Nimi Andrew Jones on nostettu Elac Debut -sarjan kohdalla aina esille. Tavallisen näköinen ukkeli, joka tietää, miten tehdään hyvän kuuloinen kaiutin ilman, että se maksaa maltaita + rahti + alv. Jones suunnitteli Elacille Debut-kaiutinsarjan, joka ei säihky highendin henkeä joka nurkasta, mutta korvaa sen sitten halvoilla hinnoilla.
Testasin Debut-sarjasta ensimmäisenä S10EQ-subwooferin ja pian sen jälkeen tässäkin vertailussa mukana olevan B5-jalustakaiuttimen. Miten pykälää pienempi ja suurempi jalustamalli vertautuvat tuohon malliston ensimmäiseen?
”Juuri oikean
sävyisiä aitoon
kotiteatteritilaan.”
Selkeä perusrakenne
Debut-mallisto on laajentunut, mutta ilman eksoottisia ratkaisuja. Aramid-kartioinen bassokeskiääninen on kooltaan kaiuttimen nimen mukainen. B4:ssä nelituumainen, B5:ssä viisituumainen ja B6:ssa 6,5-tuumainen – vakiokokoja siis. Diskantin edessä on sekä pieni suuntain parantamassa sovitusta bassokeskiääniseen että metalliverkko suojaamassa kalottia uteliaimmilta käpäliltä.
Kotelot ovat harjattua alumiinia muistuttavaa muovia. Läheltä näkee, että pinta on peruslaatuinen, mutta struktuuri tuo elävyyttä ja kunhan ei hinkkaa nenäänsä kuoreen, kaiuttimet näyttävät oikein hyviltä. Ovat lisäksi juuri oikean sävyisiä aitoon kotiteatteritilaan.
Kotelon takaseinässä on refleksiputki ja kunnolliset metalliset naparuuvit. Ei eksotiikkaa, mutta ei myöskään selvästi kyseenalaisia kohtia tai suorituskykyyn vaikuttavia kompromisseja. Koteloista huomaa kyllä rystystestillä, että pienin on jäykin ja kuollein, suurin vastaavasti ei tunnu umpikalikalta. Oleellista kuitenkin on, miten kaiutin käyttäytyy sitten kun sitä alkaa kuunnella. Ei siis tuomita vielä.
Anteeksiantavan rauhallinen – Elac Debut B4
B4:n bassopää hyödyntää huonetta ja kaiutin ei kuulosta yhtään pieneltä vaikka perustuukin vain nelituumaiseen bassokeskiääniseen. Diskantti on enemmänkin miellyttävän rauhallinen kuin yhtään päällekäyvä. Toisin sanoen jos parhaat audiofiiliäänitteet eivät ehkä helähdäkään aivan parhaalla mahdollisella tavalla, eivät 1970-luvun rock-kokoelmasi saa myöskään korvia vuotamaan verta. Vanha ja puhkituttu Billie Holiday: Lady In Satin kyllä kuulosti erittäin tutulta ja miellyttävältä.
Bassopää ei vielä tutisuta huonetta, mutta tavallinen musiikinkuuntelija ei tarvitse subwooferia Debut B4:n seurana. Toki laadukas subbari tuo paljon iloa, mutta ei sellaista tarvitse etenkään musiikilla heti ruksata hankintalistalle. Kannattaa muistaa, että vaikka Elac Debut B4 onkin mallistonsa pieni ja halvin kaiutin, sen etulevy on vain vähän A4-arkkia pienempi. Kyse ei ole mistään olemattoman kokoisesta rimpulasta.
Stereokuva on suuri ja avara, normaalilta kuunteluetäisyydeltä selvästi enemmän yleisluontoinen kuin yksittäisiä asioita tarkasti paikoilleen asettava. Neutraalin ja rauhallisen äänen ystävälle B4 on jopa parempi vaihtoehto kuin selvästi räväkämpi B5
Täysii! – Elac Debut B5
Jos maailmankatsomuksesi kaipaa elämää suurempaa elävyyttä, Debut B5 on juuri sitä. Vähän enemmän ryskettä bassopäähän, hieman lisää säihkettä diskanttiin. Analog Pussyn Trance N Roll saa näistä pienistä äänensävyn muokkauksista huomattavasti lisää vauhtia ja intoa. Pelkän akustisen musiikin kuuntelijalle rauhallisempi B4 toimii hyvin, mutta aina kun halutaan vauhtia, Debut B5 mäiskii sitä sinuun selvästi isommalla kauhalla.
K-kohdasta jätän Katie Meluan nyt omaan arvoonsa ja nappaan Ken Ishiin Melting Pot -kappaleen soimaan. Vaikka Debut B5 on fyysisesti vielä varsin kompakti kaiutin, se saa aikaiseksi rintalastassa tuntuvaa iskua kun japanilainen teknomies mättää aivoituksiaan tiukassa tempossa. Olen aika varma, että B4:ää alemmas ulottuva bassotoisto ei sekään hidasta tanssibiitin uimista liiveihin.
B4-mallia isomman bassokeskiäänisensä kanssa Debut B5 pystyy myös piirtämään stereokuvaa asteen tarkemmin. Ei tässä kokoluokassa vielä teräväpiirtoa luoda, mutta askel tarkempaa pikkuveljeen verrattuna.
Hurja hintaisekseen – Elac Debut B6
Vaihto lennosta B5:stä Elac Debut B6 -kaiutinpariin kuuluu nopeimmin bassopäässä. B6:n bassotoisto menee alemmas ja siinä on jo huomattavasti enemmän voimaa kuin pienimmässä B4:ssä, mutta ero B5:nkin on aivan selvä. Soundin yleinen auktoriteetti ei tuo ollenkaan mieleen hillityn hintaista jalustakaiutinta kun bassopää alkaa huoneessa hätistellä yleensä vain subbarien hoitamaa aluetta.
Bassopään suhteen pitää muistaa, että jokainen huone on omanlaisensa. Se, mitä minun tilani tekee, ei toistu identtisenä missään muussa tilassa. Rakennusmateriaalit, muoto, mitat ja sisustus vaikuttavat. Näiden puolustelujen jälkeen voin kertoa, että Elac Debut B6:n -6dB kohta bassoilla oli omassa kuunteluhuoneessani alle 24 hertsissä. Sijoituksella seinää vasten (nyt noin metrin päässä) ja hyvällä huonekorjauksella olisi toki päästy alemmaskin.
Keskialue B6:ssa on selvästi kuulaampi kuin kummassakaan pikkumallissa ja diskantti B5:a rauhallisempi, mutta aavistuksen B4:a elävämpi. Äänensävyltään Elac Debut B6 on näistä kolmesta jalustakaiuttimesta tasapainoisin ja miellyttävin. Lisäksi B6 pystyy stereokuvallaan avaamaan äänitteelle tallennettua syvyyssuuntaa, instrumenttien paikkoja ja luonnollista kokoa.
Kolme kovaa kaiutinta
Elac Debut -sarjan kaikki kaiuttimet ovat olleet hintaansa nähden todella paljon tarjoavia. Niin subwooferit kuin muutkin kaiuttimet. Valintaperuste niiden välillä on lähinnä, minkä kokoisen ja hintaisen kaiuttimen voi hankkia ja mihin suuntaan oma soundimaku kallistuu. Tietysti äänenpainevarat ovat suurimmalla parhaat, mutta jos sitä puolta ajattelee, tulevat Debut-sarjan lattiamallit F5 ja F6 mukaan sotkemaan palettia.
”Tasapainoinen ja hyvin
helposti kuunneltava kaiutin
alle 250 euroa parilta.”
Elac Debut B4 on rauhallinen, tasapainoinen ja hyvin helposti kuunneltava kaiutin, joka maksaa alle 250 euroa parilta. Jos nyt jotain parannusta olisi voinut toivoa niin bassotoiston, joka olisi kestänyt sijoitusta seinän viereen paremmin. Silloin pienen ja halvan kaiuttimen bassopäästä olisi saanut vielä enemmän irti. Vaan hyvä nytkin, suurin osa kuuntelijoista kaipaa tuhdimpaa yläbassoa kuin minä. Ja moni kuuntelee hiljempaa kuin minä tarkoitukseen pyhitetyssä kuunteluhuoneessani eli se pieni bassotuki auttaa saamaan alapäästä paremmin selvää.
Debut B5 on joukon ilopilleri. Ei tarkin, ei oikeaoppisin, mutta se näyttää jokaiselle ryppyotsaiselle puristille pitkää nenää ja tanssii eteenpäin nopeammin kuin ryppyotsainen ehtii sanoa paheksuvansa tilannetta. Bassoa ja diskanttia on hieman runsaasti, mutta ei niin, että B5 kuulostaisi korostuneen räikeältä tai loudness-henkiseltä.
Mitä Elac Debut B6 ei ole? Se ei ole upeasti viimeistelty, se ei hehkuta eksoottisia komponentteja, sitä ei ole puristettu erityisen pieneen koteloon, mutta eipä se myöskään maksa paljoa. Mitä se sitten on, paitsi halpa? Se on oikein hyvä kaiutin, jolla on nautinto kuunnella mitä vain musiikkia. Keskialue on kauniin tasapainoinen, selvästi joukon paras. Samoin diskanttitoisto on juuri oikealla tasolla ja huoneessa B6:n bassopää venyy kiitettävän alas.
Koko mallisto on musiikinkuuntelijalle sarja helmiä. Ehkä hieman karusti viimeisteltyjä, mutta sisäistä kauneutta on senkin edestä. Ja toisaalta, kolme B6:a eteen, B4:ää surroundkanaviin ja S12EQ-subwoofer https://audiovideo.fi/testi/elac-debut-s12eq-aktiivisubwoofer-testissa kirsikaksi kakun päälle on todella kovan luokan kotiteatteri ilman isoa pankkilainaa.
Kommentointi suljettu.