Behringer iNuke 1000, 3000, 6000 ja 6000DSP -päätevahvistimet testissä

Samalla kun lainasin kasan Behringerin Truth-sarjan aktiivikaiuttimia vertailua varten niin pyysin myös keskustelua herättäneet iNuke-päätevahvistimet testiin. Teholuokista isoimman, sen jolle luvataan 12kW tehoa, jätin pois. Kotikäyttäjälle se on älyvapaa teholuokka ja maksaa lähes kolminkertaisesti jo erittäin tehokkaaseen iNuke 6000:n verrattuna. Jos iNuke 6000 ei riitä, niin mielekkäämpää on ostaa niitä sitten kaksi.

Miksi valitsin juuri nämä mallit testiin? No, ensinnäkin minua kiinnosti, miltä kuulostavat muutaman satasen hintaiset päätevahvistimet. Onko niistä mihinkään hifikäytössä? Lisäksi kiinnosti huomattavan paljon, kuinka paljon DSP-mallissa se DSP kuuluu. Pelkkä signaaliprosessori ei tietenkään käytännössä yhtään, ellei sillä tehdä korjauksia, mutta se vaatii aina digitaalisignaalin eli DSP-malleissa on sisääntulojen jälkeen AD-muunnin ja DSP:n jälkeen DA-muunnin.

Muunnokset eestaas eivät koskaan ole täysin läpinäkyviä. Kysmys onkin, kuinka vähän tai paljon se kuuluu.

Sähkötehoa vai mainostehoa?

Normaalissa stereovahvistimessa on aika yksi ja sama, onko siinä 45, 65 vai 85 wattia. Ääripäiden ero noissa esimerkeissä on 3dB maksimiäänenpaineessa ja pikkukaiuttimet alkavat jo mennä bassoilla tukkoon noillakin voimakkuuksilla. Jos haluaa oleellisesti lisää äänenpainetta, toimivampi ratkaisu on valita selvästi herkemmät kaiuttimet.

Selkein käyttökohde iNuke-päätteelle on toimia kotitekoisen subwooferin voimalaitoksena ja siellä tehontarve nousee äkkiä rajuksi. Hullun suuret teholupaukset saavat epäilemään, ovatko luvut puhtaasti markkinointiosaston kupla samaan tapaan kuin 1980-luvun autostereoiden lupaukset. Silloinhan auton radiokasettisoittimelle luvattiin sujuvasti 50 tai jopa sata wattia per kanava vaikka todellinen maksimiteho oli vähän toistakymmentä wattia ilman hakkurivirtalähdettä (jota niissä soittimissa ei ollut).

Pyysin apua Claus Lindqvistiltä ja mittasimme Audio Precisionilla ja vesijäähdytetyllä keinokuormalla kaikki kolme mallia, iNuke 1000:n, iNuke 3000:n ja iNuke 6000:n.

”20 millisekunnin purskeilla
tehtävä hetkellisen tehon
mittaus ei kerro koko totuutta.”

Isompi parempi

Aloitus pienimmällä ei vielä järisyttänyt maata. iNuke 1000 antaa 1kHz testisignaalilla ja kaksi kanavaa kuormitettuna 110 wattia kahdeksaan ohmiin ja 210 wattia neljään ohmiin yhden prosentin säröllä. Kahden ohmin kuormaan saatiin hetkellisesti 300 wattia, mutta vahvistimen suojapiirit naksahtivat päälle salamana joka yrityksellä. Luvattu 1 000 wattia neljään ohmiin sillattuna syntyisi 2 x 500 wattia kahteen ohmiin -tehosta, mutta ihan siihen ei päästy. Ei sillä, satawattiselle vahvistimelle on sillekin paljon käyttöä eli ei tämä luokka tarpeeton ole.

Tässä vaiheessa on hyvä muistaa, että nyt mitatut lukemat olivat jatkuvaa tehoa. Musiikki ei toki ole jatkuvaa siniaaltoa, mutta standardin mukainen 20 millisekunnin purskeilla tehtävä hetkellisen tehon mittaus ei sekään kerro koko totuutta. Kyllä, rumpalin yksi kilaus saattaa olla ajallisesti tuota luokkaa, mutta bassopäässä puhutaan aivan eri ajoista.

20 millisekuntia tarkoittaa esimerkiksi 50 hertsillä vasta yhtä ainoaa kokonaista aaltoa, eikä lyhytkään bassoisku ole niin lyhyt. Elokuvamateriaalilla on paljon tunnelmaa tuovaa bassomattoa, joka voi kestää sekuntitolkulla. Eikä musiikki välttämättä ole mainittavasti helpompi kuorma vahvistimelle, kuunnelkaa vaikka Donald Fagenin Morph the Cat -kappaletta ja miettikää, kuinka pitkään vahvistimen pitää jaksaa tuutata tehoa bassoille. Ollaan aika kaukana 20 millisekunnista.

Voi olla, että iNuke 1000 antaisi sen kilowatin standardin mukaisena 20 ms purskeena, mutta todelliset signaalit, etenkin subwooferille syötettävät, ovat vain paljon vaikeampia.

iNuke 3000 nostaa teholuokkaa selvästi kun kuorma on helppo, kahdeksaan ohmiin saadaan 280 wattia kanavaa kohti. Mutta. Testiyksilö ei suostunut antamaan jatkuvaa tehoa neljään ohmiin tippaakaan enempää, käytännössä saimme vahvistimesta pitkäaikaisesti ulos noin 250 wattia. Hetkelliset piikit kävivät 550 watissa, mutta suojapiirit sammuttivat koneen erittäin nopeasti. Kahden ohmin hetkelliset piikit kävivät 650 watin kohdalla, mutta suojapiirit olivat niin ripeitä, että siinä vaiheessa särö oli vasta 0,5% luokkaa.

Vaikka lista kuulostaakin marmatukselta niin kyllä iNuke 1000 ja iNuke 3000 antavat ihan mukavasti tehoa, ne vain eivät ole stabiileja kahden ohmin kuormaan. iNuke 3000 oli myös vähän turhan herkkä neljän ohmin kuormalle, mutta parempi toki suojapiirien laukeaminen kuin toimintasavun poistuminen. Mittauksissa maksimitehon metsästys teki sen hyvin selväksi, että suojaukset toimivat erinomaisesti.

”Kilowatti kahdeksaan ohmiin
ja 1,5 kilowattia neljään
per kanava.”

iNuke 6000 on pikkumalleja selvästi syvempi ja massaakin on. Sitä ei enää nosta vaivattomasti päädystä yhdellä kädellä. Ja paino ei tule tyhjästä, kahdeksaan ohmiin saadaan tasan kilowatti ja sama teho irtoaa vaikka testisignaali muutetaan 1kHz:sta 50 hertsiin. Maino peli subbarin ohjaamiseen siis. Neljään ohmiin saadaan 1 550 wattia ja kahteen ohmiin jatkuvaa noin 500 wattia. Kahden ohmin suurimmat mitatut piikit olivat noin 1 140 wattia 0,4% säröllä juuri ennen suojapiirien laukeamista.

Kilo kahdeksaan ohmiin ja puolitoista neljään! Vahvistimella, joka maksaa 350 euroa.

Uskomattoman kevyitä

Kaikki iNuket ovat ulkoisesti samanlaisia, hopeanhohtoisia ja hyvin PA-henkisiä. Sekä uskomattoman kevyitä, epäuskottavan kevyitä highend-mielessä siis. Niitä ei koskaan ole suunniteltukaan uskottaviksi siten, että kantaminen olisi työlästä. Normikäyttö kun on siellä, missä äänikamoja roudataan illoin ja aamuöin. Ei silloin kukaan halua grammaakaan ylimääräistä mihinkään laitteeseen.

iNuke 1000 ja iNuke 3000 ovat tosiaan helppoja nostaa yhdellä kädellä päädystä, massaa on vain runsas kolme kiloa. iNuke 6000 heilauttaa sekin viisaria vain 5,5 kg kohdalle eli ei vielä nyrjäytä selkää. Ei vaikka vahvistimia olisi muutama pinossa päällekäin.

”Keveys tarkoittaa halpuutta
suhteessa suorituskykyyn.”

D-luokka on iloinen asia. Se tekee vahvistimista kevyitä ja vaikuttaa suoraan myös koneiden hintoihin. Korkea hyötysuhde tarkoittaa, että se kaikkein kallein yksittäinen perinnevahvistimen komponentti – jäähdytysripa – voidaan minimoida. Puhallinjäähdytys on toki hifistille hankala, jos vahvistimen on oltava samassa tilassa kuuntelijan kanssa, mutta edesauttaa viileänä pysymistä entisestään. Keveys näkyy myös siinä, että rahtikustannukset ovat minimaaliset kun 2 x 1kW -vahvistin on näin pieni eikä kahden ukon raahattava valtava arkku. Edelleen siis keveys tarkoittaa tätäkin kautta halpuutta suhteessa suorituskykyyn.

iNuke 1000:ssa ja iNuke 3000:ssa on yksi puhallin, 6000-mallissa kaksi. Pienemmät hurisevat tyhjäkäynnillä kuultavasti ja kuormituksen lisääntyessä yhä enemmän. iNuke 6000 humisee tyhjäkäynnilläkin varsin kovaa, puhallus myös tuntuu kuuntelupaikalle saakka. Sitten kun kuormitus kasvaa niin ääni on melkoista kohinaa. Toisaalta, jos ulos työnnetään samalla satoja watteja tehoa niin onhan sitä jo muutakin ääntä samalla.

Paras paikka iNukelle on sellainen, että siitä ei tule ihan suoraan ääntä kuuntelupaikalle. Naapurihuone on kotikäytössä tietysti optimaalinen, jos sellaisen käyttö vain muuten on mahdollista.

DSP auttaa monessa

Kaikista malleista pienintä myöten on olemassa sekä pelkistetty päätevahvistin että DSP:llä varustettu malli. DSP mahdollistaa erittäin monipuoliset äänen muokkaukset, joilla voi tehdä jakosuotoja ja korjauksia taajuusvasteeseen. Huonekorjaus, subwooferin bassovasteen oikominen, aktiivikaiuttimien toteuttaminen käyvät kaikki helposti.

Tarvittaessa voi ihan vain muokata äänensävyä haluttuun suuntaan. Puoli desibeliä tai desibeli laaja-alaisesti lisää keskialueelle läsnäolon ja stereokuvan vahvistamiseksi, pieni nosto diskantille kompensoimaan akustisesti läpinäkyvä valkokangas tai vähän lisää lämpöä bassoille tasaamaan kivitalosta puurakenteiseen majaan muuton aiheuttamaa järkytystä.

DSP-mallien äänensävyn muokkaukset voidaan tehdä joko etulevyn painikkeilla tai sitten Windows-ohjelmistolla ja piuhalla DSP-mallin etulevyssä olevaan USB-liittimeen. Jälkimmäinen on miljoona kertaa vaivattomampi, ellet ole aivan puristisin Mac-käyttäjä. Toisaalta, 20 muistipaikkaa eri käyttötarkoituksia varten on kyllä valittavissa ja hallittavissa niillä etulevynkin nappuloilla kunhan käyttäjän kärsivällisyys riittää.

Asiallinen äänenlaatu

Pelkkä teho ei tee onnelliseksi, jos vahvistin kuulostaa pahalta. Hifiharrastajalle äänenlaatu on vielä oleellisempaa kuin äänen määrä joten vahvistimien kuuntelutesti on hyvin oleellinen. Vertailuikoneena toimi normaaliin tapaan Hypex UcD700HG -pohjainen MM-Audio MaxiMono.

iNuke 1000:ssa on verrokkia vähän tuhdimpi bassopää. Vastaavasti se viimeinen potkun terä taittuu, hanaa avattaessa rintalastaan tömähtää potkupallo eikä kakkosnelosen pääty. Rytmipuoli kulkee kyllä kiitettävän vaivattomsti, Ken Ishiin Melting Pot tamppaa kuin höyryveturi rave-hallissa. Katie Meluan Shy Boylla ässät eivät toistu ihan samalla puhtaudella ja luonnollisuudella kuin vertailuvahvistimella, pientä yläpään karuutta kuultaa muutenkin. Myös stereokuva on aika kompakti, tiukasti kaiuttimien välissä tiukasti piirtyvä eikä kovin avoin.

Ei loistava, ei highendin kärkeä missään nimessä, mutta oikein toimiva ja tämä on työkseen 15 vuotta kuunnelleen kommentti 169 euron vahvistimesta, että suhteuttakaa siihen.

”iNuke 6000:n äänessä
on jotain poikkeuksellista
vakautta.”

iNuke 3000:lla bassopää on vähän runsaampi kuin iNuke 1000:ssa ja se saa soinnin ensitahdeilla kuulostamaan tummemmalta. Katie Melua ensimmäisten ässien sinkaistessa ilmoille huomaa, että jaha – myös yläpäässä on enempi ruutia. Jostain syystä, tämä ei tuota loudness-henkeä vaan vain fiiliksen, että kyllä murahtaa ja kyllä helähtää. Yläpää on myös puhtaampi kuin iNuke 1000:ssa. Kirkkaus vain on syytä huomioida kaiutinvalinnan kanssa. iNuke 3000 yhdessä hyvin kirkassointisten kaiuttimien kanssa voi olla yliannostus. Tummempisointisten kovaäänisten seurassa sen sijaan kolmetonninen voi olla aivan erinomainen seuralainen.

Basson isku on pikkuveljen lailla hieman pyöreä, mutta ei pahasti. Ken Ishii kulkee, vaikka ei rintalastaa ihan tutulla terävyydellä taokkaan.

Kilowatti DSP:llä ja ilman

iNuke 6000:n kanssa ensimmäinen huomio liittyy ääneen, mutta ei äänenlaatuun. Tuplapuhaltimet ovat selvästi äänekkäämmät kuin 1000- ja 3000-mallien yhdet propellit. Viileä ilmavirta tuntuu kuuntelupaikalle saakka.

Sisääntulo on herkempi kuin iNuke 1000 ja 3000 -malleissa, samalla volume-asennolla saa reippaasti enemmän äänenpainetta. Basson luonne on paljolti samankaltainen kuin pienemmillä, mutta tunne paremmasta voimasta alimmilla kyllä kuultaa läpi. Diskantti ei ole ihan niin räväkkä kuin kolmetonnisella, mutta ei vielä 350 eurollakaan saa sitä highendin parasta soljuvuutta ja kimallusta. Että sorry, jos oletitte tämän olevan se vastaus perimmäiseen kysymykseen.

Riippumatta minkä merkkiseen perusvahvistimeen tätä vertaa, on soinnissa jotain poikkeuksellista vakautta. Ehkä siinä kuuluu sitten se kilowatin tehoreservi, josta paukuttelen varmaan jo yli tuhannesosalla.

Järkevillä kuunteluvoimakkuuksilla puhaltimen ääni on turhan voimakas ja kuultaa läpi. iNuke 6000 alleviivaa miedompana pikkumalleilla tulevan piirteen eli sen, että nämä kannattaa sijoittaa jonnekin muualle kuin korvan juureen.

Vaihto iNuke 6000DSP -malliin ja kyllä, se DSP kuuluu, nyt ei ole ihan suora signaalitie. Sointi on ihan aavistuksen vähemmän vaivattomasti kulkeva ja puoli tippaa tummempiluonteinen. Referenssiin verrattuna iNuke-sarja on äänensävyltään hieman räväkkä ja sille DSP:n tuoma lisäeletroniikka tekee vain hyvää, rauhoittaa aavistuksen. Ero iNuke 6000:n ja iNuke 6000DSP:n välillä on todella todella olemattoman pieni. Niin pieni, että suorassa vertailussa jokainen paljon kuunnellut sen todennäköisesti erottaa. Kentällä? No ei takuulla.

Ja eihän DSP-mallia osteta siksi, että sen DSP:tä ei käytetä. Pro-maailma erikseen, mutta kotonakin DSP:n tarjoamilla monipuolisilla korjauksilla on erittäin helppoa tehdä oleellisia parannuksia äänenlaatuun. Erillinen korjain kuuluisi sekin välissä aavistuksen verran. Vain, jos sinulla on mahdollisuus tehdä kaikki korjaukset ennen kuin alunperin digitaalinen signaali muutetaan analogiseksi, pääset parempaan lopputulokseen.

1000, 3000 vai 6000?

Onko näistä joku selvä hitti, se ehdottomasti järkevin? No jos olet etsimässä subwoofer-vahvistinta niin unohda pikkuiset ja osta kerralla se, jonka teho ei sitten lopu kesken. 6000DSP on subbarin seuraan se ihan ehdoton. Kunnolla ruutia ja säätövarat, joiden avulla saat mistä vain bassolaatikosta varmasti kaikki kyvyt irti.

iNuke 6000 on tosiaan selvä vaihtoehto subwooferin seuraksi, ruutia riittää ja DSP:n kanssa säätövaraakin. Mutta iNuke 1000 ja iNuke 3000, kannattaako niitä ajatella kotikäyttöön? iNuke-sarjan äänenlaatu on asiallista tasoa ja hinta huomioiden ihan erinomainen. Eli kunhan puhallinääniasian saa ratkaistua niin toimivaa äänenlaatua esimerkiksi kotiteatteriin saa todella halvalla.

Tarve voi olla ihan se, että pitää saada enemmän tehoa kuin AV-viritinvahvistin pystyy tuuppaamaan. Toinen looginen paikka on AV-esivahvistimen perään pääteasteiksi ja kolmas tietty se, että valitsee DSP-mallin ja muokkaa äänensävyllisiä asioita haluamaansa suuntaan. iNuket toimivat hyvin pääkaiuttimienkin vahvistimina, ei niitä tarvitse ajatella pelkästään muutaman alimman oktaavin vapisuttajiksi. Hyvin ne senkin puolen tietysti hoitavat.

Joissain PA-päätevahvistimissa on muuten kiinteä suodin suodattamassa ”kuuloalueen alapuoliset” taajuudet pois. Tiedän, että on muitakin infraääni-intoilijoita kuin minä, meille 20 hertsiin saakka ylettyvä bassovaste ei riitä vaan siitä halutaan mennä vielä oktaavi alaspäin. Ainakin. iNuke-sarjan taajuusvaste ulottuu reippaasti 20 hertsin alapuolelle eli tältä osin niiden kanssa ei tarvitse huolestua.

iNuke 1000 -pikkumalli toki riittää pitkälle, etenkin herkkien kaiuttimien kanssa. Enemmänkin mietityttää se minimaalinen hintaero tonnisen ja iNuke 3000:n kanssa ja kolmetonnisen puhtaampi diskanttipää. Kannattaako säästää 70 euroa? Jos ostat yhden niin ei. Jos sadan watin teho varmasti riittää ja tarvitset tosi monta vahvistinkanavaa niin 70 euroa tietysti alkaa kertautua.

Hauskoja pelejä ja juuri oikealla asenteella isommilleen isottelevia nämä iNuket. Ne eivät yritäkään olla tinkimättömiä ja viimeisen päälle parhaita mahdollisia vaan moneen tarkoitukseen riittävän hyviä ja ihan sairaan halpoja.

Voisiko näillä hinnoilla ja suorityskyvyllä enää toivoa enempää. No minä voisin. Tekisivät siitä nelikanavaisesta iNuke 4-6000:sta DSP-version.

Edit: Lisätty alla olevaan listaan tarkennus mittauksesta.

Edit: Hinnat päivitetty 5.5.2015

Lyhyesti: Etenkin iNuke 6000 tarjoaa railakkaasti tehoa ja riittävän äänenlaadun pilkkahinnalla.
Mitattu jatkuva teho 8 / 4 ohmin kuormaan 1% säröllä ja molemmat kanavat kuormitettuna.
iNuke 1000: 110 / 210 wattia
iNuke 3000: 280 / 250 wattia
iNuke 6000: 1 000 / 1 550 wattia
Hinnat
iNuke 1000: 179 euroa
iNuke 1000DSP: 245 euroa
iNuke 3000: 275 euroa
iNuke 3000DSP: 339 euroa
iNuke 6000: 419 euroa
iNuke 6000DSP: 479 euroa
Maahantuoja: Into-Luthman

Behringer-kauppiaasi: