäinen ja ikkunaton, huomaat valkokankaalle projektorista tulevan mustan olevan tummanharmaata. Mikäli huoneesi on vain tosi hämärä eikä säkkipimeä, piirre häviää. Jos valkokankaan lähellä olevat seinät ja katto eivät ole mustia, piirre erottuu kun katsotaan kuvaa öisestä tähtitaivaasta, mutta häviää millään yhtään valoisammalla kuvamateriaalilla.
HDR-kuvalla W2700 pärjää hintaisekseen yllättävän hyvin. Valoteho riittää ihan mukavasti, joskaan kohtausten kirkkaimmat osat eivät hehku ihan samalla tavalla kuin televisioissa. Näin tykkien kanssa tapaa olla ellei kyse ole uuden auton hintaisesta mallista.
Jos kotona on jo hyvä projektori, mitä vaihto uuteen tuo? Kasvanut resoluutio on isolla kuvalla selvin parannus. Isolla televisiolla hyppy Full HD:sta UHD-kuvaan näkyy selvästi, tuplasti leveämmällä valkokankaalla erittäin selvästi. Sitten riippuen vanhan projektorisi laadusta, myös kontrasti ja väritoisto saattavat ottaa W2700:lla isonkin hyppäyksen parempaan suuntaan.
Lyhyesti: Mukavan kontrastikas ja värikylläinen kuva, jossa riittää potkua HDR-kuvaankin.
Hinta: Noin 1 700 euroa
Valmistaja: BenQ
Kuvat: Valmistaja ja Samu Saurama
Kommentointi suljettu.