Eva Alkulan ja Tomoya Nakain musiikki saa kaipaamaan luonnon helmaan soittimien piirtäessä kirpeän kauniita kuvia kotoisista mäntymetsistä ja Japanin jylhistä maisemista. Vaikka kantele ja koto herättävät ensimmäiseksi melkoisen herkkiä mielleyhtymiä, Evan ja Tomoyan soitto pystyy myös räjähtävään energiaan sekä voimakkaisiin, suorastaan rokkikeikkamaisiin hetkiin, jotka nostattavat ihokarvat pystyyn.
A full English interview at the bottom of the page.
”Puhdasta ja raikasta
tarttuvuutta.”
Evan ja Tomoyan soitossa on tietynlaista puhdasta ja raikasta tarttuvuutta ja suomalais-japanilainen duo on moniulotteinen niin esiintymisessään kuin musiikissaankin. Vaivaton soljuminen tunnelmasta ja kulttuurista toiseen, täysin omanlaisensa äänimaisema ja hurja dynamiikka jättää kuulijan tuntemaan olonsa uusiutuneeksi ja tyytyväiseksi – jos jätetään ne kirpeät kaukokaipuut huomiotta.
Eva ja Tomoya ovat ehtineet julkaista kaksi levyä, Youkihi (2009) ja Sillalla (2012), joista uusin valittiin vuoden 2012 kantelelevyksi. Levyt kuulostavat ihan yhtä kuulailta ja selkeiltä kuin duon live-esiintymisetkin ja myös niiden ulkoasu on miellyttävä. Vanhempi levy on suorastaan herkullinen vehreine sävyineen, pahvikansineen ja kattavine kansivihkoineen, josta löytyy niin duon tarina kuin myös kappaleiden syntytarinat.
Kagome
Youkihi keskittyi vanhoihin tarinoihin noh-teatterista suomalaisiin kehtolauluihin kun taas Sillalla tuo mukaan myös nykymusiikin nyanssit. Se sisältää duon omien sävellyksien lisäksi vanhoja perinnesävelmiä sekä Harri Suilamon tilaussävellyksen Wasure-Gai ja John Cagen sävellyksen Dream, joka sopii täydellisesti yhteen duon omien kappaleiden kanssa. Omat suosikkini ovat kappaleet Starbright (Ama No Gawa) ja Floating Bridges Of The Dream (Yume No Ukihashi), joista toinen kuljettaa havumetsän laitaan katselemaan tähtiä ja toinen japanilaisen kolmiodraaman tunnelmiin. Näillä kappaleilla, jos millä, saa itsensä irrotettua arjen kahleista.
Eva ja Tomoya ovat viime aikoina esiintyneet täällä Suomessa jokusen kerran vuodessa, mutta itse onnistuin bongaamaan duon vasta tänä kesänä. Levykauppa Digeliuksen ja kirjakauppa Arkadian esiintymiset tekivät valtavan vaikutuksen. Kaikki tuossa duossa tuntuu jotenkin niin luontevalta ja aidolta – ja jo itse esiintymisen seuraaminen saa mielen rauhoittumaan, sen kuuntelemisesta puhumattakaan.
Kehtolaulu
Haastattelussa Eva Alkula ja Tomoya Nakai
Haastattelin Evaa ja Tomoyaa heidän viimeisimmän Helsingin esiintymisen jälkeen ja kyselin heti seuraavasta kerrasta. Sitä saadaan odotella vielä hetki, sillä Tomoya on viime aikoina vieraillut Suomessa kerran – kaksi vuodessa ja seuraavaksi esiintymiskerraksi veikkailevat ensi vuoden kesää.
Duo tapasi toisensa Japanissa vuonna 2006 ja tekivät toisiinsa suuren vaikutuksen esiintymisillään. Tomoya ei ollut aiemmin kuullut kanteleen soittoa, joten Evan soitto sekä nykymusiikkipainotteinen kappalelistaus tekivät lähtemättömän vaikutuksen. Eva taas tunsi Tomoyan soitossa ja esiintymisessä olevan jotain uutta ja Tomoyan omat sävellykset ja herkät tulkinnat kiehtoivat suuresti.
Kemiaa
Kaikessa yhteistyössä on tietenkin myös kemia tärkeää. Samanlaisista asioista pitävä ja yhdessä soittamisesta inspiroituva musiikkiduo huomasi pian myös sen, että heidän soittimensakin täydentävät toisiaan erinomaisesti tuottaen yhdessä vieläkin laajemman musiikillisen spektrin ja äänimaailman.
Koto ja kantele ovat tietyillä tavoilla hyvin samanlaisia ja niiden imagotkin ovat melko identtisiä Suomen ja Japanin kulttuureissa. Molemmat mielletään tutuiksi perinnesoittimiksi, joita ei kuitenkaan kovin moni soita.
Eva ja Tomoya eivät kuitenkaan ole jääneet soittamaan pelkästään perinnemusiikkia, vaan tekevät omia sävellyksiä ja tulkintoja perinteisistä kappaleista. Duon musiikissa japanilainen ja länsimainen musiikki sulautuvat yhteen vaivattomasti, eikä ongelmia sävellysprosessissa ole ollut. Yksi prosessia helpottava asia on se, että Tomoyan koto on viritetty pentatonisen asteikon sijaan länsimaiseen asteikkoon. Toki koto kuulostaa aina pohjimmiltaan aasialaiselta vaikka sillä yrittäisi soittaa suomalaisia tunnelmia, mutta se onkin osa duon kädenjälkeä.
Orfeus
Nykymusiikkia, visioita ja tanssia
Tulevaisuudessakin duo jatkaa omien sävellyksiensä tekemistä ja esittämistä, mutta rinnalle on tulossa myös nykymusiikkiohjelma japanilaisten ja suomalaisten säveltäjien heille säveltämistä kappaleista. Duo mainitsee japanilaisista säveltäjistä Akira Ifukuben, Hiroshi Yoshimuran ja Aki Morin, suomalaisista Pekka Jalkasen.
Duo on miettinyt myös tanssin ja visuaalien lisäämistä tiettyihin kappaleisiin. Tulevaisuuden suunnitelmissa on myös musiikkivideon tekeminen Harri Suilamon heille säveltämään kappaleeseen Wasure-Gai ~ Onnade Calligraphy, aikomuksena on tuoda mukaan mediataiteilija Merja Niemisen (toim. huom. tuttu esim. Rinneradion yhteistyökumppanina) kädenjälki.
”Tulevaisuuden suunnitelmissa
on myös musiikkivideo.”
Eva ja Tomoya ovat ehtineet saamaan aikaan jos jonkinmoista, vaikka duon fyysinen välimatka on aikamoinen. Aikaa harjoittelulle ei paljoa jää ja yleensä duo tapaa juuri ennen esiintymistä, jolloin heillä on jo kiire harjoitella tulevaa konserttia varten. Nyt kesäkuussa duo sai ensimmäistä kertaa harjoitella ihan rauhassa niin paljon kuin tahtoivat Evan vieraillessa kuukauden verran Tokiossa. Samalla vierailulla Eva myös aloitti uuden soololevynsä työstämisen äänittämällä japanilaista äänimaisemaa ja etsimällä Tomoyan avustamana kotokappaleita, jotka sopisivat hyvin kanteleella esitettäviksi.
Tomoyallakin on ollut monta rautaa tulessa, Eva & Tomoya -duon lisäksi mieheltä on ilmestynyt levyjä eri ensemblekokoonpanoilla, joissa Tomoyan koton rinnalla on esimerkiksi piano tai shakuhachi. Tomoya suunnittelee myös omaa soololevyä ja sooloesitystä Tokiossa.
Inspiraatio, luonto ja ihmisten kiire
Inspiraation lähteistä puhuttaessa Eva kertoo lukevansa paljon kaikkea ja aina välillä hänellä on tarve lukea fantasiakirjallisuutta. Sitä lukiessa kun voi unohtaa tosielämän realiteetit ja päästä fantasiamaailmaan, jossa kaikki on mahdollista. Teoriassa sama pätee myös musiikkiin – kaikki on mahdollista siinäkin. Musiikki ja fantasia ruokkivat toisiaan mielenkiintoisella tavalla. Evaa inspiroi paljon myös japanilainen kulttuuri: kirjallisuus, anime-elokuvat, japanilainen ruoka, teeseremonia ja ikebana.
Tomoya pitää vuosittaisia vierailujaan Suomessa hyvin tärkeänä. Hänen mielestään suomalaiset rakastavat luontoa ja hän on huomannut elämänrytmimme olevan paljon rauhallisempi kuin japanilaisilla. Japanissa on kaikilla koko ajan kiire. Suomessa vieraillessaan Tomoya saa hidastaa tahtia luonnossa ollessaan ja ihmisten kanssa keskustellessaan.
Suosikkiartististia kysyttäessä Eva mainitsee Björkin, jonka luomukset, visio ja teot kiehtovat ja inspiroivat ja Tomoya kertoo rakastavansa Keith Jarrettia.
Ja lopuksi vielä englanninkielinen haastattelu kokonaisuudessaan.
Kuvat: Satu Jäske ja tomoyanakai.com
An interview with Eva Alkula and Tomoya Nakai
When will you two be performing here again?
Eva:
”Until now Tomoya has visited Finland maybe once or twice a year and this is his second visit this year. We haven’t decided yet when we will be performing in Finland again, but it will probably be next year at some point, probably in the summer.”
When you were introduced to each other in Japan, what was the reason that made you work together?
Tomoya:
”In Chiba, near Tokyo, I heard her – and also kantele playing – in a concert for the first time. It was an amazing sound, very powerful. The almost contemporary program fascinated too, because I was interested in contemporary music. I got inspired from hearing such amazing and wonderful pieces, and that got me interested in a duo performance. The next day we collaborated a little bit and played some Japanese pieces, traditional pieces and other songs.”
Eva:
”As he said, we met in 2006 in Chiba, near Tokyo. I already knew koto because I had been studying the more traditional version of the instrument, the 13-string koto, but there was also something new and different in his music and way of playing. His own compositions and sensitive interpretation sounded very fascinating.”
”I also noticed quite soon that these instruments fulfilled each other in a way. Things that I cannot produce on kantele, he is able to produce on koto. That was fascinating and I thought this might become a very interesting collaboration.”
”I think it’s always about some kind of chemistry as well. Obviously we have similar kind of aesthetics and we want to do similar things. That’s one very important thing why we have continued collaborating.”
What are the similarities of koto and kantele?
Eva:
”Of course both of the instruments are plucked in a similar way since they both are zither instruments. We have also discovered some similarities in their histories and in the image of the instruments. Kantele is seen as this old traditional Finnish instrument that everyone knows, but not that many people play. Koto has a very similar status in Japanese culture.”
Tomoya:
”Exactly.”
What are the strengths when they are combined? What heightens the music when those two instruments are played together?
”These instruments
fulfill each other.”
Eva:
”Well, I’m repeating myself but these instruments kind of fulfill each other. I feel we’re able to reach wider spectrum of sound colors when these instruments are combined. When I cannot produce certain sound color on kantele, Tomoya is able to ”fill” the hole on koto. And this works also the other way around.”
”For example today after the performance one older lady in the audience told me that she had felt the koto was representing the words and kantele was representing the landscape between the words. Like there was a story and the landscape of the story. That was really interesting to hear.”
”One strength is also that we don’t know any other kantele & koto duo in the world.”
Tomoya:
”Yes, there might be just us.”
Eva:
”So, that’s absolutely a strength! It’s very unique.”
You two live so far away from each other, is it difficult to practise together?
Eva:
”When we meet, we usually have the concert coming soon, so we have to practise right away and then have the performance. But so far it has worked fine.”
”I spent the June in Tokyo and that was a nice opportunity for us. We could focus solely on practising for the first time. We just practised, there was no pressure to perform on the next day. I hope we get a chance for something similar in the future.”
”But, usually we go through the things we are going to perform first. Like this time when he is visiting Helsinki, we are going to rehearse something for October, when we are going to perform again in Japan.”
How about composing music together? Do you do it when you see each other, or how?
Eva:
”So far we have composed most of the material when we’ve seen each other. We’ve had some sessions in Tokyo and some sessions in Tampere. We have talked about sending some ideas and samples to each other through the internet, but we haven’t tried it yet. Maybe that’s our next step.”
”In the future we will continue playing our own compositions too, but we are also going to have a program of contemporary music from contemporary composers. Like Akira Ifukube, Hiroshi Yoshimura and Aki Mori. Pekka Jalkanen has written a new work for us and there are also some other Finnish composers who are interested in writing something for our duo.”
Tomoya:
”It’s a big project.”
”Eva captures the atmosphere of
the human heart and soul.”
How about your own music, what inspires you?
Tomoya:
”Eva is an inspiring person. She captures the atmosphere of the human heart and soul. And when I play koto, I get inspired by her. We are a good match.”
Eva:
”It is very inspiring to work with Tomoya. We can communicate really well even though my Japanese is far from perfect. You don’t always need words for communicating. One important thing is that we have similar kind of humor. That helps when you don’t understand something. So, humor is probably one of our inspirations. Also our similar way of thinking – of music or of life, or art in general – is also very inspiring thing.”
”We have interesting plans for the future. As I said before, we are going to create a program of contemporary music. And we are also thinking about adding some visual art, and maybe some dancing, into some of the works we are going to perform. I guess those are the things that inspire us at the moment.”
Who are some musicians that inspire you?
Eva:
”There are so many great musicians. But if I have to mention one, I’ve been constantly inspired by Björk. I like her art, her vision and things she does.”
Tomoya:
”I love Keith Jarrett. He is so great, for me he is like a god!”
”I love Keith Jarrett.”
Do you get any inspiration from movies or books? Or nature?
Eva:
”Yes. Movies, books and nature – everything works for me. Very much actually. I read quite a lot, many kinds of things, and quite frequently I want read some kind of fantasy as well. When reading fantasy you get to forget the reality, it’s all just fantasy. Everything is possible. And in theory, everything is possible in music as well. Music and fantasy give to each other in an interesting way.”
”I also get inspired a lot by Japanese culture, it’s very important for me. I read Japanese books in English and I watch some anime films. I also like to cook Japanese food, practice tea ceremony and Ikebana… But only when I have time, recently I’ve been quite busy.”
Tomoya:
”I visit Finland twice a year. I feel Finnish people love nature and the pace of life is much slower here. But Japanese are so busy all the time. When I am in Finland, I get to slow down when I spend time in the nature and talk with people. That is very important for me.”
”Japanese are so
busy all the time.”
Is it easy to combine Japanese and Western music?
Eva:
”It feels quite natural and I haven’t felt any difficulties when we are combining the two. Of course his instrument is already kind of westernised, because it’s not in pentatonic scale, it’s in western scale and that’s already a very big help.”
”Of course koto has a very Asiatic sound and in some cases it tends to sound Asiatic, even when we’ve been trying to catch a Finnish feeling or atmosphere. But that’s not a problem, that’s what we do, we mix things.”
Tomoya:
”That’s true.”
How do you arrange the stuff? Do you try many different versions of the pieces?
Eva:
”We play with the ideas and try to find the best solutions. This time we ended up rearranging the song Tähtikirkas, Ama No Gawa. We changed some parts, instead of playing some parts on koto we played them on kantele and so on. It gives more variety to the music and adds possibilities. It’s very nice.”
Tomoya:
”That way it gets gradually better and better.”
”The plan for October
is to perform with
some other artists.”
When you are going to mix dance and other aspects with your music, are you going to make music videos too?
Eva:
”The plan for October is to perform with some other artists. We are also planning to make a music video for Harri Suilamo’s piece, Wasure-Gai ~ Onnade Calligraphy. If we get funding, we will be making a DVD of the music video, and we hope we can put it to YouTube too. We are also collaborating with media artist Merja Nieminen and we think her art would fit very well with Wasure-Gai.”
Is your music easily available in Finland?
Eva:
”Texicalli is our distributor here, and you can find both of our albums there. You should be able to find them also in libraries and bigger department stores. And in Japan we have Tower records, which is one of the main distributors there.”
For Tomoya, how about your solo CD’s, can you find them easily?
Tomoya:
”You can find them from iTunes and there are links on my website too.”
Eva:
”He has really good CD’s and has interesting ensembles, with shakuhachi player and a piano player.”
”I’ve been thinking about
the Japanese sound landscape
ever since I went to Japan
for the first time.”
Do you have any solo endeavours in the future?
Tomoya:
”I want to have a solo recital in Tokyo and I’m also planning a solo CD. And Eva is planning a solo album too!”
Eva:
”I’ve been thinking about the Japanese sound landscape ever since I went to Japan for the first time, 13 years ago or so. It’s totally different from the Finnish sound landscape. And in June I was walking around Tokyo and recording it in various places. I’m going to use that material for a kind of an electro-acoustic soundscape. The other part of this project is to go through lots of koto material with Tomoya’s great help. I’m trying to find works that would suit well for kantele, and I would like to mix these two different kinds of music together. I should get it done by next year.”
Tomoya:
”It’s a good project!”
Thank you, Eva and Tomoya! Hope to see you again soon!
Kommentointi suljettu.