Verkkolevyt mediakäytössä

Verkkolevyjä on käytetty jo pitkään yrityksissä information tallennukseen ja verkko on mahdollistanut materiaalin keskitetyn jakamisen työasemille. Viimeisten vuosien aikana järeiden yrityslevyjen rinnalle on ilmestynyt kuluttajan kukkarolle sopivia levyjä omien dokumenttien ja vaikkapa digikuvien varastointiin.

Palvelimella olevaa materiaalia on helpointa hyödyntää sopivalla mediatoistimella.

Kotien web-liittymien nopeutumisen myötä myös verkossa toimivat mediapalvelut ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Monenlaisia kuvaa ja ääntä verkossa jakavia palveluita on tarjolla hengästyttävä määrä. Tunnetuin tällä hetkellä on ehkä miljoonia musiikkikappaleita tarjoava Spotify. Valokuvien jakeluun kaveripiirille voi hyödyntää Flickr-palvelua. Unohdettuja TV-ohjelmia voi helposti käydä katsomassa muutamalla hiiren klikkauksella YLE-areena, Katsomo.fi tai Ruutu.fi -palveluissa.

Rakettitiedettä?

Edellä kuvatun verkosta seurattavan kuvan ja äänen lisäksi nykytekniikkan keinoin voidaan kuvaa ja ääntä tallentaa ja jakaa helposti myös kotiverkossa. Kätevin materiaalin tallennuspaikka on riittävän isolla kiintolevyllä varustettu verkkolevy, johon kaikilla kodin tietokoneilla on pääsy.

Nykyaikaisten levyjen käyttöönotto on helppoa kuin heinänteko. Ethernet-kaapeli kiinni ja virta päälle, jonka jälkeen laite näkyy tietokoneen verkkoympäristössä kiintolevynä, jolle voidaan tallettaa tiedostoja samalla tavalla kuten tietokoneen omallekkin levylle. Jotkut verkkolevyt voidaan liittää myös langattomaan verkkoon, jolloin hankala kaapelointi on historiaa.

Yksinkertaisimmillaan verkkolevy on siis puhtaasti tiedostojen tallennuspaikka ja kun halutaan soittaa musiikkia, esittää digikuvia tai katsoa elokuvia klikataan yksinkertaiseti haluttua tiedostoa ja toisto alkaa.

Palvelualttiit palvelimet

Mutta miksi tyytyä tähän, kun levyt osaavat mielenkiintoisempiakin temppuja. Useimmissa uusissa verkkolevyissä löytyy myös ns. palvelimia, joiden ansiosta yksittäisiä tiedostoja ei tarvitsekkaan enää klikkailla. Kopioidut levyt näkyvätkin levykansineen ja soittajatietoineen, lomakuvat reissukohtaisine albumeineen ja elokuvat kansikuvineen ja arvosteluineen. Tällaisia levyjä kutsutaankin levypalvelimiksi ja niissä voi olla runsaastikin erilaisia verkon palveluita eri tarkoituksiin.

Kirjainyhdistelmät DLNA (Digital Living Network Alliance) ja UPnP (Universal Plug and Play ) löytyvät esim. uusista TV:stä ja verkkopalvelimista mahdollistaen standardin mukaisen kuvan ja äänen toistamisen suoraan verkkolevyltä ilman minkäänlaista konfigurointia, sillä laitteet näkevät toisensa automaattisesti. Myös perinteisemmät verkon selailua resurssienhallinnalla tukevat palvelut (Samba/NFS) löytyvät pääsääntöisesti uusista levyistä.

Kaikki yhdessä

Useita verkkolevyjen palvelimia voidaan ajaa samanaikaisesti, jolloin monentyyppisillä laitteilla voidaan hyödyntää levyn kapasiteettia. Omat 2 x QNAP TS-209 PRO laitteeni tarjoavat peräti 12 eri tarkoituksiin suunniteltua palvelinta hyöty- ja hupikäyttöön. Tämän lisäksi ominaisuuksia voidaan laajentaa ns. Plug-in palvelimilla.

Laitteen vakiopalvelimet riittävät useimpiin käyttötarkoituskiin, sillä tarjolla on mm. tiedosto-, UPnP-, iTunes-, Web-sivusto-, lataus- ja varmistuspalvelimet. Lisäksi jälkiasennettavalla Squeeze Serverillä saan halutessani CD-kopioni helposti olohuoneen Squeezeboxin kautta stereolaitteisiin.

Muutamiin verkkolevyihin löytyy myös Spotify-plugin, jonka jälkeen kaikki palvelun musiikki on toistettavissa verkon laitteilla, vaikka ne eivät itse tukisikaan Spotifytä. Koko palvelinkatraan hallinta on tehty helpoksi selainpohjaisen käyttöliittymän kautta.

Lights, camera, action

Palvelimella olevaa materiaalia voidaan siis hyödyntää tietokoneella tai edellämainitulla verkkoon kytkettävällä TV:llä, mutta parempiakin vaihtoehtoja on saatavana. Mediatoistimet ovat näppäriä laitteita videoiden, musiikin ja kuvien esittämiseen.

Kyseessä on pieni verkkoon, televisioon ja äänentoistolaitteisiin kytkettävä kauko-ohjattava laite, joka toistaa halutun materiaalin suoraan verkkopalvelimelta. Mediatoistimien etuna on erittäin kattava erilaisten tiedostomuotojen tuki sekä tehokas kuvan- ja äänen käsittely ilman nykimistä tai rutinoita.

Mediatoistimia löytyy moneen lähtöön. On pelkästään äänelle tarkoitettuja laitteita, joista osassa on mukana myös nettiradio. Toinen vaihtoehto on kuvaa ja ääntä toistava laite, joissa on tarjolla usein myös netti-TV-asemia, Flickr-kuvapalveluita omien kuvien esittämiseen, uutis- ja sääpalveluita ja ties mitä muuta.

Laitehyllystäni löytyy TViX:n Slim S1, jota käytän pääasiassa elokuvien katseluun ja lomakuvilla vieraiden kyllästyttämiseen. Laite on jo viides video-ominaisuudet omaava mediatoistin taloudessa, koska ominaisuudet ja vaatimukset ovat kehittyneet voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Tämän lisäksi käytössäni ovat olleet musiikkipuolella Squeezebox Duet ja Olive O3HD musiikkiserveri.

Näkyy….ei näy….näkyy sittenkin

Lopuksi pieni varoituksen sana. Langaton siirto soveltuu mitä mainioimmin äänen ja valokuvien toistamiseen, mutta videon ja etenkin HD-videon toistaminen voi olla langattoman verkon kapasiteetille ylivoimainen tehtävä.

Tällaisissa tapauksissa ainoa vaihtoehto on joko sijoittaa verkkolevy, mediatoistin ja televisio äänetoistolaitteistoineen lähekkäin, jotta kytkeminen on helppoa lyhyillä verkkokaapeleilla tai vaihtoehtoisesti sijoittaa verkkolevy toiseen huoneeseen ja vetää pidempi verkkokaapeli. Osa verkkolevyistä myös rutisee ja puhisee rasituksessa kuuluvasti, jolloin tämä on ainoa vaihtoehto. Omat levypalvelimeni ovat keittiön kaapin päällä kiinteässä kaapeliyhteydessä olohuoneen mediatoistimeen.

Toimivan verkkolevy + mediatoistin -kokonaisuuden rakentaminen on nykyaikaisilla laitteilla erittäin helppoa ja edullista. Kun järjestelmä on saatu toimintaan on sen päivittäinen käyttö hämmästyttävän helppoa ja perheen pienimmätkin voivat soitella Fröbelin palikat ja katsoa Muumien varmuuskopiot ilman pelkoa, että alkuperäiset levyt alkavat muistuttaa Sandvikin hiomalaikkaa, unohtamatta tietenkään kauniimman puoliskon sarjoja.

Lyhyesti: Kotiverkkoon kytketty verkkolevy on järkevin tapa säilyttää ja toisaalta pitää jatkuvasti saatavilla kaikki se digitaalinen materiaali, jota elämäämme päivittäin kertyy.

Kuvat: Olavi Barck